Suomalaiset kritisoivat sopimusjärjestelmää ja haitallisia lakkoja

Suomalaiset kritisoivat sopimusjärjestelmää ja haitallisia lakkoja

Työmarkkinoiden pakot, lakot ja sakot tuskastuttavat suomalaisia. Kansalaisten usko konsensuksen voimaan alkaa rapista ja ylivoimainen valtaosa pitää työmarkkinoiden neuvottelumekanismia vahingollisen riitaisana. Valmius paikalliseen sopimiseen on korkealla kansan keskuudessa, kertoo EVAn Arvo- ja asennetutkimus.

Kokonaista 78 % suomalaisista on sitä mieltä, että työehdoista neuvotteleminen ja sopiminen on niin riitaisaa, että se haittaa talouden kohentumista. Vain 9 % vastaajista torjuu käsityksen riitaisuudesta. (Kuvio 1, raportissa sivulla 44. Kliikkaamalla kuviota näet sen isompana.)  Kättä_päälle_kuvio1

Sopimusjärjestelmän takkuaminen saa jokseenkin yhtä kovan tuomion kaikissa väestöryhmissä. Johtajat edes yrittävät ymmärtää sopimisen vaikeutta ja hieman pienempi osuus (65 %) heistä yhtyy järjestelmäkritiikkiin, mutta työntekijäpuolella ja kaikissa ikäryhmissä tuomio on kirkas ja kuuluva: hukkaamme mahdollisuuksia eripuraan. Vielä vuonna 2005 Arvo- ja asennetutkimuksen vastaajista 42 % piti suomalaista työmarkkinajärjestelmää vahvuutena kansainvälisen kilpailukykymme kannalta.

Itsekriittisyyttä molemmissa päissä

Enemmistö vastaajista on sitä mieltä, että työttömyyttä ei voida merkittävästi alentaa ilman etujärjestöjen varpaille astumista.

Kriittisyys ammattiyhdistysliikettä kohtaan on suurta. Vastaajista 60 % on sitä mieltä, että ammattiyhdistysliike ei kykene luopumaan mistään saavutetuista eduista. Alemmista toimihenkilöistä kriittisiä on 54 %, työntekijöiden ryhmästä 44 % ja SAK:n jäsenistäkin 30 %, joskin hiukan yli puolet (54 %) SAK:laisista edelleen torjuu väitteen.

Myös kysyttäessä ”Ammattiyhdistysliike on nykyisin maassamme pikemminkin yhteiskunnallisen kehityksen jarru kuin moottori”, yhtyy väitteeseen 48 % vastaajista ja sen torjuu 29 %. Se on tämän kysymyksen kohdalla jyrkin havainto vuosien varrella.

Mutta osansa saavat työnantajatkin, myös omien joukoista. Kysyttäessä ”Työnantajat haluavat vain leikata työvoimakustannuksia saadakseen itselleen enemmän”, väitteeseen yhtyy 65 % vastaajista. Johtavassa asemassa olevista peräti 45 % on valmis asettumaan väitteen taakse ja 43 % torjuu sen.

Tupon tilalle paikallista sopimista

Kysyttäessä, tarkoittavatko viime syksyn tuloksettomat työmarkkinaneuvottelut sitä, että keskitetty tulopoliittinen ratkaisu (tupo) ei enää toimi, 55 % vastaa ”kyllä tarkoittaa”. Joka neljäs vastaaja uskoo keskitettyyn työmarkkinamalliin, mutta vastausten päälinja on selkeä: tarvitsemme pussillisen uusia konsteja. (Kuvio 5, raportin sivulla 48.)

Kättä_päälle_kuvio5

Vastaavasti enemmistö laittaisi toivonsa paikalliseen sopimiseen. Paikallisen sopimisen ja joustojen kannatus on tukevaa myös palkansaajaryhmien keskuudessa.

Mutta mistä paikallisesti kannattaisi sopia? Kannusteista ja työajoista ainakin, suomalaiset arvelevat. Ja jos yritykset joutuvat pahoihin vaikeuksiin, enemmistön mielestä työpaikkataso olisi oikea paikka sopia esimerkiksi poikkeustilanteen palkanalennuksista. (Lue lisää paikallisesta sopimisesta täältä.)

Laittomista lakoista tuntuvat korvaukset

Lakko-oikeuteen ei haluta puuttua: se on perusoikeus, jota ei saa rajoittaa missään oloissa, katsoo enemmistö (51 %) kansasta. 39 prosenttia suomalaisista olisi valmis harkitsemaan rajoituksia lakkoaseeseen. Silti työrauhajärjestelmä ei toimi ja lakkoja on liikaa, sanoo 46 % vastaajista, kun 34 % ei koe asiaa yhtä lailla ongelmaksi. Lakko on kysymyksenä voimakkaasti politisoitunut.

Kanta ei ole suuresti muuttunut ajan myötä. Sen sijaan selvästi on muuttumassa asenne lakkoihin, jotka ”aiheuttavat ulkopuolisille suurta haittaa”. Noin puolet vastaajista (48 %) katsoo, että tarvittaessa tällaiset lakot pitäisi voida kieltää kokonaan. Tämä merkitsee selkeää muutosta vuoteen 2009, jolloin näin määriteltyjen lakkojen kieltämistä kannatti vain 31 %. (Kuvio 14, raportin sivulla 56.)

Kättä_päälle_kuvio14

Lisäksi 55 % suomalaisista on sitä mieltä että laittomista lakoista maksettavia ”vahingonkorvauksia tulisi nostaa tuntuvasti niin, että ne vastaisivat lakon aiheuttamia taloudellisia vahinkoja”. Väitteen torjuu noin joka neljäs vastaaja (24 %). (Kuvio 15, raportin sivulla 57.)

Kättä_päälle_kuvio15
Kansalaiset ovat tiukkoja myös itselleen. Vastaajista 62 % arvelee, että työnhalukuutta saattavat rajoittaa liian hyvät sosiaalietuudet (kuvio 17, raportin sivulla 60.) Myös työntekijöistä yllättävän moni on tätä mieltä.

Kättä_päälle_kuvio17

***

EVAn vuoden 2016 Arvo- ja asennetutkimus Sovinnon eväät julkistettiiin 10.3.2016.

EVAn vuoden 2016 Arvo- ja asennetutkimuksen kappale Kättä päälle paikan päällä

EVAn vuoden 2016 Arvo- ja asennetutkimus Sovinnon eväät kokonaisuudessaan.