Suomalaiset ovat tyytyväisiä euroon, vaikka rahapolitiikka ei välttämättä ole Suomelle optimaalista

Suomen talouden kasvu on ollut, ja moni ekonomisti on arvioinut Euroopan keskuspankin rahapolitiikan olleen viime aikoina liian kireää Suomelle. Siitä huolimatta niukka enemmistö suomalaisista kokee eurosta olevan Suomelle hyötyä nykyisessä taloustilanteessa.

Tiivistelmä

• Suomalaisten euromyönteisyys on kasvanut syksyyn 2024 nähden neljä prosenttiyksikköä ja myönteisesti siihen suhtautuu nyt 58 prosenttia suomalaisista.
• Eri puolueiden kannattajista euromyönteisimpiä ovat kokoomuksen (78 %), vihreiden (74 %), vasemmistoliiton (71 %) ja SDP:n (69 %) kannattajat.
• Ainoa selvästi eurokriittinen äänestäjäryhmä ovat perussuomalaisten äänestäjät, joista vain reilu neljäsosa (28 %) suhtautuu euroon myönteisesti ja puolet (49 %) kielteisesti.
• Niukka enemmistö (53 %) arvioi, että eurosta ja EMU-jäsenyydestä on Suomelle hyötyä nykyisessä taloustilanteessa.

Enemmistö (58 %) suomalaisista suhtautuu myönteisesti siihen, että rahayksikkömme vaihdettiin markasta euroksi (Kuvio 1). Kielteisesti asiaan suhtautuu viidesosa (21 %) ja neutraalin kannan ottaa lähes yhtä moni (18 %).

Kuvio 1

Verrattuna edelliseen, syksyn 2024 mittaukseen, euromyönteisyys on kasvanut neljä prosenttiyksikköä. Myönteisyys on siis palautunut likimain 60 prosentin tasolle, jossa se on pysytellyt suurimman osan 2020-lukua, kun se ensimmäisen koronavuoden ja elpymispakettikeskustelun jälkeen oli alimmillaan 51 prosentissa syksyllä 2020.

Suomalaisten euroasenteet ovat olleet tiiviisti kytköksissä suomalaisten EU-asenteiden kanssa. Kevään Arvo- ja asennetutkimuksessa suomalaisten EU-myönteisyys oli syksyn 2024 notkahduksen jälkeen palannut 2020-luvulla mitattujen kahden kolmasosan ennätyslukemien tuntumaan. [1]

Myös väestöryhmittäinen asennejakauma noudattelee melko tarkasti vastaavaa EU-myönteisyyden asennejakaumaa (ks. Kuvioliite). Euromyönteisyys kasvaa koulutustason ja sosioekonomisen aseman kasvaessa. Eri puolueiden kannattajista euromyönteisimpiä ovat kokoomuksen (78 %), vihreiden (74 %), vasemmistoliiton (71 %) ja SDP:n (69 %) kannattajat. Keskustan kannattajien (54 %) euromyönteisyys on selvästi edellisiä vaisumpaa.

Ainoa selvästi eurokriittinen äänestäjäryhmä ovat perussuomalaisten äänestäjät, joista vain 28 prosenttia suhtautuu euroon myönteisesti ja puolet (49 %) kielteisesti. Euro onkin yksi niitä harvoja asioita, joissa nykyisten päähallituspuolueiden, kokoomuksen ja perussuomalaisten, äänestäjien asenteet poikkeavat selvästi toisistaan ja kokoomusäänestäjät löytävät hengenheimolaisensa selvästi ennemmin punavihreästä oppositiosta kuin muista oikeistolaisesti ajattelevista.

Perussuomalaisten eurokriittisyys on yhteydessä äänestäjäryhmän muita selvästi suurempaan EU-kriittisyyteen. Vastaavasti kokoomusäänestäjien euromyönteisyys korreloi äänestäjäryhmän EU-myönteisyyden kanssa.

Euro ja EU muodostavat turvakokonaisuuden

EU- ja euroasenteet näyttävätkin muodostavan suomalaisten mielessä yhden asennekokonaisuuden, jossa todennäköisesti rahapolitiikan analyysin sijaan korostuu kokemus EU:n tarjoamasta turvasta. Yksi Euroopan unionin keskeisimmistä merkityksistä suomalaisille onkin piillyt euron tuomassa vakaudessa. [2]

Tämän hetken EU- ja euromyönteisyyden kasvua selittää ennen kaikkea Donald Trumpin uusi kausi Yhdysvaltain presidenttinä, joka heijastui suomalaisten luottamuksen heikkenemisenä esimerkiksi Naton turvatakuisiin ja Yhdysvaltain rooliin länsimaisten arvojen puolustajana. [3] Suomalaiset odottavatkin EU:lta entistä suurempaa roolia puolustusasioissa. [4]

Arvo- ja asennetutkimuksen kokonaisuuden valossa suomalaiset näkevät euron keskeisenä osana eurooppalaista turvallisuusarkkitehtuuria. Tämä todennäköisesti selittää osaltaan myös sitä, miksi suomalaiset kokevat eurosta olevan hyötyä nykyisessä taloustilanteessa huolimatta Suomen talouskasvun puutteesta.

Niukka enemmistö (53 %) arvioi nyt, että eurosta ja EMU-jäsenyydestä on Suomelle hyötyä nykyisessä taloustilanteessa (Kuvio 2). Viidesosa (20 %) arvioi eurosta olevan haittaa. Kymmenesosa (10 %) ottaa asiaan neutraalin kannan ja 17 prosenttia ei osaa arvioida asiaa.

Kuvio 2

Suomalaisten arvio euron hyödyllisyydestä on kohentunut seitsemän prosenttiyksikköä syksyyn 2024 nähden eli hieman enemmän kuin euromyönteisyys (vrt. Kuvio 1). Arviot euron hyödyllisyydestä ovat kuitenkin järjestään olleet alhaisemmalla tasolla kuin euromyönteisyys.

Tämä todennäköisesti johtuu siitä, että kautta Suomen eurojäsenyyden historian euron hyödyllisyyttä Suomen taloudelle on myös asiantuntijakeskustelussa arvioitu kriittisesti. [5] Viime vuosina ekonomistit ovat nostaneet esiin sen, että rahapolitiikka on ollut Suomen talouden olosuhteisiin liian kireää [6] ja Suomen työmarkkinat eivät edelleenkään jousta riittävästi sopeutuakseen kansainväliseen talouteen [7].

Suhdanteen kannalta euro ei Suomen kannalta optimaalinen, mutta suomalaisten luottamusta euroon lienee vahvistanut aikojen saatossa sen kyky selvitä kriiseistä. Korkoja kiristettiin inflaation noustua korkeaksi Venäjän hyökättyä Ukrainaan ja energian hinnan ja sen myötä muiden hintojen noustua korkeaksi 2022 jälkeen. Inflaatio on euroalueella saatu kuriin ja korkoja on alennettu. Tämä selittänee omalta osaltaan euron hyödyllisyysarvioiden kohenemista suomalaisten silmissä.

Lähteet ja viitteet

[1] Haavisto, I. (2025). Suomalaiset haluavat EU:lle yhteisen puolustuksen ja ovat valmiita yhteisvelkaan sen rahoittamiseksi, EVA Artikkeli, https://www.eva.fi/blog/2025/05/09/suomalaiset-haluavat-eulle-yhteisen-puolustuksen-ja-ovat-valmiita-yhteisvelkaan-sen-rahoittamiseksi/
[2] Haavisto, I. (2019). Vapaus, vakaus ja vauraus – Mitä EU-jäsenyys merkitsee nykysuomalaisille? EVA Analyysi No 75, https://www.eva.fi/blog/2019/10/14/suomalaiset-arvostavat-eussa-eniten-liikkumisen-vapautta-euron-ja-lansiyhteison-tuomaa-vakautta-ja-sisamarkkinoiden-tuomaa-vaurautta/
[3] Metelinen, S. (2025). Liittolaisuus puntarissa – Luottamus Naton turvatakuisiin on notkahtanut Trumpin toisella kaudella, EVA Analyysi N:o 147, https://www.eva.fi/blog/2025/04/29/liittolaisuus-puntarissa-luottamus-naton-turvatakuisiin-on-notkahtanut-trumpin-toisella-kaudella/
[4] Metelinen, S. (2024). Euroopan liikekannallepano – Suomalaiset odottavat EU:n panostavan omavaraisuuteen ja puolustusteollisuuteen, EVA Analyysi N:o 136, https://www.eva.fi/blog/2024/07/09/euroopan-liikekannallepano/
[5] Ks. esimerkiksi Helsingin Sanomat (2016). Ekonomistit HS:n laajassa kyselyssä: Euro on epäonnistunut, haitat Suomelle hyötyjä suuremmat, https://www.hs.fi/talous/art-2000005025886.html ja Yle (2021). Markka vaihtui euroon uudenvuoden humussa 20 vuotta sitten – Sixten Korkman: Elämä olisi ollut helpompaa, jos Suomella olisi ollut oma valuutta, https://yle.fi/a/3-12244739
[6] Lindblad, A., Silvo, A. ja Viertola, H. (2023). Korkojen nousu hidastaa inflaatiota ja talouskasvua Suomessa, Euro&Talous, Suomen Pankki, https://www.eurojatalous.fi/fi/2023/6/vaihtoehtoislaskelma-korkojen-nousu-hidastaa-inflaatiota-ja-talouskasvua-suomessa/
[7] Suomen Kuvalehti (2025). Työ joustaa, kun euro ei, https://suomenkuvalehti.fi/politiikka-ja-talous/koska-euro-ei-jousta-esimerkiksi-palkkojen-olisi-joustettava-nykyista-enemman-paivi-puonti-sanoo/?shared=1330268-9f94cc8c-4