Hallituksen talouslinja toiveiden varassa – Tätä työllisyystavoitteen saavuttaminen edellyttäisi Hallitusohjelma julkistettiin maanantaina 3.6. Kuvassa Pekka Haavisto, Juha Sipilä, Antti Rinne, Li Andersson ja Anna-Maja Henriksson. Kuva: Laura Kotila / Valtioneuvoston kanslia

Hallituksen talouslinja toiveiden varassa – Tätä työllisyystavoitteen saavuttaminen edellyttäisi

Antti Rinteen hallituksen talouslinja on rakennettu toiveiden varaan. Hallitus pyrkii saavuttamaan mittavista menolisäyksistä huolimatta julkisen talouden tasapainon vaalikauden loppuun mennessä. Se ei voi onnistua ilman, että työllisyysaste hilataan vähintään 75 prosenttiin, käy ilmi EVA Analyysista Keinot kateissa.

Antti Rinteen hallitusohjelman tavoitteet ovat talouden kannalta kunnianhimoiset. Hallitus pyrkii julkisen talouden tasapainoon vuoteen 2023 mennessä samalla, kun se lisää menoja 1,23 miljardilla eurolla ja tulopuolella kiristää veroja 730 miljoonalla eurolla. Julkisen talouden tasapainotavoitteen toteutuminen edellyttäisi noin kahden prosentin vuotuista talouskasvua, mikä vaikuttaa nykyoloissa vaikeasti saavutettavalta haaveelta.

Julkisen talouden tasapainotavoite voisi olla mahdollinen, mikäli hallituksen 75 prosentin työllisyysastetavoite toteutuu. Ennusteiden mukaan työllisyysaste on vaalikauden lopussa 73,8 prosenttia ilman uusia työllisyyttä parantavia keinoja. Yhteensä tavoite tarkoittaa 60 000 työllisen lisäystä. Ennusteiden mukaan 20 000 työpaikkaa syntyy, jos talous kasvaa odotusten mukaisesti. Työpaikkojen lisäyksestä 40 000 jää hallituksen harteille. Se on paljon, sillä Sipilän hallituksen toimet aikaansaivat arviolta 45 000 työpaikkaa.

Hallituksen työllisyystavoite on epärealistinen ilman merkittäviä talouskasvua ja työllisyyttä parantavia uudistuksia.

On myös mahdollista, että talousennusteita joudutaan reivaamaan alas, jolloin hallituksen maali siirtyy kauemmaksi, esimerkiksi 50 000 työpaikkaan. Ohjelmassaan hallitus toteaa olevansa sitoutunut tavoitteeseen normaalin talouskehityksen oloissa.

Hallituksen työllisyystavoite on epärealistinen ilman merkittäviä talouskasvua ja työllisyyttä parantavia uudistuksia. Näitä uudistuksia ei hallitusohjelmassa ole riittävästi. Tämä on yllättävää, sillä talouden tasapainotavoitteen edellyttämä 1,9 miljardin euron tulojen lisäys rakentuu 75 prosentin työllisyysasteen saavuttamiselle.
”Työllisyysasteen nousu on hallitusohjelmassa tulopohjan keskeisin yksittäinen elementti”, hallitusohjelmassa todetaan.

Työllisyysasteet (15-64-vuotiaat) Pohjoismaissa ja Saksassa 2018, %. EU on EU-maat keskimäärin. Lähde: Eurostat

Tekemisen hallitus näyttää ulkoistaneen työmarkkinaosapuolille. Konkreettiset toimenpideehdotukset hallituksen työllisyystavoitteen saavuttamiseksi on tarkoitus tehdä kolmikantaisessa valmistelussa.

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan toukokuussa julkaistun muistion perusteella riittävän vaikuttavia toimia työpaikkojen lisäämiseen olisivat Suomen viennin hintakilpailukyvyn vahvistaminen uudella kilpailukykysopimuksella, niin sanotun eläkeputken supistaminen sekä työtulovähennyksen kasvattaminen.

Keinot työllisyystavoitteen saavuttamiseksi

1. Kiky kakkonen
Vuonna 2016 solmittu kilpailukykysopimus alensi työvoimakustannuksia. Siinä alennettiin työnantajan työeläkemaksua ja työttömyysvakuutusmaksua sekä pidennettiin työaikaa. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos arvioi alkuvuodesta Sipilän hallituksen tekemän kiky-sopimuksen lisänneen työllisyyttä 20 000–36 000 hengellä. Kilpailukykysopimuksen vaikutus työllisyysasteeseen on ollut yhtä suuri kuin muilla työllisyyttä nostavilla toimenpiteillä yhteensä.

Koska kilpailukyky on työllisyysasteen kannalta avainasemassa, hallituksen on todella vaikeaa päästä tavoitteeseensa ilman uutta kilpailukykysopimusta, Kiky kakkosta. Kiky kakkosella tarkoitetaan kilpailukykyistä palkkakehitystä suhteessa keskeisiin kilpailijamaihin. Palkat ovat nousseet euroalueella nyt keskimäärin 2,4 prosenttia. Suomen palkkakehityksen on alitettava euroalueen keskimääräinen palkkakehitys tuottavuuskehitys huomioiden. Todennäköisesti Kiky kakkonen on molemmille työmarkkinaosapuolille vaikea hyväksyä, mutta niin ovat muutkin toimet.

2. Eläkeputken ehtojen kiristys
Taloustieteilijöiden arvioiden mukaan työttömyystuen lisäpäivien ehtojen eli niin sanotun eläkeputken kiristys kasvattaisi työllisyyttä noin 10 000 hengellä. Verotulojakin tulisi: Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen arvion mukaan 75 miljoonaa euroa.

3. Työtulovähennyksen kasvattaminen
Työtulovähennyksen vaikutus näkyy suoraan käteen jäävässä palkassa. Työllisyys kasvaisi arviolta 12 000 hengellä, mikäli verotuksessa tehtävää työtulovähennyksen enimmäismäärää nostettaisiin 500 eurolla. Se ei ole kuitenkaan halpaa. Etlan ekonomistit arvioivat toimenpiteen vähentävän verotuloja miljardilla eurolla. Tämä johtuu siitä, että vähennys kohdistuu kaikkiin työssäkäyviin.

Vähintään yhdestä näistä keinoista kolmikannassa työllisyystoimista neuvottelevien hallituspuolueiden ja työmarkkinaosapuolten on päästävä yksimielisyyteen, jotta työllisyystavoitteen saavuttaminen olisi uskottavaa.

Vähintään yhdestä näistä keinoista kolmikannassa työllisyystoimista neuvottelevien hallituspuolueiden ja työmarkkinaosapuolten on päästävä yksimielisyyteen, jotta työllisyystavoitteen saavuttaminen olisi uskottavaa. Ottaen huomioon edellä mainittujen toimenpiteiden työllisyysvaikutukset, hallituksen työllisyystavoite edellyttää todennäköisesti toteutuakseen jonkinlaista uutta kilpailukykysopimusta.

Niin sanottuja pienempiä työllisyystoimenpiteitä olisivat ulosoton suojaosuuden tasokorotus (arvio työllisyysvaikutuksista 2 000 henkeä) ja asumistuen uudistaminen (arvio työllisyysvaikutuksista 2 300 henkeä). Pienistä toimenpiteistä kotihoidon tuen enimmäiskeston lyhentäminen taas suljetaan pois hallitusohjelmassa. Sen vaikutus on Etlan arvion mukaan noin 3 000 työpaikkaa. Toimenpide on tasa-arvovaikutuksiltaan merkittävämpi kuin työllisyysvaikutuksiltaan. Pienemmät työllisyystoimenpiteet eivät yhteenlaskettuinakaan riitä hallituksen tavoitteen saavuttamiseen.

Huomionarvoista on myös se, että merkittävimpien toimien listan keinoista kaksi, kilpailukykysopimus ja eläkeputken kiristys, ovat ammattiyhdistysliikkeen yhteistyöhalun varassa. Työtulovähennyksen kasvattaminen puolestaan lienee poissuljettu, sillä sen kustannukset ovat miljardi euroa, eikä sellaista summaa löydy hallitusohjelman menolistalta.

Lue EVA Analyysi tästä

Download: Keinot kateissa -EVA Analyysi

Keinot kateissa -EVA Analyysi

Hallituksen yhtälö ei ratkea ilman uutta kilpailukykysopimusta. EVA Analyysin Keinot kateissa ovat kirjoittaneet Aki Kangasharju, Emilia Kullas, Ilkka Haavisto, Heini Larros ja Sami Metelinen.

eva_analyysi_no_71.pdf, 140 KB

Lataa