Suomalaiset haluavat nykyistä enemmän yhteistyötä Pohjoismaiden ja Baltian kanssa

Ladattavat tiedostot

Kuvioliite

Lataa

Liitekuvio 1

Lataa

Liitekuvio 2

Lataa

Suomalaiset ovat laajalti tyytyväisiä valtiojohdon toimintaan ulkopolitiikassa. [1] Maailmanpolitiikan epävakaa tilanne [2] ja luottamuksen hapertuminen keskeiseen liittolaiseen, Yhdysvaltoihin [3], ovat kuitenkin vaikuttaneet siihen, minkälaisia painotuksia suomalaiset jatkossa toivovat ulkopolitiikan suunnalta. Turvaa haetaan nyt aiempaakin enemmän lähiseudulta: muista Pohjoismaista ja Baltian maista.

Kaksi kolmesta (67 %) suomalaisesta on sitä mieltä, että yhteistyön Pohjoismaiden kanssa tulisi painottua Suomen ulkopolitiikassa nykyistä enemmän, ja neljäsosa (26 %) tyytyisi yhteistyössä nykytilanteeseen (Kuvio 1).

Kuvio 1.

Suomalaisten toiveita ulkopolitiikan painotuksista on kysytty osana Arvo- ja asennetutkimusta vuodesta 2007 lähtien, ja enemmistö on jokaisella mittauskerralla toivonut pohjoismaisen yhteistyön painotuksen lisäämistä (ks. Liitekuvio 1). Lähes 20 vuoden takaiseen mittaukseen nähden Pohjoismaiden kanssa tehtävää yhteistyötä toivovien osuus on kasvanut jokaisella mittauskerralla yhteensä 14 prosenttiyksiköllä.

Myös toiveet muun Itämeren alueen ulkopoliittisen yhteistyön lisäämisestä ovat kasvaneet yli ajan. Enemmistö (54 %) toivoo ulkopolitiikassa nykyistä enemmän painotusta yhteistyöhön Baltian maiden kanssa. Kolmasosa (34 %) pitäisi tämän painotuksen nykyisellään. Toiveet yhteistyöstä Baltian maiden suuntaan nousivat nykyiselle tasolleen jo vuoden 2023 mittauksessa Venäjän aloitettua laajamittaisen hyökkäyksensä Ukrainassa helmikuussa 2022 ja Suomen haettua Nato-jäsenyyttä.

Kansainvälisen yhteistyön kohdalla Pohjoismaiden ja Baltian ohella läheiseksi suomalaisille näyttäytyy Euroopan unioni: 42 prosenttia painottaisi ulkopolitiikassa nykyistä enemmän EU:n yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan vahvistamista ja 37 prosenttia pitäisi linjan nykyisellään.

Vuoden 2023 mittauksesta lähtien suomalaisten toiveet ulkopolitiikalta ovat suuntautuneet koko ajan enemmän kokonaisvaltaiseen lähialueiden turvallisuuteen Itämeren muututtua Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyksien myötä Naton sisämereksi. [4]

Suomalaiset vaikuttavat tarkastelevan Itämeren turvallisuutta myös huoltovarmuuden näkökulmasta, sillä ulkopolitiikalta toivotuissa painotuksissa kakkossijalle nousee ruokaturvan ja huoltovarmuuden vahvistaminen, jolle 62 prosenttia toivoo lisää painoarvoa ulkopolitiikassa. Kolme kymmenestä (30 %) pitäisi painotuksen nykyisellään. Verrattuna vuoden 2023 mittaukseen huoltovarmuutta koskevat painotustoiveet ovat kuitenkin laantuneet hieman (ks. Liitekuvio 1), mikä kielinee siitä, että asiaan on jo kiinnitetty huomiota.

Edellä mainittujen asiakokonaisuuksien lisäksi enemmistö (53 %) katsoo, että Suomen kansallisten etujen turvaamisen tulisi painottua Suomen ulkopolitiikassa nykyistä enemmän. Kuitenkin 37 prosenttia katsoo, että kansallisten etujen turvaamisen tulisi painottua kuten nykyisin. Tämä on yhteydessä siihen, että enemmistö katsoo Suomen ulkopolitiikkaa hoidetun hyvin nykyisen valtiojohdon aikana. [5]

Pehmeät ongelmat väistyvät

Suomalaisten toivomat painotukset ulkopolitiikalta ovat muuttuneet selvästi viimeisten parinkymmenen vuoden mittaan. Vielä vuonna 2007 selvällä ykkössijalla ulkopolitiikalta enemmän painotusta toivottavien asioiden listalla oli Itämeren ympäristöongelmien ratkaiseminen (ks. Liitekuvio 1). Asia on selvästi edelleen tärkeä suomalaisille, mutta enää 47 prosenttia toivoo asialle nykyistä enemmän painotusta, mikä on 29 prosenttiyksikköä vähemmän kuin 18 vuotta aiemmin. 39 prosentin mielestä riittää, että Itämeren asiaa painotettaisiin kuten nykyisinkin.

Kohtuullisen tärkeä asia suomalaisille on edelleen yhteistyö uusien pandemioiden estämiseksi, jolle nyt toivoo lisää painotusta 36 prosenttia, ja nykyisellä tasollaan asian painotuksen pitäisi 47 prosenttia. Aivan kärkipäähän pandemian kaltaisten kysymysten painottuminen ei kuitenkaan yllä.

Ylipäänsä kovan turvallisuuden kysymykset ovat ulkopolitiikan akuutimpien painotustoiveiden listalla syrjäyttäneet muut kysymykset kuten ympäristövastuun ja ihmisoikeudet.

Painotustoiveet ovat himmentyneet ilmastonmuutoksen ja luontokadon torjumisen kohdalla, jota painottaisi nykyistä enemmän enää reilu kolmasosa (35 %) ja 37 prosenttia pitäisi painotuksen nykyisellään. Peräti reilu viidesosa (22 %) painottaisi kyseistä kohtaa nykyistä vähemmän.

Vielä vuonna 2007 selvällä ykkössijalla oli Itämeren ympäristöongelmien ratkaiseminen

Ilmastonmuutoksen torjunnan kohdalla nähdään asenteiden kärjistyvän poliittisten jakolinjojen mukaan, mikä osaltaan selittää asian väistymistä tärkeysjärjestyksessä kovan turvallisuuden kysymysten tieltä. Ilmastonmuutoksen ja luontokadun torjumiselle toivovat lisää painotusta erityisesti vihreiden (86 %) ja vasemmistoliiton (82 %) äänestäjät ja myös varsin moni (46 %) SDP:n äänestäjä, mutta perussuomalaisten äänestäjien enemmistö (62 %) toivoo asialle nykyistä vähemmän painotusta (ks. Kuvioliite). Keskustan ja kokoomuksen äänestäjistä suurin osuus toivoo ilmastoasian painottuvan kuin nykyisin.

Maailmanpolitiikan tilanteen muututtua vuonna 2022 pehmeän turvallisuuden kysymyksistä onkin tullut leimallisesti vasemmistopuolueiden kysymyksiä kovan turvallisuuden kysymysten yhdistäessä useimpia suomalaisia puoluekantaan katsomatta.

Merkitykseltään ovat vähentyneet mittaushistorian aikana niin ikään oikeudenmukaisen globalisaation edistäminen (33 % toivoo nykyistä enemmän painotusta, 40 % kuten nykyisin) ja ihmisoikeuksien puolustaminen kaikkialla maailmassa (31 % nykyistä enemmän, 38 % kuten nykyisin).

Oikeudenmukainen globalisaatio ei kuitenkaan ole poliittisesti jakava kysymys toisin kuin ihmisoikeuksien edistäminen, jota 23 prosenttia painottaisi nykyistä vähemmän. Taustalta paljastuu jälleen poliittinen ristiriita, sillä ihmisoikeuksien puolustaminen korostuu vasemmistopuolueiden äänestäjien painotustoiveissa, mutta perussuomalaisten äänestäjien enemmistö (59 %) painottaisi ihmisoikeuksien puolustamista nykyistä vähemmän. Niin ikään kokoomuksen (28 %) ja keskustan (25 %) äänestäjistä paikantuu vähäistä suurempi joukko, joka painottaisi ihmisoikeuskysymyksiä nykyistä vähemmän.

Demokratian puolustaminen kaikkialla maailmassa nauttii nykyisin laajempaa arvostusta kuin ihmisoikeuksien puolustaminen, sillä kolmasosa (34 %) painottaisi Suomen ulkopolitiikassa nykyistä enemmän demokratian puolustamista kaikkialla maailmassa. Toisaalta 42 prosenttia pitäisi painotuksen nykyisellä tasollaan. Nykyistä vähemmän painotusta asialle toivovat ennen kaikkea perussuomalaisten äänestäjät (40 %).

Suhtautumiserot alleviivaavat viime vuosina ulkopolitiikkaan hiipinyttä jakolinjaa siinä, miten globaalin oikeudenmukaisuuden kysymyksiin suhtaudutaan. Oikeistopuolueiden kannattajat toivovat pääsääntöisesti ulkopolitiikassa keskittymistä kansalliseen etuun ja turvallisuuteen ja vasemmistopuolueiden näkökulma korostaa globaalia vastuuta.

Sama jakolinja näkyy erityisen vahvasti suhtautumisessa kehitysyhteistyön määrärahojen lisäämiseen, jota 16 prosenttia painottaisi ulkopolitiikassa nykyistä enemmän, 28 prosenttia pitäisi painotuksen nykyisellään ja 41 prosenttia painottaisi nykyistä vähemmän.

Varovaisuus suhteissa valttia

Globaalin oikeudenmukaisuuden kysymykset heijastuvat myös suomalaisten näkemyksiin yhteistyöstä erityyppisten valtioiden kanssa niin taloudellisissa kysymyksissä kuin muutenkin.

39 prosenttia painottaisi nykyistä enemmän taloudellisten siteiden vahvistamista demokraattisten maiden kanssa, mutta 45 prosenttia pitäisi painotuksen nykyisellään. Toisaalta 34 prosenttia vähentäisi taloudellisia siteitä ei-demokraattisten maiden kanssa ja yhtä suuri osa pitäisi ulkopolitiikan linjan nykyisellään. Kovin suuria intohimoja taloudellinen yhteistyö ei herätä edes eri puolueiden äänestäjäryhmissä. Vapaakauppa ylipäänsä pysyy suomalaisille tärkeänä, sillä 28 prosenttia painottaisi nykyistä enemmän vapaan maailmankaupan edistämistä ja 43 prosenttia pitäisi painotuksen nykyisellään.

Suuria näkemyseroja ei havaita myöskään, kun tarkastellaan suhtautumista yhteistyöstä yksittäisten maiden kanssa. Selvän poikkeuksen muodostaa Israel, jonka kohdalla suomalaiset jakautuvat jokseenkin kahteen leiriin. [6] Vain 10 prosenttia painottaisi suhteita Israeliin nykyistä enemmän 30 prosenttia painottaisi niitä kuten nykyisin ja 40 prosenttia painottaisi suhteita nykyistä vähemmän.

Oikeistopuolueiden, kokoomuksen ja perussuomalaisten, kannattajissa on eniten niitä, jotka pitäisivät suhteiden painotuksen nykyisellään, mutta vasemmistoliiton, vihreiden ja SDP:n kannattajien enemmistöt painottaisivat suhteita Israeliin nykyistä vähemmän.

Suomelle Israelia huomattavasti merkittävämpi sotilaallisen yhteistyön suunta on kuitenkin Nato-liittolaisemme Yhdysvallat, jonka suhteen suomalaisten näkemykset ovat yllättävänkin yhteneväiset. Vajaa viidesosa (18 %) painottaisi suhteita Yhdysvaltoihin nykyistä enemmän, selvä enemmistö (58 %) pitäisi suhteiden painottamisen kuten nykyisin ja 14 prosenttia painottaisi suhteita nykyistä vähemmän.

Suhtautuminen kuvastaa varovaisuutta suhteessa Yhdysvaltoihin Donald Trumpin noustua uudelleen Yhdysvaltojen presidentiksi. Noin puolet suomalaisista on aiemmin raportoitujen Arvo- ja asennetutkimuksen tulosten mukaan sitä mieltä, että Trump on lyhyessä ajassa muuttanut maansa Euroopan ystävästä Euroopan vastustajaksi. [7] Toiveet yhteistyön lisäämiseksi ovatkin hieman vähentyneet edellisestä vuoden 2023 mittauskerrasta ja vastaavasti toiveet suhteiden vähentämisestä ovat kasvaneet hieman. Muutos ei kuitenkaan ole järin suuri, mikä kielii siitä, että Yhdysvaltoja ei tarkastella liittolaisena pelkästään Trumpin kontekstissa, vaan pidempiaikaisena sitoumuksena.

Käytännössä katsoen kaikissa ryhmissä enemmistö pitäisi suhteet nykyisellään. [8] Ainoan merkittävän poikkeuksen tekevät vasemmistoliiton äänestäjät, joista 46 prosenttia painottaisi suhteita Yhdysvaltoihin nykyistä vähemmän. Kokoomuksen (33 %) ja perussuomalaisten (27 %) äänestäjistä hieman muita suurempi joukko painottaisi suhteita Yhdysvaltoihin nykyistä enemmän.

Myös suhteet Kiinaan näyttäisivät suomalaisten mielestä olevan nykyisellään melko lailla tasapainossa. 13 prosenttia painottaisi suhteita nykyistä enemmän, 46 prosenttia painottaisi niitä kuten nykyisin ja neljäsosa (25 %) painottaisin niitä nykyistä vähemmän.

Suomen suhteet Venäjään on jo rajoitettu minimiinsä, mutta 40 prosenttia suomalaisista on sitä mieltä, että suhteita Venäjään pitäisi painottaa nykyistäkin vähemmän. 37 prosenttia pitäisi suhteet Venäjään nykyisellään ja vain yhdeksän prosenttia toivoisi nykyistä enemmän Venäjä-suhteiden painottamista ulkopolitiikalta.

Varsin laajan tyytyväisyyden ohella suomalaisten toiveissa ulkopolitiikalta korostuu varovaisuus. Puolet (50 %) pitäytyisikin kuten nykyisin varovaisuudessa kannanotoissa kansainvälisiin asioihin. Kymmenesosa (10 %) painottaisi varovaisuutta nykyistä enemmän ja neljäsosa (26 %) nykyistä vähemmän.

Kansainvälinen yhteistyö ei polttele

Suomen ulkopolitiikan pitkässä linjassa on tavattu korostaa Yhdistyneiden kansakuntien roolia kriisien sovittelussa. Sotien maailmassa YK ei näyttäisi olevan suomalaisille nykyisellään organisaatio, johon liittyisi kovin suuria intohimoja. Viidesosa (22 %) toivoisi YK:n ja muiden järjestöjen roolin vahvistamisen painottuvan nykyistä enemmän Suomen ulkopolitiikassa ja puolet (49 %) pitäisi painotuksen nykyisellään. Vielä vuonna 2007 selvästi suurempi osa (35 %) olisi painottanut YK:n roolia aiempaa enemmän.

YK:n merkityksen hiipumista nykymaailmassa alleviivaa se, että YK:n roolin vahvistamista toivovia suurempi joukko (34 %) painottaisi ulkopolitiikassa nykyistä enemmän suoraa toimintaa valtioiden kanssa järjestöjen ulkopuolellakin. Nykyisellä tasollaan tällaisen suoraan valtioiden kanssa tehtävän järjestöt ohittavan toiminnan pitäisi vajaa puolet (47 %).

Aivan merkityksetöntä YK:n rooliin perinteisesti kuulunut kriisien sovittelu ja kriisienhallinta ei suomalaisten mielestä ole. Neljäsosa (25 %) painottaisi kansainvälisten kriisien sovittelua nykyistä enemmän ja niukka enemmistö (53 %) pitäisi painotuksen nykyisellä tasollaan. Perinteistä rauhanturvaamista ja siviilikriisinhallintaa painottaisi ulkopolitiikassa nykyistä enemmän 17 prosenttia suomalaisista ja 63 prosenttia pitäisi painotuksen nykyisellään. Osallistumista sotilaalliseen kriisinhallintaan vuorostaan painottaisi nykyistä enemmän kymmenesosa (11 %), 59 prosenttia pitäisi linjan nykyisellään ja 15 prosenttia painottaisi kriisinhallintaa nykyistä vähemmän.

Viimeisenä ulkopolitiikan painotusten toiveiden listalla sijaitsee palaaminen sotilaalliseen liittoutumattomuuteen. Tälle linjalle toivoo lisää painotusta ainoastaan yhdeksän prosenttia suomalaisista ja 19 prosenttia pitäisi tässä suhteessa nykytilan. Puolet (49 %) sanoo, että tällaista pyrkimystä pitäisi painottaa nykyistä vähemmän.

Tulos kuvastaa sitä, että maailman myllerrys ja Trumpin presidenttiys ei saa suomalaisia hetkahtamaan ulko- ja turvallisuuspolitiikan peruslinjassa, joka on Suomen länsiliittoutuminen. Suomalaisten selvä enemmistö suhtautuukin edelleen myönteisesti Suomen Nato-jäsenyyteen. [9]

Lähteet ja viitteet

[1] Metelinen, S. (2025a). Suomen ulkopolitiikan hoitoon ollaan tyytyväisiä, mutta hallituksen toiminta jättää toivomisen varaa, EVA Artikkeli, https://www.eva.fi/blog/2025/11/18/suomen-ulkopolitiikan-hoitoon-ollaan-tyytyvaisia-mutta-hallituksen-toiminta-jattaa-toivomisen-varaa/
[2] Metelinen, S. (2025b). Suursota pelottaa lähes puolta suomalaisista, mutta useimmat luottavat Natoon, EVA Artikkeli, https://www.eva.fi/blog/2025/11/04/suursota-pelottaa-lahes-puolta-suomalaisista-mutta-useimmat-luottavat-natoon/
[3] Metelinen, S. (2026). Kiusallinen kaveri – Suomalaisten luottamus Yhdysvaltoihin on romahtanut, EVA Analyysi N:o 160, https://www.eva.fi/blog/2026/02/28/kiusallinen-kaveri/
[4] Haavisto, I. (2023). Pohjolan linnake – Suomalaiset tähyävät pohjoiseen yhteistyöhön Natossa, EVA Analyysi No 123, https://www.eva.fi/blog/2023/10/04/suomalaiset-tahyavat-pohjoiseen-yhteistyohon-natossa/
[5] Metelinen (2025a).
[6] Haavisto, I (2025). Eripuraa Lähi-idästä – Suomalaiset suhtautuvat myönteisesti niin israelilaisiin kuin palestiinalaisiinkin, mutta konfliktin ratkaisu jakaa kansaa, EVA Analyysi No 155, https://www.eva.fi/blog/2025/10/31/eripuraa-lahi-idasta/
[7] Metelinen (2026).
[8] Liike Nytin äänestäjistä 43 prosnettia painottaisi ulkopolitiikan hoidossa suhteita Yhdysvaltoihin kuten nykyisin, mutta vastaajamäärän pienestä lukumäärästä johtuen tulosta voi pitää ainoastaan suuntaa antavana.
[9] Metelinen (2025c). Suursota pelottaa lähes puolta suomalaisista, mutta useimmat luottavat Natoon, EVA Artikkeli, https://www.eva.fi/blog/2025/11/04/suursota-pelottaa-lahes-puolta-suomalaisista-mutta-useimmat-luottavat-natoon/