Oma asunto pitää pintansa sijoituskohteena

Ladattavat tiedostot

Kuvioliite

Lataa

Onko oma asunto vain koti vai myös keino vaurastumiseen?

Perinteisesti suomalaiset ovat mieltäneet oman asunnon tärkeäksi keinoksi vaurastua. Viime vuosina korkojen nousu, talouskasvun puute ja työllisyystilanteen heikko kehitys ovat jähmettäneet asuntokauppaa. Rakennusliikkeiden uusien asuntojen aloitukset ovat minimitasoilla ja asuntojen hinnat ovat pudonneet. [1]

EVAn kevään 2026 Arvo- ja asennetutkimus osoittaa, että suomalaiset eivät silti ole hylänneet omistusasumista vaurastumisen lähteenä. Kaksi kolmesta (66 %) suomalaisesta pitää omaa asuntoa pitkällä aikavälillä hyvänä ja turvallisena sijoituksena (Kuvio 1). Vain 14 prosenttia epäilee asuntoa hyvänä ja turvallisena sijoituksena.

Kuvio 1.

Tilastokeskuksen varallisuustilastot tukevat käsitystä oman asunnon keskeisestä merkityksestä suomalaisten varallisuuden perustana. Vuonna 2023 omassa asunnossa asui 64 prosenttia kotitalouksista, ja omat  asunnot edustivat 45 prosenttia kotitalouksien kokonaisvaroista. [2]

Vuokra-asumisella on ystävänsä. Omistusasumisen vahva asema ei tarkoita, että suomalaiset torjuisivat vuokra-asumisen, sillä 44 prosenttia suomalaisista pitää vuokra-asumista nykyisin taloudellisesti järkevänä vaihtoehtona perinteiselle omistusasumiselle (Kuvio 2). Reilu neljäsosa (29 %) ei pidä vuokra-asumista järkevänä vaihtoehtona omistusasumiselle. Liki yhtä moni (28 %) jää vaille kantaa.

Kuvio 2.

Vuokra-asuminen nähdään omistusasumiselle järkevänä vaihtoehtona muita sosioekonomisia ryhmiä enemmän etenkin työttömien (55 %), eläkeläisten (49 %) ja opiskelijoiden (49 %) sekä vailla toisen asteen tutkintoa olevien keskuudessa (ks. Kuvioliite). Arvo- ja asennetutkimuksen tausta-aineiston perusteella etenkin pienituloiset ovat tätä mieltä ja hyvätuloiset harvemmin. Tästä voidaan päätellä, että vuokra-asuminen on monille suomalaisille pikemminkin pakon sanelema vaihtoehto kuin varallisuuden kohdentamiseen liittyvä valinta.

Pörssiosakkeet ovat harvoin vaihtoehto omistusasumiselle

Arvo- ja asennetutkimuksen valossa ei näytä siltä, että suomalaiset olisivat laajassa mittakaavassa luopumassa omistusasumisesta säästämisen peruskohteena.

Vaikka selvä enemmistö suomalaisista pitääkin nykyään osake- ja muuta sijoittamista erinomaisena keinona lisätä vaurautta [3], vain runsas kolmannes suomalaisista (35 %) katsoo, että pörssiosakkeet ovat pitkällä aikavälillä parempi sijoituskohde kuin oma asunto (Kuvio 3). Vajaa viidennes (19 %) on asiasta eri mieltä eli ei pidä pörssiosakkeita ainakaan parempana sijoituskohteena omaan asuntoon verrattuna. Suurin ryhmä ovat kuitenkin epävarmat: lähes puolet suomalaisista (47 %) ei ota väitteeseen kantaa.

Kuvio 3.

Asuntomarkkinan vaikeudet osuvat hetkeen, jolloin pörssisijoittaminen on ollut suomalaisille kotitalouksille poikkeuksellisen tuottoisaa. Suomen Pankin mukaan kotitalouksien osakesijoitukset tuottivat vuonna 2025 yhteensä lähes 30 prosenttia. [4]

Tästä huolimatta pörssiosakkeiden paremmuus sijoituskohteena suhteessa omaan asuntoon on isolle osalle suomalaisista kysymys, johon on vaikea ottaa kantaa. Epäröiviä kantoja saattaa selittää asuntojen hintojen viimeaikainen heikko kehitys ja toisaalta se, että vain vajaa kolmannes suomalaisista sijoittaa itse säännöllisesti.[5]

Näkemykset pörssiosakkeiden paremmuudesta näyttävät olevan yhteydessä siihen, sijoittaako itse aktiivisesti. Miehet ovat syksyn 2024 Arvo- ja asennetutkimuksen mukaan [6] naisia aktiivisempia sijoittajia ja sukupuolten välillä onkin selvä ero näkemyksissä: miehistä selvästi suurempi osa (46 %) kuin naisista (22 %) pitää pörssiosakkeita omistusasuntoa parempana sijoituksena (ks. Kuvioliite).

Sukupuolten välistä suurta eroa selittää yhtäältä koulutuksen sukupuolittuminen ja toisaalta tulotaso. Miesten tulotaso on edelleen naisia suurempi ja naiset ovat miehiä enemmän suuntautuneet koulutuksessa hoiva-alalle. Kyse on myös arvojen sukupuolittumisesta. Miehet ovat oikeistolaisempia kuin naiset. [7]

Näkemyksen kanssa samaa mieltä olevien osuus kasvaa myös sosioekonomisen statuksen kasvaessa, mikä on yhteydessä vastaajan tulotasoon.

Erityisen huomionarvoista on se, että pörssiosakkeiden paremmuudesta samaa mieltä olevien osuus kasvaa myös vastaajan iän nuorentuessa, mikä saattaa kieliä asenteiden vähittäisestä muuttumisesta.

Puoluekanta erottaa suomalaisia selvästi tässä kysymyksessä. Kokoomuksen äänestäjistä hieman yli puolet (53 %) pitää pörssiosakkeita pitkällä aikavälillä parempana sijoituskohteena kuin omaa asuntoa. RKP:n äänestäjistä näin ajattelee 58 prosenttia ja perussuomalaisten äänestäjistä 45 prosenttia. Näkemyksiä selittänee se, että oikeistoäänestäjissä on keskimääräistä enemmän parempituloisia ja miehiä.

Pörssi näyttäytyy erityisesti oikeiston ja markkinamyönteisten äänestäjien keskuudessa omistusasumista parempana tapana hakea pitkän aikavälin tuottoa.

Näkemys on taloudellisesti ymmärrettävä. Asunto tuottaa asumishyötyä ja voi kerryttää varallisuutta, mutta se on sidottu yhteen sijaintiin, yhteen kohteeseen ja usein suureen velkavipuun. Pörssiosakkeet taas tarjoavat mahdollisuuden hajauttaa omistusta eri yrityksiin, toimialoihin ja maihin. Toisaalta pörssi vaatii sietokykyä arvonvaihtelulle, jota kaikilla kotitalouksilla ei ole.

Oma asunto pitää yhä pintansa suomalaisena turvasatamana.

Lähteet ja viitteet

[1] Lahtinen, M. ja Holappa, V. (2026). Alueellinen asuntomarkkinaennuste 2026, https://www.ptt.fi/ennusteet/erikoisteema-alueellinen-asuntomarkkinaennuste-2026/
[2] Tilastokeskus (2026):  Kotitalouksien varallisuus, https://stat.fi/fi/tilasto/vtutk
[3] Kujanpää, E. (2025). Pahan päivän varalle – Suomalaiset suhtautuvat sijoittamiseen myönteisesti, mutta moni pelkää sijoittavansa väärin, EVA Analyysi N:o 143, https://www.eva.fi/blog/2025/01/24/pahan-paivan-varalle-suomalaiset-suhtautuvat-sijoittamiseen-myonteisesti-mutta-moni-pelkaa-sijoittavansa-vaarin/
[4] Suomen Pankki (2026). Kotitalouksien osakesijoitukset tuottivat erittäin hyvin vuonna 2025, Tilasto, https://www.suomenpankki.fi/fi/tilastot/tilastotiedotteet/historia/2026/kotitalouksien-osakesijoitukset-tuottivat-erittain-hyvin-vuonna-2025/
[5] Ibid.
[6] Ibid.
[7] Laakso, M. (2025). Toinen askel oikealle – Yhä useampi suomalainen määrittelee itsensä oikeistolaiseksi ja liberaaliksi, EVA Analyysi No 151, https://www.eva.fi/blog/2025/07/15/toinen-askel-oikealle/