Vapaan sanan ikävä jälkimaku

Sananvapaus on iso ja Suomessa helposti itsestään selväksi koettu asia. Olemme olleet vuosikymmeniä maailman lehdistönvapausvertailujen kärjessä, ja puheet sensuurista ovat olleet melko vähäisiä. Isommaksi ongelmaksi on usein koettu itsesensuuri, kirjoittaa Elinkeinoelämän valtuuskunta EVAn johtaja Matti Apunen.

  • EVAn Arvo- ja asennetutkimuksen vastaajista joka kolmas katsoo, että itseilmaisu sosiaalisessa mediassa on mennyt liian pitkälle. Naisista jopa 39 % haluaisi suitsia some-keskustelua. Tilannetta kuvaa se, että sosiaalisen median pidäkkeettömyys koetaan jokseenkin samankokoiseksi ongelmaksi kuin uhkapelaaminen.
  • Sananvapaus ylipäänsä on suomalaisten mielestä paremmassa kuosissa, mutta ei vailla ongelmia. Muutamissa ryhmissä ongelma on havaittu ja se liputetaan voimakkaasti.

Keskimäärin suomalaiset pitävät sananvapauden tilaa asiallisena, mutta tyytymättömyyden oireet ovat selviä.

Julkisen keskustelun perusteella ei ole suuri yllätys, että ylivoimaisesti kriittisimmin sananvapauden tilaan suhtautuvat perussuomalaiset. Peräti 43 % heistä on sitä mieltä, että sananvapautta on liian vähän. Lienee suhteellisen turvallista olettaa, että tämä on perussuomalainen vastalause poliittiselle korrektiudelle – siis sille, millä ehdoilla käydään keskustelua esimerkiksi maahanmuutosta ja millä perusteilla keskustelija leimataan kiihkoilijaksi.

Aavistuksen hankalammin on selitettävissä se, miksi työttömät tai nuoret kokevat, että sananvapautta ei ole riittävästi. Yksi tulkinta on se, että marginalisoitumisen kokemus (”mikään ei muutu”) voi synnyttää ihmiselle tunteen siitä, että keskustelua manipuloidaan, niin että hänen viestinsä ei mene perille.

Toinen keskiverrosta selvästi erottuva ryhmä ovat johtajat, joiden mielestä sananvapautta on tarpeeksi ja jopa liikaa. He saattavat kokea, että saavat kantaa julkisessa keskustelussa omien syntiensä lisäksi hiukan muidenkin taakkoja, ja että julkinen arvostelu on ajoittain epäsymmetristä ja epäoikeudenmukaista.

Some kiehuu hellalle

Aina kun paremman hyvinvoinnin nimissä vaaditaan vapauksien rajoittamista, demokratian pitää hetki tutkia omaa olemustaan. Vapauksien rajoittamisen tulisi olla vihoviimeinen keino. Toki edelleen reilu puolet (56 %) on sitä mieltä, että vapauksia on sopivasti itsensä ilmaisemiseen sosiaalisessa mediassa.

Sananvapaus ja räiskyvä keskustelu ovat helppoja varsinkin samanmielisten kanssa. Muiden kohdalla tulee mieleen, että olisi mukavaa, jos joku virkansa puolesta hiukan hillitsisi tätä vapautta ja itseeni kohdistuvaa estottomuutta.

Kun sananvapauskysymystä täsmennetään sosiaaliseen mediaan, vastausten sävy muuttuu ratkaisevasti. Sosiaalinen media koetaan ongelmaksi ja nimenomaan niin, että siellä on väärinkäytetty ilmaisun vapauksia. Kolmasosa suomalaisista allekirjoittaa tämän.

Arvo- ja asennetutkimuksen tuloksissa näkyvät selvästi vihapuhedebatin jäljet. Voimakkaimmin somen ylilyönnit koetaan keski-ikäisissä väestöryhmissä, mutta myös nuoret (18-25) katsovat, että vapauksia otetaan liikaa. Keskiasteen koulutuksen saaneet näkevät ongelman suurimpana, akateemisten joukossa asenne lievenee hiukan, mutta on melko selkeä sielläkin.

Entäpä puolueiden kannattajat?

Some-keskustelun laatu vaivaa eniten keskustaa ja kristillisiä äänestäviä. Keskustassa peräti 44 % on sitä mieltä, että ilmaisunvapautta somessa on liikaa. Perussuomalaiset ovat ainoa äänestäjäryhmä, jossa some-vapauden lisäämistä ja vähentämistä vaaditaan suunnilleen samalla volyymilla. Ero esimerkiksi entisiin puoluetovereihin sinisiin on merkittävä: siniset muistuttavat tässä kohdassa mielipiteiltään paljon kokoomusta, jossa 25 % pitää vapauksia liiallisina ja vain 4 % kokee päinvastoin.

Vasemmistopuolueet ovat esimerkiksi kokoomukseen verrattuna hiukan taipuvaisempia näkemään some-keskustelun ylilyönnit ongelmana. Sdp:tä äänestävistä 33 % katsoo, että some on mennyt liian pitkälle. Vasemmalla juuri kukaan ei koe, että some kaipaisi nykyistä enemmän vapautta.

Yksi mahdollinen tulkinta näille näkemyksille on se, että ihmiset kokevat sosiaalisen median muuttuneen aiempaa turvattomammaksi ja ovat siksi valmiita painamaan jarrua. Vastauksissa voi näkyä huoli trollauksesta, ulkomailta syötetystä poliittisesta vaikuttamisesta ja jopa uhka laitteeseen tunkeutumisesta, salakatselusta ja haittaohjelmista.

Kirjoittaja Matti Apunen on Elinkeinoelämän valtuuskunnan johtaja.

EVAn Arvo- ja asennetutkimuksen sananvapauteen liittyvien kysymysten tulokset löytyvät kuvina täältä.