Näin perussuomalaiset voitaisiin sitouttaa vastuuseen

Lue EVA Arvio tästä

Download: Kiusallinen kumppani -EVA Arvio
Kiusallinen kumppani -EVA Arvio

Vaihtoehto nationalistipuolueiden sitouttamiseksi vastuuseen on kunnallishallitus. EVA Arvion Kiusallinen kumppani on kirjoittanut toimituspäällikkö Sami Metelinen.

Lataa

Kansallismieliset puolueet näyttäisivät vaikuttavan politiikan suuntaan eri Euroopan maissa joko suoraan hallitusvastuun tai sitten niiden kasvun aiheuttaman politiikkapaineen kautta. Sama ilmiö nähdään Suomessakin. Mahdollisuus sitouttaa kansallismielinen puolue parlamentaariseen hallitusvastuuseen on avainkysymys puoluepolitiikan tasapainon kannalta. EVA Arvio Kiusallinen kumppani tarjoaa ratkaisuvaihtoehtoja nationalistien sitouttamiseksi vastuuseen.

Vuoden 2011 eduskuntavaaleissa perussuomalaiset saivat ensimmäisen jytkynsä – ja se sysäsi suomalaisen politiikan kentän pitkäksi aikaa epästabiiliin tilaan. Hallituksen muodostaminen on vaikeaa, koska vanha kahden suuren kombinaatio kolmesta ei enää toimi. Nyt perussuomalaiset on jo vakiintunut suureksi puolueeksi, mutta se etsii edelleen paikkaansa suomalaisen politiikan dynamiikassa.

Eduskuntavaaleissa edellisen vaalikauden porvarihallituspohja (keskusta, perusuomalaiset, kokoomus) sai 108 paikan enemmistön eduskuntaan. Punavihreä blokki (SDP, vihreät, vasemmistoliitto) taas sai eduskuntaan 76 paikkaa.

Vaalituloksen ja EVAn Arvo-ja asennetutkimuksessa paljastuneiden äänestäjien hallituspohjatoiveiden valossa porvarihallituksen jatkolle olisi ollut kannatusta. Sen esteeksi muodoistui kaksi asiaa. Ensinnäkin, SDP:stä tuli vaaleissa niukasti eduskunnan suurin puolue. Toiseksi, perussuomalaisista oli Jussi Halla-ahon noustua puolueen puheenjohtajaksi vuonna 2017 tullut entistä selväpiirteisemmin nationalistinen puolue, jonka kanssa hallitusyhteistyön tekeminen on muille puolueille ideologisesti vaikeaa.

Lopputulemana hallitusta yritetään nyt muodostaa punavihreiden puolueiden sekä keskustan ja RKP:n varaan, vaikka äänestäjien toiveissa keskusta sopisi sujuvammin porvariblokkiin.

Eristämällä yksi puolue eristetään yksi tyytymättömien kansalaisten joukko, joka saattaa kasvaa ja kasvattaa myös jännitteitä.

Opposition muodostuminen perussuomalaisten, kokoomuksen ja kristillisdemokraattien varaan saattaa edesauttaa tulevaisuudessa porvariblokin muodostumista Suomeen. Porvariblokki ei näytä näillä näkymin nousevan varteenotettavaksi vaihtoehdoksi ilman perussuomalaisia.

Blokkipolitiikan ongelma on se, että se on omiaan lisäämään politiikan vastakkainasettelua. Lisäksi riskinä on, että politiikasta tulee turbulenttia: punavihreiden voittaessa vaalit aiemman porvarihallituksen päätöksiä kumotaan ja vastavuoroisesti toisinpäin. Se lisää epävarmuutta tulevaisuuden suhteen.

Blokkipolitiikalle on olemassa vaihtoehto, joka on suomalaisille tuttu kaupunkien ja kuntien hallituksista. Siinä kaikki parlamentin puolueet pienimpiä lukuun ottamatta osallistuvat hallitukseen, ja ministerinpaikkoja jokainen puolue saa eduskuntapaikkojen mukaisesti.

Mallin idea on siinä, että enemmistö jokaiseen kysymykseen muodostuu aina parlamentin tahdon mukaisesti. Näin ollen jokaisen kysymyksen kohdalla testataan viime kädessä parlamentin aito enemmistön tahto, kun taas hallitus-oppositiomallisessa parlamentarismissa hallituspuolueet yksin pääsevät päättämään asioista läpi koko hallituskauden yhteiseen sopimukseen nojautuen.

Kunnallismuotoinen hallitus sitouttaisi kaikki puolueet vastuuseen ja mahdollistaisi toisaalta
suurten uudistusten läpiviemisen myös yli vaalikausien.

Se myös ratkaisisi identiteettipoliittisten kysymysten aiheuttamat mahdolliset ristiriidat siten, että niitä tarkasteltaisiin kysymyskohtaisesti sen sijaan, että hallituspuolueiden pitäisi taipua itselle vaikeisiin kompromisseihin.

Vanha kolmen puolueen tasapaino on menetetty. Tulevaisuudessa tasapainoisen hallituspolitiikan kannalta on keskeistä tunnustella erilaisia malleja, joilla voidaan toteuttaa äänestäjien toiveiden mukaista politiikkaa. Eristämällä yksi puolue eristetään yksi tyytymättömien kansalaisten joukko, joka saattaa kasvaa ja kasvattaa myös jännitteitä.

Jos kansalaisten luottamus politiikkaan halutaan palauttaa, kunnallismuotoinen hallitus saattaisi olla taikasauva, jolla se voi onnistua.

Tulevaisuuden kannalta on keskeistä, että löydetään keinoja avata perussuomalaisille mahdollisuus osallistua hallituksiin. Pidemmällä tähtäimellä kunnallismuotoinen hallitus olisi vastaava tasapainoinen malli kuin Suomessa aiemmin vallinnut dynamiikka, jossa hallitusvastuussa on aina kerrallaan kaksi kolmesta suuresta puolueesta. Poikkeuksena on lähinnä se, että yksikään puolue ei voi kuvitella kumoavansa edellisen hallituksen päätöksiä tai muuttavansa poliittista järjestelmää kertaheitolla päästessään oppositiosta hallitusvastuuseen.

Ennustettavan tulevaisuuden kannalta se ei välttämättä ole huono asia. Jos kansalaisten luottamus politiikkaan halutaan palauttaa, kunnallismuotoinen hallitus saattaisi olla taikasauva, jolla se voi onnistua. Sellaisen valmistelu edellyttäisi kuitenkin puolueiden yhteisymmärrystä.