Terrorismi ja sotilaalliset uhat ovat nousseet kansan todellisiksi huoliksi

Terrorismi ja sotilaalliset uhat ovat nousseet kansan todellisiksi huoliksi

Jopa 80 prosenttia kansasta kokee, että terrorismin uhka on noussut Suomessakin Lähi-idän viimeaikaisten kriisien myötä. Lisäksi Suomeen kohdistuvat sotilaalliset uhkakuvat koetaan aivan eri lailla todellisiksi kuin vuosikymmen sitten. Kansa hakisi turvaa pohjoismaisesta yhteistyöstä, Naton kannatus on jäänyt ennalleen.

Suomalaisista jopa 80 prosenttia arvioi, että viimeaikaiset tapahtumat Lähi-idässä ovat lisänneet terrorismin uhkaa myös Suomessa. Vain 9 prosenttia on eri mieltä. (Kuvio 1, raportin sivu 105.) Terrorismin uhkan lisääntymisen allekirjoittavien määrä on kasvanut vuodessa 13 prosenttiyksikköä.

Uhat_kuvio1

Suomalaiset eivät usko, että terrorismin uhka lievenisi, jos maamme pysyttelee erossa kansainvälisistä erimielisyyksistä. Väitteen ”Kansainvälinen terrorismi ei uhkaa Suomea, jos pysyttelemme syrjässä maailman kiistoista” allekirjoittaa vain 20 prosenttia vastanneista. 63 prosenttia torjuu väitteen. Väitteen allekirjoittavien määrä on vähentynyt vuosikymmenessä melkein 20 prosenttiyksikköä, ja vastaavasti väitteen torjuvien osuus on kasvanut. (Kuvio 2, raportin sivu 106.)

Uhat_kuviot_2_3

Terrorismi koetaankin mielivaltaiseksi väkivaltaisuudeksi, joka ei juuri selity iskujen kohteeksi joutuneen maan politiikalla. Vain 23 prosenttia suomalaisista uskoo, että terrorismin kohteeksi joutuneet maat saavat hyvin pitkälle syyttää omaa piittaamatonta politiikkaansa. 57 prosenttia on eri mieltä. Vuonna 2005 mielipiteet olivat miltei päinvastaiset: jopa 67 prosenttia vastaajista oli väitteen kanssa samaa mieltä. (Kuvio 3, raportissa sivu 106.)

Terrorismin torjumiseksi 69 prosenttia vastanneista hyväksyisikin viranomaisille nykyistä laajemmat oikeudet teleliikenteen valvontaan, 17 prosenttia ei. Suurimpien puolueiden eli keskustan, sosiaalidemokraattien, kokoomuksen ja perussuomalaisten kannattajista 76–89 prosenttia kannattaa valtuutusten laajentamista.

Lisäksi suomalaiset painottaisivat ulkopolitiikassa nykyistä selkeästi enemmän terrorismin vastaista toimintaa.

Sotilaalliset uhat koetaan todellisiksi, toisin kuin aiemmin

Myös arviot maamme sotilaallisista uhkakuvista ovat synkistyneet. Kansasta 32 prosenttia allekirjoittaa väitteen ”Suomella ei ole todellisia sotilaallisia uhkakuvia”, ja jopa 52 prosenttia uskoo uhkakuviin. Luvut ovat kääntyneet päälaelleen vuodesta 2007, jolloin 31 prosenttia suomalaisista uskoi uhkakuviin. (Kuvio 5, raportissa sivulla 108.)

Uhat_kuvio5

Vuoden 2015 EVAn Arvo- ja asennetutkimuksessa puolet suomalaisista piti Venäjää merkittävänä sotilaallisena uhkana.

Silti kansasta 49 prosenttia yhtyy väitteeseen ”Vaikka Venäjällä on omat ongelmansa, suomalaisilla ei ole nykyisin mitään syytä suhtautua suureen naapuriinsa kielteisesti”. 33 prosenttia torjuu väitteen. Suopeimmin itänaapuriimme suhtautuvat vasemmistoliiton ja perussuomalaisten kannattajat. Torjuvimmin Venäjään asennoituvat RKP:tä, vihreitä ja kokoomusta äänestävät sekä työelämässä johtavassa asemassa olevat.

Lisää pohjoismaista yhteistyötä ja kovempaa turvallisuutta

48 prosenttia kansasta pitää maan ulkopolitiikan hoitoa hyvänä, 30 prosenttia on eri mieltä. Tyytyväisimpiä ulkopolitiikan hoitoon ovat keskustan ja kokoomuksen äänestäjät, vähemmän tyytyväisiä taas vasemmistoliiton, vihreiden ja SDP:n äänestäjät. Hallituspuolueiden äänestäjien rintamasta poikkeavat perussuomalaiset, jotka ovat selkeästi vähemmän tyytyväisiä ulkopolitiikan hoitoon kuin muiden hallituspuolueiden kannattajat.

Ajat ovat vaativat, joten niin ovat kansalaisten toiveetkin. Suomalaisten lista niistä asioista, joita ulkopolitiikassa pitäisi painottaa nykyistä enemmän, on pitkä ja painava. (Kuvio 9, raportin sivulla 111. Klikkaamalla kuviota näet sen suurempana.)

Uhat_kuvio9

Terrorismin vastaisen toiminnan lisäksi pohjoismainen yhteistyö ja pohjoismainen puolustusyhteistyö ovat korkealla toivelistalla. Toive pohjoismaisen puolustusyhteistyön korostamisesta on noussut jopa 14 prosenttiyksiköllä vuodesta 2007. Suurimpien puolueiden äänestäjistä sitä toivovat etenkin perussuomalaisten kannattajat.

56 prosenttia arvioi, että ulkopoliittisen johdon pitäisi korostaa enemmän Itämeren ympäristöongelmien hoitoa ja 52 prosenttia voimistaisi myös toimia ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Ulkopolitiikan kokonaiskuvassa kiinnostus lisäpainotuksiin ns. pehmeämmän turvallisuuden asioissa on kuitenkin laskenut vuodesta 2007, tämä näkyy myös muun muassa ihmisoikeuksien puolustamisessa ja kansainvälisten järjestöjen roolissa. (Kuvio 12, raportissa sivulla 114.)

Uhat_kuvio12

Varsin korkealla lisäpainotusten listalla on myös Suomen kansallisten etujen turvaaminen. Kansallisia etuja haluaisi korostaa nykyistä enemmän 52 prosenttia vastaajista. Kuitenkin vuonna 2007 kansallista etua halusi painottaa selkeästi useampi, jopa 67 prosenttia suomalaista. (Kuvio 10, raportin sivulla 112.)

Uhat_kuvio10

Natoon ei vieläkään, mutta USA-kriittisyys on vähentynyt

Vain 19 prosenttia suomalaisista haluaisi painottaa enemmän Nato-jäsenyyden edistämistä Suomen ulkopolitiikassa. 32 prosenttia painottaisi sitä nykyistä vähemmän. Kuitenkin jäsenyyden edistämiseen kielteisen kannan omaavien osuus on laskenut selvästi vuodesta 2007.

Itse kansalaisten Nato-kannoissa ei ole tapahtunut suuria muutoksia. Suomen jäsenyyttä puolustusliitossa kannattaa 27 prosenttia vastaajista ja 46 prosenttia vastustaa. (Kuvio 1, raportin Nato-artikkelissa sivulla 118.)

Uhat_kuvio1_Nato

Nato-jäsenyyden vastustus kuitenkin vaimenee tapauksissa, jos valtiojohto puoltaisi jäsenyyttä tai jos Ruotsi liittyisi puolustusliittoon.

Väitteen ”En kannattaisi Suomen Nato-jäsenyyttä edes siinä tapauksessa, että maamme ylin valtiojohto puoltaisi sitä” allekirjoittaa 38 prosenttia vastaajista, 36 prosenttia on eri mieltä. Näin asiaa kysyttäessä on Nato-jäsenyyttä vastustajien osuus on vähentynyt 10 prosenttiyksikköä reilussa vuosikymmenessä.

Jos taas Ruotsi liittyisi Natoon, 39 prosenttia suomalaisista katsoo, että Suomen tulisi silti pysytellä Naton ulkopuolella. 33 prosenttia on toista mieltä.

Vaikka Natoon ei ollakaan vielä hakemassa, on suhtautuminen sen tärkeimpään jäseneen muuttunut. Suomalaisista 20 prosenttia allekirjoittaa väitteen ”Yhdysvallat toimii maailmanpolitiikassa oikein ja ansaitsee myös suomalaisten tuen”. 45 prosenttia on toista mieltä. (Kuvio 15, raportin sivulla 117.) Väitteen torjuu yhä noin puolet vastaajista, mutta kaikkein kriittisimpien osuus on vähentynyt huomattavasti. Vuosikymmen sitten vaivaiset 6 prosenttia tuki amerikkalaisten politiikkaa, ja jopa 81 prosenttia tuomitsi sen.

Barack Obama on nähty mieluisampana Yhdysvaltain presidenttinä kuin edeltäjänsä. Todennäköisesti myös hänen tukensa eurooppalaisille Nato-liittolaisilleen reaktiona Venäjän sotilastoimiin on vaikuttanut suomalaistenkin mielipiteisiin.

Uhat_kuvio15

 

***

EVAn vuoden 2016 Arvo- ja asennetutkimus Sovinnon eväät julkistettiiin 10.3.2016.

EVAn vuoden 2016 Arvo- ja asennetutkimuksen kappale Lintukoto heräsi uhkiin.

EVAn vuoden 2016 Arvo- ja asennetutkimus Sovinnon eväät kokonaisuudessaan.