Murheista huolimatta kansa ei toivo suuria muutoksia EU:hun

Murheista huolimatta kansa ei toivo suuria muutoksia EU:hun

Kansa ei halua suuria muutoksia EU:hun, eikä varsinkaan liittovaltiokehitystä. Euroaluetta halutaan vahvistaa ja EU:n maahanmuuttopolitiikkaa tiukentaa. Euroopan epävakaus hirvittää suomalaisia mutta he pitävät itseään eurooppalaisempina kuin koskaan ennen, kertoo EVAn Arvo- ja asennetutkimus.

Suomalaisten ensisijainen toive on, että unioni voisi kaikesta huolimatta jatkaa entisellään. Suuria kehityskulkuja pidetään ei-toivottuina. (Kuvio 1, raportin sivulta 83. Kuviota klikkaamalla saat sen suuremmaksi.)

Unioni_kuvio1

Suomalaiset kammoksuvat EU:n kehittymistä liittovaltioksi. Vastaajista 35 prosenttia toivoo, että Euroopan integraatio pysähtyisi ja EU muuttuisi nykyistä löyhemmäksi valtioiden liitoksi. Suurin vastaajaryhmä (39 %) ei kuitenkaan osaa ottaa asiaan kantaa ja reilu neljännes (26 %) näkisi integraation seisahtumisen epätoivottavana. (Kuvio 4, raportin sivulla 87.) Liittovaltiokehitystä tukee vain marginaalisen pieni joukko (9 %) – sitä suurempi osuus pitää toivottavana Suomen eroa EU:sta (19 % ) tai koko EU:n hajoamista (20 %).

Unioni_kuvio4

Euro kaikille tai vain vahvoille

Euron kriisiin toivotaan korjausliikettä. Mutta euroaluetta halutaan vahvistaa, ei heikentää.

Suomalaiset haluavat muuttaa Euroopan talous- ja rahaliiton jäsenmaiden ryhmää joko siten, että heikot karsittaisiin pois tai vaihtoehtoisesti ryhmä laajentuisi kattamaan kaikki EU-maat. 45 prosenttia suomalaisista toivoo, että euromaista heikoimmat jättäisivät rahaliiton. Lähes yhtä moni (44 %) toivoo, että kaikki EU-maat siirtyisivät euron käyttöön. Kummankin kehityskulun kohdalla noin kolmannes ei osaa tai halua ottaa asiaan kantaa ja noin viidennes pitäisi kehityskulkuja epäsuotavina.

Vain 26 prosenttia toivoo, että koko yhteisvaluutta haudattaisiin, 58 prosenttia torjuu ajatuksen.

Selvä enemmistö (58 %) vastustaa Suomen euroeroa. Eurosta luopumista toivottavana pitävien osuus on 23 prosenttia, se on kasvanut neljän vuoden takaisesta mittauksesta 10 prosenttiyksikköä.

Eurosta eroamisen kannatus vähenee miltei käsi kädessä koulutustason ja sosioekonomisen aseman noustessa. EU-jäsenyyteen neutraalisti suhtautuvista suurin osa torjuu eurosta luopumisen.

Silti enemmistö kansasta (53 %) uskoo, että ruotsalaiset tekivät viisaasti äänestäessään ”ei” eurolle ja EMUlle. Toista mieltä on vain 14 prosenttia vastaajista. Ruotsin ratkaisua fiksuna pitävien joukko on kasvanut 10 prosenttiyksikköä neljän vuoden takaa ja 20 prosenttiyksikköä vuosituhannen alusta.

Pakolaistulva padottava, vapaata liikkuvuutta rajoitettava

Kolme neljästä vaatii, että Suomen ja koko EU:n pitäisi tiukentaa maahanmuuttopolitiikkaansa. Toista mieltä on vain 11 prosenttia suomalaisista.

Selvä enemmistö (76 %) on sitä mieltä, että pakolaiskriisi Euroopassa on osoittanut, että vapaata liikkuvuutta Euroopan maiden välillä on voitava rajoittaa. Eri kannalla on vain 14 prosenttia suomalaisista. (Kuvio 6, raportin sivulla 89.)

Varsin laaja yksimielisyys kuitenkin säröilee, kun katse käännetään Suomen mahdollisiin omiin toimiin. Voisiko Suomi yksipuolisesti todella tiukentaa omaa pakolaispolitiikkaansa välittämättä siitä, mitä muut EU-maat tekevät?

Suomalaisista 44 prosenttia katsoo, ettei Suomella EU:n jäsenenä lopulta voi olla muista jäsenmaista olennaisesti poikkeavaa (tiukempaa tai löyhempää) pakolaispolitiikkaa. (Kuvio 7, raportin sivulla 89.) Käytännössä yhtä moni (41%) on kuitenkin toista mieltä.

Unioni_kuviot_6_7

EU:n laajentumisesta kysyttäessä suomalaiset ovat nihkeitä Turkin jäsenyydelle: 59 prosenttia ei ottaisi sitä EU:n jäseneksi ja vain 18 prosenttia suhtautuisi sen jäsenyyteen myönteisesti. Tutkimuksessa kysyttiin myös Ukrainan mahdollisesta EU-tiestä, vaikka se ei olekaan jäsenyysehdokas: vain 22 prosenttia on sitä mieltä, että Ukraina sopisi tulevaisuudessa hyvin EU:n jäseneksi. Selvästi useampi (38 %) torjuu ehdotelman.

Eurooppalaisempia kuin koskaan ennen

Suomalaiset pitävät itseään eurooppalaisempina kuin koskaan ennen. Ensimmäistä kertaa Suomen EU-jäsenyyden aikana joka toinen suomalainen ilmoittaa tuntevansa itsensä nykyisin paitsi suomalaiseksi, yhä selvemmin myös eurooppalaiseksi. 36 prosenttia vastaajista torjuu väittämän. (Kuvio 11, raportin sivulla 92.)

Unioni_kuvio11

Suomalaisten suhtautuminen EU-jäsenyyteen on varsin myönteistä. Erityisesti kielteisesti suhtautuvien alhaisen osuuden vuoksi vastausten jakauma on koko Suomen jäsenyysajan toiseksi myönteisin. 46 prosenttia kansalaisista suhtautuu jäsenyyteen myönteisesti, 32 prosenttia neutraalisti ja vain 20 prosenttia kielteisesti.

76 prosenttin mielestä Suomen tulisi ajaa kansallisia etuja EU:ssa paljon nykyistä tiukemmin. Näin ajattelevien osuus on hieman suurempi kuin neljä vuotta sitten, mutta paljon pienempi kuin vuonna 2007.

 

***

EVAn vuoden 2016 Arvo- ja asennetutkimus Sovinnon eväät julkistettiiin 10.3.2016.

EVAn vuoden 2016 Arvo- ja asennetutkimuksen kappale Tuhansien murheiden unioni.

EVAn vuoden 2016 Arvo- ja asennetutkimus Sovinnon eväät kokonaisuudessaan.