Noin 60 % suomalaisista haluaa presidentille valtaa vaikuttaa lainsäädäntöön, hajottaa eduskunta ja valita hallituksen muodostaja
Suomalaiset toivovat lisää valtaa tasavallan presidentille, selviää EVAn Arvo- ja asennetutkimuksesta.
Tutkimuksessa kysyttiin, kuinka paljon valtaa presidentillä pitäisi olla yhteensä 17 eri asian tai asiakokonaisuuden osalta (kuvassa).
”60 prosenttia antaisi presidentille melko paljon valtaa esimerkiksi eduskunnan lainsäädäntötyöhön. Tuloksen vahvuutta voi pitää yllättävänä, koska ylimpien valtioelimien välistä vallanjakoa Suomessa on parlamentarisoitu ja presidentin valtaoikeuksia karsittu määrätietoisesti jo noin 30 vuoden ajan”, sanoo Elinkeinoelämän valtuuskunnan tutkimuspäällikkö Ilkka Haavisto.
60 prosenttia suomalaisista on sitä mieltä, että presidentillä pitäisi olla ainakin melko paljon valtaa eduskunnan hajottamisessa ja ennenaikaisten vaalien määräämisessä. Vain vähän valtaa presidentille asiaan antaisi 29 prosenttia. 60 prosenttia puolestaan ajattelee, että presidentillä pitäisi olla mahdollisuus vaikuttaa hallituksen muodostajan valintaan. Toista mieltä olevien osuus jää puolet pienemmäksi (31 %).
Kansalaiset kokevat, että presidentti voisi toimia jonkinlaisena kansakunnan erotuomarina.
Haaviston mukaan vastauksia voidaan tulkita siten, että presidentin valtaoikeuksien karsimisessa on kansalaisten mielestä menty liian pitkälle.
”Kyse on myös siitä, että kansalaiset kokevat, että presidentti voisi toimia jonkinlaisena kansakunnan erotuomarina. Hän voisi viheltää pilliin, kun hallituksen muodostaminen ei ota onnistuakseen, kun hallituksen toiminta halvaantuu erimielisyyksien vuoksi tai kun hallitus tuo eduskuntaan lakiesityksen, joka on perusteltu huonosti tai valmisteltu puutteellisesti”, Haavisto toteaa.
Näin tutkimus tehtiin
Kysely presidentin vallasta on osa EVAn vuoden 2018 Arvo- ja asennetutkimusta. Presidentinvaltaa koskevassa kyselyssä vastaajia pyydettiin arvioimaan sopivaa presidentinvallan määrää riippumatta siitä, mikä vallanjako nykyään on. Tulokset perustuvat 2 073 henkilön antamiin vastauksiin. Virhemarginaali on koko väestön tasolla 2–3 prosenttiyksikköä kumpaankin suuntaan. Tiedot kerättiin 2.–15.1.2018. Vastaajat edustavat koko maan aikuisväestöä. Aineisto on kerätty Taloustutkimuksen internet-paneelilla ja painotettu edustamaan väestöä sukupuolen, asuinalueen, koulutuksen, ammatin tai aseman, toimialan ja puoluekannatuksen mukaan. EVAn Arvo- ja asennetutkimuksia on tehty vuodesta 1984.