89 % suomalaisista antaa presidentille hyvän arvosanan ulkopolitiikan hoidosta – hallituksen arvosana huonontunut

Lue EVA Analyysi tästä

Ulkopolitiikan johtotähti

Maailmanpolitiikan aallokossa suomalaiset luottavat presidentin suuntavaistoon. Analyysin on kirjoittanut Sami Metelinen.

Lataa

89 prosenttia suomalaisista antaa tasavallan presidentti Sauli Niinistölle melko hyvän tai erittäin hyvän arvosanan ulkopolitiikan hoidosta, selviää EVAn Arvo- ja asennetutkimuksesta. Vain seitsemän prosentin mielestä Niinistö ansaitsee melko huonon tai erittäin huonon arvosanan.

Suomalaisten luottamus presidenttien ulkopolitiikan johtamiseen on ollut ennenkin vahvaa, mutta Niinistön aikana se on vahvistunut. Edellisen kerran EVA kysyi suomalaisten arvosanoja ulkopolitiikan toimijoille vuonna 2007. Presidentti Tarja Halosen toiminnan ulkopolitiikassa arvioi tuolloin melko hyväksi tai erittäin hyväksi 77 prosenttia suomalaisista.

Suomalaisten luottamus hallituksen ja sen ministereiden kykyyn hoitaa ulkopolitiikkaa on heikentynyt vuodesta 2007. Juha Sipilän hallitus kokonaisuutena saa 31 prosentilta suomalaisilta erittäin hyvän tai melko hyvän arvosanan. Enemmistö (61 %) suomalaisista antaa Sipilän hallitukselle huonon arvosanan. Vuonna 2007 Matti Vanhasen II hallitus sai 50 prosentilta kansalaisista erittäin hyvän tai melko hyvän arvosanan.

Heikko arvosana saattaa osin selittyä hallituksen suosiolla ylipäänsä.

Samalla kun suomalaisten luottamus presidentin toimintaan on kasvanut, luottamus ulkopolitiikan hoitoon kokonaisuutena on heikentynyt. Kaksi kolmesta suomalaisesta antaa maamme ulkopolitiikalle kokonaisuutena hyvän arvosanan.

Vuonna 2007 hyvän arvosanan ulkopolitiikan hoidolle antoi vielä yli 80 prosenttia suomalaisista. Suomen ulkopolitiikan arvosanan heikentyminen selittynee sillä, että suomalaiset antavat nyt aiempaa huonommat arvosanat hallitukselle ja sen useimmille ministereille.

Kumppanuus Yhdysvaltain kanssa hieman aiempaa tärkeämpää

Suomalaiset näkevät kumppanuuden Yhdysvaltain kanssa nyt hieman aiempaa tärkeämmäksi, vaikka maan presidentti vaihtui mittausajankohtien välillä arvostetusta Barack Obamasta arvaamattomana pidettyyn Donald Trumpiin. 47 prosenttia suomalaisista katsoo, että ”ongelmistaan huolimatta Yhdysvallat on länsimaisten arvojen keskeinen puolustaja maailmassa ja Suomellekin tärkeä kumppani”. 27 prosenttia on eri mieltä väitteen kanssa. Vuonna 2009 väitteen kanssa samaa mieltä oli 43 prosenttia ja eri mieltä 31 prosenttia suomalaisista.

Suhtautuminen Venäjään on puolestaan vuosikymmenen alusta viilentynyt. Vielä vuonna 2007 suomalaisista 37 prosenttia oli mieltä, että ”Suomen ei pitäisi ottaa kantaa sellaisiin kansainvälisiin kysymyksiin, jotka asettavat hyvät Venäjä-suhteemme vaakalaudalle”. Vuonna 2018 samaa mieltä on kymmenen prosenttiyksikköä vähemmän (27 %).

Heikko arvosana saattaa osin selittyä hallituksen suosiolla ylipäänsä. Varsinkin perussuomalaisten hajaannuttua kesällä 2017 sinisiin ja perussuomalaisiin, hallituksen tuesta putosi kannatusmittauksissa osa pois. Hallituspuolueiden, keskustan, kokoomuksen ja sinisten, yhteenlaskettu kannatus oli Yleisradion Taloustutkimuksella teettämän kannatusmittauksen mukaan lokakuussa 2018 yhteensä vain 38 prosenttia. Perussuomalaisista irtaantuneiden sinisten kannatus on jäänyt minimaaliseksi.

Hallituksen suosion yleinen lasku ei kuitenkaan yksin riitä selittämään heikentyneitä ulkopolitiikan arvosanoja. Kun tarkastellaan yksittäisten ministereiden arvosanoja, havaitaan, että sekä pää- että ulkoministeri saavat selvästi heikommat arvosanat kuin vastaavat ministerit vuonna 2007. Sitä vastoin nykyisen puolustusministerin suoritus arvioidaan paremmaksi kuin silloisen.

Kun EVA viimeksi mittasi suomalaisten luottamusta ulkopolitiikan toimijoihin, enemmistö antoi pääministeri Matti Vanhaselle erittäin tai melko hyvän arvosanan (60 %). Nyt Juha Sipilä saa melko tai erittäin hyvän arvosanan vain kolmannekselta kansasta (34 %). Enemmistö suomalaisista (58 %) pitää Sipilän ulkopolitiikan hoitamista huonona.

Eri väestöryhmistä erottuvat yli 65-vuotiaat sekä keskustan, kokoomuksen, sinisten ja kristillisdemokraattien äänestäjät. Näistä vähintään puolet antaa Sipilälle ulkopolitiikan
hoidosta hyvän arvosanan. Sipilän saamiin huonoihin arvosanoihin saattaa vaikuttaa se, että suhteessa presidenttiin Sipilä on ollut ulkopoliittisissa kysymyksissä näkymätön.

Jussi Niinistö saa kaikissa väestöryhmissä paremman arvosanan ulkopolitiikan hoidosta kuin Timo Soini.

Näin kysely tehtiin

Kysely ulkopolitiikasta osa EVAn vuoden 2018 Arvo- ja asennetutkimusta. Tulokset perustuvat 2 073 henkilön antamiin vastauksiin. Tulosten virhemarginaali on koko väestön tasolla 2–3 prosenttiyksikköä kumpaankin suuntaan. Tiedot kerättiin 24.9.–4.10.2018. Vastaajat edustavat koko maan 18–70-vuotiasta väestöä. Aineisto on kerätty Taloustutkimuksen internet-paneelilla ja painotettu edustamaan väestöä sukupuolen, asuinalueen, koulutuksen, ammatin tai aseman, toimialan ja puoluekannatuksen mukaan. Aineiston tilastollisen jatkoanalyysin on tehnyt Yhdyskuntatutkimus Oy, joka on laatinut myös tulosgrafiikan. Tulokset ja niiden tarkemmat väestöryhmittäiset erittelyt löytyvät EVAn kotisivuilta. EVAn Arvo- ja asennetutkimuksia on tehty vuodesta 1984. Tuloksiin voi tutustua osoitteessa www.eva.fi/arvopankki.

Vuonna 2007 enemmistö suomalaisista arvioi silloisen ulkoministerin Ilkka Kanervan (kok.) ulkopolitiikan hoitamisen hyväksi (64 %), mutta nyt enemmistö suomalaisista arvioi Timo Soinin (sin.) suorituksen huonoksi (66 %). Soinin arvosanaan saattaa vaikuttaa se, että tutkimuksen kyselyajankohtana Soinin luottamusta ministerinä arvioitiin eduskunnassa johtuen hänen abortinvastaisista linjauksistaan. Erityisen huonot arvosanat Soini saa SDP:n, vihreiden, vasemmistoliiton ja RKP:n äänestäjiltä. Kaikissa näissä ryhmissä enemmistö antaa Soinille erittäin huonon arvosanan. Myös Soinin entisen puolueen perussuomalaisten äänestäjistä lähes puolet antaa hänelle erittäin huonon arvosanan.

Edukseen ministereiden saamissa arvosanoissa erottuu puolustusministeri Jussi Niinistö (sin.). Hänen toimintansa arvioi hyväksi lähes puolet suomalaisista (46 %) ja huonoksi kolmannes (34 %). Jussi Niinistö saa kaikissa väestöryhmissä paremman arvosanan ulkopolitiikan hoidosta kuin Timo Soini. Kiinnostavaa on myös se, että perussuomalaisten äänestäjät vaikuttavat suhtautuvan Jussi Niinistön toimintaan positiivisesti toisin kuin muihin ministereihin. Perussuomalaisten äänestäjistä enemmistö antaa hänelle vähintään melko hyvän arvosanan. Puolustusministeri saa ainoana ulkopolitiikan parissa toimivana ministerinä vuoden 2007 kollegaansa paremmat arvosanat.

Ulkoministeriön virkamiehistöön luottamus on lisääntynyt. Vuonna 2007 virkamiesten ulkopolitiikan hoidolle antoi hyvän arvosanan kaksi viidestä suomalaisesta (38 %) ja nyt enemmistö (53 %). Tämä tukee käsitystä, että suomalaiset suhtautuvat epäillen nimenomaan ministereihin, eivätkä ulkopolitiikan linjaan yleisesti.