Kansan palaute päättäjille: laittakaa Suomen kilpailykyky kuntoon!

Suomalaiset ovat havahtuneet talouskasvun tärkeyteen. Kansalaisia turhauttaa yhteiskunnallisten uudistusten jumittuminen ja päätöksentekijöiden saamattomuus. Eliitti saa kansalta moitteita saamattomuudesta, käy ilmi EVAn vuoden 2016 Arvo- ja asennetutkimuksesta.

Suomalaisista kaksi kolmasosaa (65 %) ajattelee, että Suomesta on tullut maa, jossa välttämättömienkin uudistusten toteuttaminen on lähes mahdotonta. Vain viidennes (20 %) suomalaisista torjuu käsityksen. (Kuvio 1, raportissa sivulla 13.)

Palautetta_Kuvio1

Kansa on nyt toden teolla havahtunut talouskasvun tärkeyteen. Noin joka toinen suomalainen (48 %) allekirjoittaa väitteen, jonka mukaan ihmisten hyvinvoinnin jatkuminen voi perustua vain taloudelliseen kasvuun.

Kilpailukykyä parantavilla päätöksillä olisikin kansan vahva tuki. 83 prosenttia vastaajista arvioi, että työllisyys ja sitä kautta muukin hyvinvointi maassamme riippuu ratkaisevasti vientiteollisuutemme kilpailukyvystä. Toista mieltä on ani harva (8 %). (Kuvio 3, raportissa sivulla 15.)

Palautetta_kuvio3

Lähes kaikki (89 %) allekirjoittavat väitteen siitä, että pärjätäkseen tulevaisuudessa Suomi tarvitsee pitkän tähtäyksen ohjelman, jonka toteuttamisella on eri yhteiskuntaryhmien laaja tuki.

Joka toinen on sitä mieltä, että meidän kaikkien pitäisi tinkiä omista eduistamme maamme kansainvälisen kilpailukyvyn turvaamiseksi. Kutsun kilpailukykytalkoisiin torjuu vain 29 prosenttia, mutta viidesosa ei osaa tai halua ottaa asiaan kantaa. Vastausryhmissä on havaittavia selkeitä eroja esimerkiksi vastaajan puoluekannasta riippuen. (Kuvio 6, raportin sivulla 17.)

Palautetta_kuvio6

Eliitti kritiikin kohteena

Suomalaiset kritisoivat voimakkaasti poliittista ja taloudellista eliittiä, mutta samalla politiikkaa pidetään aiempaa kiinnostavampana.

Valtaenemmistö (78 %) ajattelee, että puolueet ovat ajautuneet yhä kauemmas tavallisen ihmisen ongelmista. Toista mieltä on
vain pienehkö joukko (15 %). Ilmiö ei kuitenkaan ole uusi. Kansa on osapuilleen yhtä tyytymätön puolueisiin ja pitää niitä yhtä paljon eliitin edustajina kuin 30 vuotta sitten.

Kaksi kolmesta (67 %) kertoo olevansa kiinnostuneita politiikasta ja seuraavansa sitä aktiivisesti. Kansalaisten kiinnostus politiikkaa kohtaan on lisääntynyt koko 2000-luvun ajan. Myös tyytyväisyys johonkin puolueeseen omien asioiden ajajana, on kohtuullisen hyvällä tolalla. 39 prosenttia suomalaisista ajattelee, ettei mikään puolue aja juuri heille tärkeitä asioita, mutta 43 prosenttia ilmoittaa löytäneensä itselleen sopivan puolueen.

Suomalaiset hahmottavat eliitin ja kansan välisen vastakkainasettelun voimakkaaksi. 77 prosenttia arvioi, että poliitikkojen ja kansan välissä on syvä kuilu. Vastakkainasettelu koetaan vahvaksi myös kantaväestön ja maahanmuuttajien sekä rikkaiden ja köyhien välillä.

Palautetta_kuvio16

Suomi ei kuitenkaan ole jakaantumassa kahtia. Kokonaisuutena yhteiskunnalliset jännitteet eivät ole suurempia kuin 1980-, 1990- ja 2000-luvuilla.

Hyvinvointivaltio ehdollisesti

Pohjoismainen hyvinvointivaltio on todistetusti tehokas tuloerojen tasoittaja. Siksi ei ole ihme, että suomalaiset ovat valmiita maksamaan siitä paljonkin.
Hieman viime mittauskerroilla notkahtanut tuki hyvinvointivaltiolle palautuu nyt takaisin pitkän aikavälin keskiarvoon. Yli kolme neljästä (77 %)
yhtyy väittämään ”suomalainen hyvinvointivaltio on aina hintansa arvoinen”.

Hyvinvointivaltion valtakirja ei kuitenkaan ole avoin, vaan siihen liittyy kaksi ehtoa. Ensimmäinen on vaatimus siitä, ettei hyvinvointivaltiota väärinkäytetä. Kolme neljästä (77 %) ajattelee, että yhteiskunnan tuista on tullut saavutettuja etuja, joita käyttävät surutta sellaisetkin, jotka eivät niitä välttämättä tarvitsisi. (Kuvio 4, raportin sivulla 38.)

Toinen ehto koskee tehokkuutta. Hyvinvointivaltiostakaan ei olla valmiita maksamaan mitä hyvänsä, jos sen toiminnassa nähdään tehostamisen varaa.
Näin voidaan päätellä siitä, että vastaajista 78 prosenttia ilmaisee kantanaan, että verotuksen jatkuvan kiristämisen sijaan julkisen talouden toimintaa pitäisi tehostaa. Vain 9 prosenttia on eri mieltä. (Kuvio 5, raportin sivulla 38.)

Palautetta_kuviot_4_5

***

Kansikuva_kokonaan_Sovinnon_evaat

EVAn vuoden 2016 Arvo- ja asennetutkimus Sovinnon eväät julkistettiiin 10.3.2016.

EVAn vuoden 2016 Arvo- ja asennetutkimuksen kappale Palautetta päättäjille.

EVAn vuoden 2016 Arvo- ja asennetutkimus Sovinnon eväät kokonaisuudessaan.