Suursota pelottaa lähes puolta suomalaisista, mutta useimmat luottavat Natoon

Ladattavat tiedostot

Kuvioliite

Lataa

Lähes puolet (46 %) suomalaisista pelkää, että Ukrainan sota laajenee lähitulevaisuudessa eurooppalaiseksi suursodaksi (Kuvio 1). Vajaa kolmasosa (31 %) ei tällä hetkellä näe aihetta pelätä suursodan syttymistä. Viidesosa (22 %) jää kannastaan epävarmoiksi.

Kuvio 1.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on yrittänyt edistää tulitaukoa ja rauhanprosessia Ukrainaan. Lokakuun lopussa 2025 Yhdysvaltain hallinto kuitenkin peruutti Unkarin Budapestiin suunnitellun Trumpin ja Venäjän presidentti Vladimir Putinin tapaamisen, jossa sopimusta olisi ollut tarkoitus edistää. Tapaamisen peruuntumisen taustalla oli se, että Venäjä ei aio peruuntua vaatimuksistaan Ukrainan alueluovutuksiksi ja takeista, ettei Ukrainasta tule Naton jäsentä. [1] Samaan aikaan Venäjä on jälleen aloittanut ydinaseilla uhittelun, johon Yhdysvallat on vastannut ilmoittamalla aloittavansa jälleen ydinkokeet. [2] Suomalaisten pelot Ukrainan sodan eskaloitumisesta suursodaksi kuvaavat siis tilannetta lokakuussa 2025, jolloin toiveet tulitauosta Ukrainaan ovat jälleen hiipuneet.

Naiset (57 %) pelkäävät sodan eskaloitumista suursodaksi selvästi miehiä (37 %) enemmän, minkä lisäksi pelot ovat sitä suurempia mitä alhaisempi vastaajan koulutustaso on (ks. Kuvioliite).

Suursodan pelolla on yhteytensä luottamukseen Naton turvatakuisiin. Viime keväästä luottamus niihin on elpynyt siten, että nyt 38 prosenttia arvioi Naton turvatakuiden olevan niin järeä pelote, ettei kukaan uskalla koskea liittouman jäsenmaihin (Kuvio 2). Naton turvatakuiden pelotetta epäileviä on vähemmän (32 %) kuin niihin luottavia. Huomattava osuus (30 %) ei kuitenkaan osaa arvioida niiden toimivuutta suuntaan tai toiseen.

Kuvio 2.

Suomalaisten luottamus Naton turvatakuisiin putosi aiempaan verrattuna keväällä 2025 Trumpin siirryttyä Joe Bidenin tilalle Yhdysvaltain presidentiksi tammikuussa 2025. Nyt luottamus turvatakuisiin on kuitenkin kohentunut kuusi prosenttiyksikköä edelliskevääseen verrattuna. Epävarmuuden jatkumisesta kuitenkin kielii se, että Nato-jäsenyyden hakemisen jälkeisistä vuosien 2022–2023 lukemista ollaan edelleen jäljessä.

Miesten (48 %) ja naisten (28 %) välillä on suuri näkemysero luottamuksessa Naton turvatakuiden luomaan pelotteeseen (ks. Kuvioliite). Tämä luottamusero heijastuu jonkin verran edellä mainittuun pelkoon sodan eskaloitumisesta.

Muuten väestöryhmittäin ei havaita suuria näkemyseroja, mutta kokoomuksen äänestäjät (65 %) ovat omilla lukemillaan luottamuksessa Naton turvatakuisiin, ja vastaavasti vasemmistoliiton äänestäjien (26 %) luottamus turvatakuisiin on enimmäkseen alhaisella tasolla.

Luottamus turvatakuisiin riippuu siitä, mikä vastaajan näkemys Natosta on ylipäätään. Natoon myönteisesti suhtautuvat (49 %) ovat selvästi luottavaisimpia turvatakuisiin. Ongelma siis näyttäisikin piilevän juuri epävarmassa kansainvälispoliittisessa tilanteessa, ei niinkään suhtautumisessa Natoon, joka on säilynyt samalla tasolla edelliskevääseen verrattuna.

Kaksi kolmesta suomalaisesta (67 %) suhtautuu Natoon myönteisesti (Kuvio 3) ja vain 10 prosenttia suhtautuu puolustusliittoon kielteisesti. Neutraalisti siihen suhtautuu viidesosa (20 %).

Kuvio 3.

Miesten (74 %) ja naisten (62 %) välillä on ero myönteisessä suhtautumisessa Natoon, mutta se ei ole yhtä iso kuin arviossa turvatakuiden luomasta pelotteesta (ks. Kuvioliite). Lähes jokaisessa väestöryhmässä enemmistö suhtautuu Natoon myönteisesti. Yhdessäkään ryhmässä Nato-kielteisyys ei muodostu kovin suureksi, mutta selvästi muita vaisumpaa Nato-myönteisyys on alle 4 000 asukkaan kunnissa (43 % Nato-myönteisiä) ja vasemmistoliiton kannattajissa (44 %). [3]

Eri puolueiden kannattajaryhmistä Nato-myönteisyys on yleisintä kokoomuksen (90 %) ja vihreiden (79 %) kannattajien keskuudessa ja laajaa myös SDP:n (73 %), keskustan (71 %) ja perussuomalaisten (69 %) keskuudessa.

Oma puolustus ensin

Suomen Nato-jäsenyydestä huolimatta enemmistö on koko ajan ajatellut, että tärkein sotilaallisen turvallisuuden tae on oma puolustus. Trumpin presidenttiyden myötä tämä näkökulma on jopa hieman vahvistunut.

Kaksi kolmesta (66 %) ajattelee, että Suomen on kaikissa oloissa kyettävä vastaamaan itse turvallisuudestaan, muista ei ole siinä apua (Kuvio 4). Viidesosa (19 %) torjuu teesin.

Kuvio 4.

Suomalaisten enemmistö jakaa melko laajalti käsityksen siitä, että maan on ensisijaisesti itse huolehdittava turvallisuudestaan, mutta vihreiden (51 %) ja vasemmistoliiton (49 %) kannattajien keskuudessa tämä näkemys on muita vähemmän jaettu. Erityisesti jälkimmäisen ryhmän kohdalla näkemystä voi pitää jopa hivenen ristiriitaisena, kun vasemmistoliiton äänestäjien keskuudessa luottamus Naton turvatakuisiin on muita heikompaa. Selitystä on syytä lähteä hakemaan muualta kuin Natosta. Varteenotettava puolustusyhteistyön suunta Naton ohella on Euroopan unioni, jonka yhteistä puolustusta kannatetaan kevään 2025 Arvo- ja asennetutkimuksen perusteella laajasti ylipäänsä suomalaisten, mutta myös vihreiden ja vasemmistoliiton kannattajien keskuudessa. [4]

Vasemmistoliiton ja vihreiden äänestäjien keskeinen erottava tekijä näyttäisikin olevan luottamus Natoon – ja siihen, onko Nato avun tae. Niukka enemmistö (53 %) suomalaisista asettuu epäilevälle kannalle ja arvioi, ettei Naton jäsenyys takaa muiden maiden lopulta auttavan Suomea todellisessa kriisissä (Kuvio 5). Vajaa kolme kymmenestä (28 %) torjuu teesin eli luottaa Nato-jäsenten solidaarisuuteen kriisin keskellä.

Kuvio 5.

Nato-kumppaneiden apua epäilevät paikantuvat erityisesti perussuomalaisten (64 %) ja vasemmistoliiton (59 %) äänestäjiin. [5] Näissä kahdessa äänestäjäryhmässä on ennenkin ollut muita enemmän Nato-epäilijöitä, mutta Suomen vakiinnuttaessa asemaansa Naton jäsenenä ja maailmanpoliittisen tilanteen jatkuessa epävakaana, eri ryhmien näkemykset alkavat selkeytyä aiempaan nähden. Pieni Nato-kriittisten joukko paikantuu yhä enemmän vasemmistoliiton äänestäjiin. Toisaalta Trumpin presidenttikaudella perussuomalaisten äänestäjien Nato-myönteisyys näyttää hivenen vahvistuneen, vaikka puolueen äänestäjäkunnassa pysyy tietynlainen, muita suurempi epäluulo muiden maiden auttamisvalmiutta kohtaan

Lähteet ja viitteet

[1] Financial Times (2025). Donald Trump-Vladimir Putin Budapest summit axed following Moscow memo, https://www.ft.com/content/d6655fb1-31af-4da8-85f7-085a8fc00969
[2] CNN (2025). Nuclear saber-rattling from Trump and Putin signals a dangerous new era, https://edition.cnn.com/2025/10/30/europe/analysis-putin-russia-nuclear-threat-us-latam-intl
[3] Liike Nytin kannattajista 44 prosenttia suhtautuu myönteisesti Natoon, mutta vastaajajoukon pienestä koosta johtuen tulosta voi pitää ainoastaan suuntaa antavana. Niin ikään RKP:n (76 % Nato-myönteisiä) ja kristillisdemokraattien (64 %) kohdalla tulosjakaumat ovat vastaajajoukon pienestä koosta johtuen suuntaa antavia.
[4] Haavisto, I. (2025). Suomalaiset haluavat EU:lle yhteisen puolustuksen ja ovat valmiita yhteisvelkaan sen rahoittamiseksi, https://www.eva.fi/blog/2025/05/09/suomalaiset-haluavat-eulle-yhteisen-puolustuksen-ja-ovat-valmiita-yhteisvelkaan-sen-rahoittamiseksi/
[5] Myös Liike Nytin (71 %) ja kristillisdemokraattien (61 %) enemmistöt epäilevät Nato-kumppanimaiden apua Suomelle todellisessa kriisissä, mutta vastaajamäärän pienestä lukumäärästä johtuen näitä tuloksia on pidettävä vain suuntaa antavina.