Pakolaiset halutaan töihin vaikka maahanmuuton taloushyötyjä epäillään
Pakolaisiin suhtaudutaan tasa-arvoisesti: heille suodaan mahdollisuus työllistyä ja saada sosiaalitukia. Mutta maahanmuuton laajoja taloushyötyjä epäillään. Yleisesti maahanmuuttoasenteet ovat hieman tiukentuneet, kertoo EVAn Arvo- ja asennetutkimus.
Suomalaiset haluavat pakolaiset töihin, eivätkä aseta heitä työmarkkinoilla vastakkain kotimaan työttömien kanssa. Vain 27 prosenttia EVAn kyselyyn vastanneista on samaa mieltä väittämän ”Suomeen tuleville pakolaisille ei pidä tarjota töitä niin kauan kun kotimaassa on työttömyyttä” kanssa. (Kuvio 1, raportin sivulla 67.) Väitteen torjuu 60 prosenttia vastaajista, joten pakolaisten työllistämiselle on vankka tuki. Työttömistäkin yli puolet hyväksyy töiden tarjoamisen pakolaisille.
Pakolaisten sosiaalietuuksien heikentäminen jakaa enemmän mielipiteitä, mutta 46 prosenttia vastaajista ei leikkaisi oleskeluluvan saaneiden sosiaaliturvaa. 38 prosenttia on eri mieltä. (Kuvio 2, raportin sivulla 68.)
Vaikka pakolaiset halutaan töihin, kansa epäilee laajalti maahanmuuton taloudellisia hyötyjä. Vain 26 prosenttia kyselyyn vastanneista uskoo, että ”Maahanmuuttajat ovat lopulta Suomelle lottovoitto, sillä he luovat maahamme uutta työtä ja toimeliaisuutta”. Väitteen torjuu 52 prosenttia vastaajista.
Samoin 52 prosenttia kansasta ei helpottaisi maahanmuuttoa Suomen ikärakenteen ja heikkenevän huoltosuhteen vuoksi. 31 prosenttia vastaajista taas yhtyy väitteeseen ”Maamme väestön ikääntyminen ja uhkaava väheneminen edellyttävät ulkomaalaisten Suomeen muuton helpottamista”.
Yleinen asennoituminen maahanmuuttajiin tiukentunut
Pakolaiskriisi näyttää hieman tiukentaneen asennoitumista maahanmuuttoon. Väitteen ”Ulkomaalaisten lisääntyvä muutto Suomeen tuo maahamme hyödyllisiä kansainvälisiä vaikutteita” torjuu 47 prosenttia suomalaisista, toissa vuonna luku oli 36 prosenttia. (Kuvio 5, raportin sivulla 71.)
Laadultaan maahanmuuttokeskustelu ei ole suomalaisia tyydyttänyt. Kansasta 64 prosenttia arvioi, että keskustelu maahanmuutosta ei ole ollut riittävän suorapuheista ja ongelmia avoimesti esiin tuovaa. 22 prosenttia oli toista mieltä. Kuitenkin viisi vuotta sitten tehdyssä EVAn tutkimuksessa suorapuheisempaa keskustelua maahanmuutosta vaati jopa 73 prosenttia vastanneista, joten keskustelu koetaan ainakin osin aiempaa avoimemmaksi.
Globalisaatio huolettaa mutta sisäänpäin ei haluta käpertyä
Keskivertosuomalaista huolestuttaa lisääntyvä globalisaatio. Kriittisimmin siihen suhtautuvat vain peruskoulun tai ammattikoulun käyneet ja työntekijäammateissa toimivat, jotka asennoituvat myös maahanmuuttoon muita väestöryhmiä torjuvammin.
Kansainvälistymisen jatkuminen huolettaa suomalaisia myös kulttuurisella tasolla. 56 prosenttia vastanneista arvioi, että ”Suomalaisten tulisi tehokkaasti varjella kulttuurinsa omaleimaisuutta yhä lisääntyvää kansainvälistymistä vastaan”. 30 prosenttia suomalaisista ajattelee toisin.
Kulttuurimme omaleimaisuuden suojelu saa nyt kuitenkin ennätysvähän suomalaisia taakseen. Esimerkiksi vielä 2000-luvun alkuvuosina kulttuurin suojelua piti tärkeänä 75 prosenttia vastanneista. (Kuvio 9, raportin sivulla 77.)
Kansainvälistymiseen liittyvien pelkojen rinnalla näyttää olevan yhä kouriintuntuvammin pelko siitä, että Suomi tippuu kokonaan muun maailman kelkasta. Tämä käy ilmi kansalaisten asennoitumisessa väittämään ”Nykytilanteessa on vaara, että Suomi käpertyy sisäänpäin ja jää syrjään kansainvälisestä kehityksestä”. Syrjäytymisvaaraan uskoo kansasta 46 prosenttia, 31 prosenttia ei. Neljä vuotta sitten Suomen syrjäytyminen huoletti 32 prosenttia vastaajista, joten huolissaan olevien määrä on kasvanut jopa 14 prosenttiyksikköä. (Kuvio 10, raportin sivulla 78.)
Suomalaisista 27 prosenttia on itse työskennellyt tai opiskellut ulkomailla. Ulkomailla työskennelleiden tai opiskelleiden määrä on 30 vuodessa kasvanut yllättävän vähän, vain 7 prosenttiyksikköä.
***
EVAn vuoden 2016 Arvo- ja asennetutkimus Sovinnon eväät julkistettiiin 10.3.2016.
EVAn vuoden 2016 Arvo- ja asennetutkimuksen kappale He ovat ihan niin kuin me
EVAn vuoden 2016 Arvo- ja asennetutkimus Sovinnon eväät kokonaisuudessaan.