Kolme suhtautumistapaa maahanmuuttoon – voimakkaimmin suomalaisia erottaa poliittinen kanta

Lue EVA Analyysi tästä

Härmä sulaa

Suomalaisten maahanmuuttoasenteet pehmenevät, mutta muutos on hidas. Härmä sulaa -EVA Analyysin on kirjoittanut tutkimuspäällikkö Ilkka Haavisto.

Lataa

Maahanmuutosta vallitsee paikoin suuria mielipide-eroa kansalaisten kesken. Kolme maahanmuuttomyönteisintä väestöryhmää ovat vihreitä äänestävät, vasemmistoliiton kannattajat sekä RKP:n äänestäjät. Kielteisen suhtautumisen kolme kärjessä ovat perussuomalaisia äänestävät, sinisten kannattajat ja EU-kielteiset. Suomalaisten suuri enemmistö jää näiden ryhmien välimaastoon. Tiedot selviävät Elinkeinoelämän valtuuskunta EVAn Arvo- ja asennetutkimuksesta. Suomalaisten maahanmuuttoasenteista voi lukea lisää EVA Analyysissa Härmä sulaa.

Maahanmuutto on aihe, josta kansalaisten on vaikea löytää yksimielisyyttä. Vastausten jakauma maahanmuuttoasenteita luotaavassa kysymyssarjassa kertoo, että aiheesta vallitsee paikoin suuriakin mielipide-eroja kansalaisten kesken. Tarkasteltaessa eroja asennoitumisessa väestöryhmätasolla havaitaan, että mielipiteet hajoavat sekä väestöryhmien sisällä että erityisesti niiden välillä. Lisäksi näyttää siltä, että joissakin väestöryhmissä asenteet ovat lähes kaikkien kysymysten kohdalla keskimääräistä maahanmuuttomyönteisempiä, toisissa taas ne ovat järjestelmällisesti paljon maahanmuuttokriittisempiä.

Asennoitumisessa on identiteettipolitiikan piirteitä.

Asennoitumisessa on identiteettipolitiikan piirteitä: Kannanotot perustuvat jonkin väestönosan – maahanmuuttajien tai kantaväestön – puolustamiseen todellista tai oletettua syrjintää vastaan. Näiden ryhmien väliin jää suomalaisten suuri enemmistö, jolla ei välttämättä ole voimakasta kantaa maahanmuuttoon sinänsä. Väestöryhmien välisiä asennoitumiseroja voidaan tarkastella kokoavasti faktorianalyysillä, joka etsii kannanottojen keskinäiset riippuvuudet ja pelkistää niitä laajemmiksi asennoitumiskokonaisuuksiksi.

Kuva 2. Maahanmuuttoasenteiden perusulottuvuudet: muuttujat ja niiden faktorilataukset.

Faktorianalyysissä maahanmuuttoasenteita mittaava kysymyssarja (ks. kuva 2) tiivistyy kahteen ulottuvuuteen, joista toinen käsittelee maahanmuuttoon liittyviä uhkia, toinen taas maahanmuuton hyötynäkökohtia. Jos kohta uhka- ja hyötyulottuvuudet niminä saattavat kuulostaa kovilta, niin ne kuvaavat hyvin ulottuvuuksiin jäsentyvien väittämien sisältöä. Uhkaulottuvuudella voimakkaimmin latautuvat väittämät heijastavat koettua talouteen, kulttuuriin ja turvallisuuteen liittyvää uhkaa. Hyötyulottuvuuden kärkiväittämät taas peilaavat käsityksiä maahanmuuton kulttuurisista ja taloudellisista hyödyistä.

Kun eri väestöryhmien kummallakin ulottuvuudella saamat faktoripistemäärät esitetään asennekartalla (katso artikkelin pääkuva), päästään vertailemaan eri ryhmien maahanmuuttoasenteiden suhteellista voimakkuutta ja suuntaa. Kartan keskipiste ei ole neutraali piste, vaan kuvaa koko väestön keskimääräistä suhtautumista uhan ja hyödyn ulottuvuuksilla. Samaten eri väestöryhmien sijainti ei ilmaise niiden asenteiden absoluuttista voimakkuutta vaan ryhmien asenteita suhteessa väestön keskiarvoon sekä toisiin väestöryhmiin.

RKP:tä äänestävät painottavat maahanmuuton hyötyjä eniten.

Kartan vasempaan ylälohkoon sijoittuvat ne väestöryhmät, jotka suhtautuvat maahanmuuttoon keskimääräistä myönteisemmin molemmilla ulottuvuuksilla. Näistä ryhmistä RKP:tä äänestävät painottavat maahanmuuton hyötyjä eniten. Vihreitä äänestävät näkevät maahanmuutossa taas vähiten uhkia. Vasemmistoliiton kannattajat sijoittuvat näiden kahden ryhmän väliin, varsin lähelle vihreitä. Samaa ruutua kansoittavat myös akateemisesti koulutetut sekä parhaimmassa sosioekonomisessa asemassa olevat. Naiset suhtautuvat maahanmuuttoon keskimäärin miehiä myönteisemmin.

Oikeassa alalohkossa ovat puolestaan ne ryhmät, jotka suhtautuvat maahanmuuttoon kummallakin ulottuvuudella keskivertoa torjuvammin.

Oikeassa alalohkossa ovat puolestaan ne ryhmät, jotka suhtautuvat maahanmuuttoon kummallakin ulottuvuudella keskivertoa torjuvammin. Tällaisia ovat esimerkiksi vähemmän koulutetut työntekijät ja SAK:n liittojen jäsenet. Aivan omilla lukemillaan ovat kuitenkin perussuomalaisten sekä sinisten kannattajat, jotka näkevät maahanmuuttoon liittyvät hyödyt olemattomina. Perussuomalaisia äänestävät erkaantuvat lisäksi uhkaulottuvuudella omille lukemilleen. Ryhmän etäisyys väestön keskiarvosta on kummallakin ulottuvuudella poikkeuksellisen suuri, eikä lähistöllä ei ole sinisten äänestäjien ja EU-kielteisten väestöryhmien lisäksi ketään.

SDP:n kannattajat kallistuvat hieman keskimääräistä vähemmän uhan suuntaan, kokoomusta äänestävät taas painottavat enemmän hyötyä.

Kolmen perinteisen suuren puolueen – keskustan, kokoomuksen ja SDP:n – kannattajien ryhmät ovat kaikki melko lähellä kartan keskipistettä, mutta kukin omilla profiileillaan. SDP:n kannattajat kallistuvat hieman keskimääräistä vähemmän uhan suuntaan, kokoomusta äänestävät taas painottavat enemmän hyötyä. Keskustaa äänestävät tarkastelevat maahanmuuttoa hieman keskimääräistä enemmän uhan näkökulmasta. Jos asennoitumiseroja vielä pelkistetään tarkastelemalla eri ryhmien hyöty ja uhka-ulottuvuuksilla saamien faktoripistemäärien erotuksia, ovat kolme maahanmuuttomyönteisintä väestöryhmää järjestyksessä vihreitä äänestävät, vasemmistoliiton kannattajat sekä RKP:n äänestäjät. Kielteisen suhtautumisen kolme kärjessä ovat perussuomalaisia äänestävät, sinisten kannattajat ja EU-kielteiset (joista tosin puolet kuuluu myös perussuomalaisten äänestäjäryhmään). Nämä kaksi kolmen väestöryhmän rypästä muodostavat maahanmuuttokeskustelun selkeät ääripäät, joiden väliin väestön enemmistö jää – tosin paljon lähemmäksi myönteisesti kuin kielteisesti suhtautuvia.

Mainitut sijaintierot eivät tarkoita, että väestön enemmistö olisi pikemmin maahanmuuttomyönteistä kuin -kielteistä vaan sitä, että maahanmuuttokielteisimpien ryhmien ajattelu on huomattavan etäällä muiden väestöryhmien kannoista. Väestö keskimäärin kokee maahanmuuton melko voimakkaasti uhkana, mutta samalla kuitenkin Suomea jossain määrin hyödyttävänä.

Suomalaisten maahanmuuttoasenteita käsitellään lisää EVA_Analyysissa Härmä sulaa.