Näin Suomi menestyy maiden välisessä kilpailussa veroista

Lue EVA Raportti tästä

Download: Kenelle verot kuuluvat
Kenelle verot kuuluvat

Näin Suomi menestyy maiden välisessä kilpailussa. Raportin ovat kirjoittaneet johtaja Virpi Pasanen ja veroasiantuntija Ella Lammi.

Lataa

Valtiot kilpailevat siitä, mikä maa saa yritystoiminnasta kertyvät verotuotot. Kansainvälisen verotuksen uudistushankkeet, kuten digiverotus, ja verotuksen harmonisointipyrkimykset eivät välttämättä palvele Suomen etua. EVA Raportti Kenelle verot kuuluvat tarkastelee yritysverotusta sekä kansainvälisten yritysten että valtion näkökulmasta. Raportin kirjoittajat johtaja Virpi Pasanen ja veroasiantuntija Ella Lammi kertovat, miten Suomen kannattaisi asemoida itsensä kansainvälisessä kilpailussa veroista. Poimimme julkaisusta 13 olennaista kohtaa.

1. Suomen kannalta on tärkeää, että verosäännöt tukevat kasvua, ovat yksinkertaisia ja ennustettavia, eivätkä johda hallitsemattomaan verotulojen menetykseen. Kansainvälisen verotuksen uudistushankkeet voivat olla uhka Suomen yhteisöverotuotoille.

2. Aggressiivisen verosuunnittelun estävää sääntelyä on lisätty, eikä se ole yritysten kannalta kiinnostavaa.

3. EU:ssa on kaavailtu yhteisöveron harmonisointia. Suomen kannalta tavoitteet ovat ongelmallisia, sillä yhtenäistetyssä verotuksessa Suomella ei olisi enää yhteisöverotukseen liittyvää kilpailutekijää. Suomi saattaisi yhtenäistetyn verotuksen myötä menettää sekä verotuloja että yritysten pääkonttoreita.

Kehittyvät maat tulkitsevat verosopimuksia protektionistisesti.

4. Suomen kannalta kansainvälisen yritysverotuksen nykyjärjestelmän säilyttäminen voisi olla hyödyllistä.

5. Kansainvälisessä kilpailussa toimiville suomalaisyrityksille kaksinkertaisen verotuksen poistaminen on elinehto. Tästä huolehditaan maiden välisillä verosopimuksilla, mutta niiden sisällöissä on parantamisen varaa.

6. Kehittyvät maat tulkitsevat verosopimuksia protektionistisesti. Talousalueen suuruus mahdollistaa itsekkäät veroratkaisut. Verosopimuksissa näiden maiden kanssa on kyse kaupankäynnistä, jossa valtion on pidettävä kiinni omasta edustaan.

7. Verosopimusten verkostossa on puutteita. Kasvavilla markkinoilla verosopimusten peitto on osin vielä heikko.

Suomen pitää olla valmis alentamaan yhteisöverokantaa yritysverotuksen kansainvälisen kilpailukyvyn turvaamiseksi.

8. Jos yhteisymmärrystä sopimuksista ei synny, Suomen on huolehdittava siitä, että valtioiden väliset veroriidat ratkaistaan tehokkaasti ja ripeästi.

9. Olisi syytä miettiä, voitaisiinko verosopimuksia neuvotella EU:n tasolla.

10. Useat maat ovat viime vuosina alentaneet yhteisöverokantojaan tai ovat aikeissa alentaa niitä tulevaisuudessa. Suomen pitää olla valmis alentamaan yhteisöverokantaa yritysverotuksen kansainvälisen kilpailukyvyn turvaamiseksi.

Tempoilevaa veropolitiikkaa pitää välttää.

11. Ylimääräiset verovähennykset monimutkaistavat verotusta, lisäävät yritysten ja verottajan hallinnollista taakkaa ja ovat positiivisilta vaikutuksiltaan vaatimattomia. Tempoilevaa veropolitiikkaa pitää välttää.

12. Verotuksen ennustettavuudessa on havaittu ongelmia. Pahimmillaan seurauksena on ollut pitkiä valitus- ja tuomioistuinprosesseja. Viranomaisten veropäätösten linjan pitää olla vakaa ja yllätyksetön. Pitkät oikeusprosessit heikentävät suomalaista verojärjestelmää.

13. Kansallisen veroviranomaistoiminnan kehittämiseksi tulisi perustaa erillinen verotuomioistuin.