Suomalaiset suhtautuvat myönteisesti Ukrainan länsi-integraatioon.

20.5.2025

Suomalaiset eivät sulata Ukrainan tulitaukoa hinnalla millä hyvänsä – ehtona vedenpitävät turvatakuut

Mikko Laakso

Viestintäpäällikkö

Suositeltu lähdeviittaus

Laakso, M. (2025). Suomalaiset eivät sulata Ukrainan tulitaukoa hinnalla millä hyvänsä – ehtona vedenpitävät turvatakuut, EVA Artikkeli.

Suomalaiset eivät ole valmiita hyväksymään rauhanehtoja, joissa Ukraina joutuisi luovuttamaan Venäjälle alueitaan eikä saisi länsimailta turvatakuita. Enemmistö suomalaisista pitää rauhanprosessin kannalta välttämättömänä, että sotarikoksiin syyllistyneet saadaan oikeuden eteen.

Ladattavat tiedostot

Kuvioliite.

Lataa

Tiivistelmä:

Suomalaiset korostavat, että Ukrainan sodan rauhan tulee olla oikeudenmukainen: sotarikolliset on saatettava oikeuden eteen (88 %) ja Venäjän on maksettava jälleenrakennuskorvauksia (82 %).
Kahdeksan kymmenestä (79 %) suomalaisesta pitää välttämättömänä tai tarpeellisena, että Ukraina saa länsimailta turvatakuut sodan päättyessä; vaatimus on selvästi vahvistunut aiemmasta.
Suomalaiset suhtautuvat myönteisesti Ukrainan länsi-integraatioon: 56 prosenttia kannattaa maan Nato-jäsenyyttä ja 61 prosenttia EU-jäsenyyttä.

Venäjän hyökkäyssodan jatkuessa neljättä vuotta EVA tiedusteli suomalaisten näkemyksiä pysyvän tulitauon tai rauhansopimuksen ehdoista. Suomalaiset katsovat yleisesti, ettei Ukrainaa saa pakottaa rauhaan epäoikeudenmukaisilla ehdoilla. Kestävän rauhan edellytys on, ettei Ukraina jää yksin ja länsimaat tarjoavat sille turvatakuut. Suomalaiset pitävät välttämättömänä, että sotarikolliset saadaan oikeuden eteen.

Kysymyspatteri toistettiin kevään 2025 Arvo- ja asennetutkimuksessa pääosin samassa muodossa kuin vuoden 2023 kyselyssä.

Tuolloin enemmistö suomalaisista piti välttämättömänä, että Venäjä häviää sodan ja joutuu vetäytymään Ukrainasta. Samassa mittauksessa lähes kaikki suomalaiset pitivät Venäjää epävakaana ja arvaamattomana, laajentumishaluisena suurvaltana ja merkittävänä sotilaallisena uhkana.

Suomalaisten luottamus Venäjää kohtaan romahti lopullisesti käytännössä yhdessä yössä helmikuun 2022 laajamittaisen hyökkäyksen käynnistyessä. Suomalaiset pitävätkin Venäjää tätä nykyä maailmanpolitiikan suurimpana häirikkönä. [1]

Laajalle levinnyt epäluottamus Venäjän hallintoa kohtaan selittää suomalaisten jyrkkää vaatimusta järeistä turvatakuista Ukrainalle. Suomalaisten enemmistö ei usko, että Venäjä noudattaisi mitään sovittua ratkaisua ilman ulkopuolista pakkoa.

Sotarikolliset tuomiolle

Sodan rintamalinja on nyt juuttunut Itä- ja Etelä-Ukrainan asemasotaan, ja kansainvälisessä diplomatiassa punnitaan Yhdysvaltojen ja EU-maiden tukea Ukrainalle. Keväällä 2025 Venäjä on viestinyt valmiudestaan keskustella mahdollisesta tulitauosta, mikä on nostanut sodan päättämisen ehdot jälleen kansainvälisen keskustelun ytimeen. [2] Toisaalta Yhdysvaltain presidentti Donald Trump vannoi vaalikampanjassaan lopettavansa sodan nopeassa aikataulussa. [3]

Eurooppalaiset valtionpäämiehet ovat epäilleet Venäjän tulitaukohalujen aitoutta [4], mutta yhteistä halua sotimisen lopettamiselle on niin sotaa käyvissä maissa kuin Ukrainaa rahallisesti ja puolustuksellisesti tukevissa länsimaissakin.

Rauhanprosessilla olisi tarkoitus välttää niin sanottu jäätynyt konflikti, jossa toinen osapuoli jää miehittämään alueita, mutta kansainvälisoikeudellisesti alueiden statusta ei ratkaista. Tulokset (Kuvio 1) kertovat, että kestävä ja oikeudenmukainen rauha Ukrainaan on tärkeää myös suomalaisille.

Kuvio 1.

Päällimmäiseksi suomalaisten mielissä nousee se, että sotarikolliset saadaan tuomiolle. Enemmistö (54 %) pitää välttämättömänä ja kolmasosa tarpeellisena (34 %), että sotarikoksiin syyllistyneet saadaan oikeuden eteen. Yhteensä siis 88 prosenttia suomalaisista pitää sotarikollisten saamista oikeuteen vähintäänkin tarpeellisena rauhan kannalta. Viisi prosenttia ei pidä sotarikollisten tuomitsemista tarpeellisena rauhan kannalta.

Vaatimuksia oikeudenmukaisuudesta korostaa se, että selvä enemmistö haluaa Venäjän korvaavan myös rahallisesti aiheuttamaansa vahinkoa. Suomalaisista 82 prosenttia pitää vähintäänkin tarpeellisena, että Venäjä maksaa korvauksia Ukrainalle maan jälleenrakentamiseksi. Välttämättömänä tätä pitää 45 prosenttia. Vain seitsemän prosenttia suomalaisista ei näe korvauksia tarpeellisina. Korvauslinja nauttii siis liki yhtä vahvaa suosiota kuin rikollisten tuomitseminen.

Tuloskokonaisuus kielii suomalaisten vahvasta sitoutumisesta Ukrainan asiaan. Tärkeää on, että mahdollisesta tulitauosta ja rauhanprosessista huolimatta Ukraina ei jää yksin ja Venäjän armoille. Siksi suomalaisten valtaenemmistö (79 %) pitää vähintäänkin tarpeellisena, että Ukraina saa turvatakuut länsimailta. Välttämättömänä tätä pitää 44 prosenttia.

Suomalaisten sitoutuneisuutta Ukrainan asiaan heijastaa myös väite, ettei rauha saa olla muiden maiden sanelema. Suomalaisista 77 prosenttia pitää vähintäänkin tarpeellisena, ettei Ukraina joudu tilanteeseen, jossa muut maat sanelevat sille rauhanehdot. Välttämättömänä tätä pitää 46 prosenttia.

Suomalaisten asenteita asiassa saattavat selittää sodat Neuvostoliittoa vastaan ja sotien jälkeinen tilanne, jossa suurvallat sopivat Suomen yli rauhan ehdoista. Ukrainalla on Suomen kanssa samankaltainen historia Venäjälle alisteisena naapurimaana, mikä on omiaan vahvistamaan suomalaisten tuntemaa vahvaa solidaarisuutta ukrainalaisia kohtaan.

Jäätynyttä konfliktia pelätään

Kolme neljästä suomalaisesta (74 %) pitää vähintäänkin tarpeellisena, että sodan muuttuminen niin sanotuksi jäätyneeksi konfliktiksi vältetään: kolmannes (33 %) pitää jäätyneen konfliktin välttämistä välttämättömänä ja kaksi viidestä (41 %) tarpeellisena. Uhka Itä-Ukrainan Donbassin alueen vuosien 2014–2022 kaltaisesta jäätyneestä konfliktista halutaan välttää. Tällainen jäätynyt konflikti on tälläkin hetkellä todellisuutta esimerkiksi Georgian Etelä-Ossetiassa ja Abhasiassa, joita Venäjä miehittää.

Jäätyneen konfliktin välttäminen tarkoittaa enemmistölle suomalaisia myös vaatimusta Venäjän vetäytymisestä pois Ukrainasta miehittämiltään alueilta. Selvä enemmistö (71 %) pitää vähintäänkin tarpeellisena, että Ukraina saa takaisin ne alueet, jotka Venäjä valtasi hyökättyään keväällä 2022. Kolmasosa (33 %) pitää tätä peräti välttämättömänä. Vain kymmenen prosenttia ei pidä tätä vaatimusta tarpeellisena eli olisi valmis hyväksymään alueiden luovutuksen rauhan saavuttamiseksi.

Alueluovutusten torjumisen suhteen suomalaisten linja on varsin selvä. Enemmistö (64 %) pitää myös tarpeellisena, että Ukraina saa takaisin kaikki Venäjän siltä valtaamat alueet, myös Krimin niemimaan. Vain 16 prosenttia ei pidä tätä tarpeellisena ja myöskin asiaa välttämättömänä pitävien osuus on selvästi pienempi (19 %) kuin Venäjän vuoden 2022 jälkeen valtaamien alueiden palauttamisen kohdalla.

Tämä ero osoittaa, että suomalaiset pohtivat pysyvän tulitauon tai rauhansopimuksen edellyttävän jonkinlaista vastaantuloa myös Ukrainalta, vaikka suomalaisten valmius hyväksyä mitään kompromisseja alueluovutusten suhteen jääkin hyvin vähäiseksi.

Enemmistö (56 %) suomalaisista kokee, että rauhanprosessi edellyttää Ukrainankin jonkin verran joustavan omista tavoitteistaan. Näkemys on kuitenkin varsin intohimoton, sillä vain 16 prosenttia pitää tätä välttämättömänä. Vajaa viidesosa (17 %) ei pidä Ukrainan joustamista tarpeellisena, mutta varsin moni (26 %) ei osaa tai halua ottaa asiaan kantaa.

Turvatakuuvaatimus vahvistunut

Kevään 2025 Arvo- ja asennetutkimus osoittaa, että suomalaisten käsitykset Ukrainan sodan oikeudenmukaisista lopputulemista ovat monessa kohdin säilyneet muuttumattomina, mutta muutamissa teemoissa on havaittavissa selkeää asennemuutosta (Kuvio 2).

Kuvio 2.

Selvä suhtautumismuutos liittyy länsimaiden turvatakuisiin Ukrainalle. Vuonna 2023 yhteensä 66 prosenttia suomalaisista piti turvatakuita vähintään tarpeellisina, mutta nyt vastaava osuus on noussut 79 prosenttiin ja turvatakuita välttämättömänä pitävien osuus on kasvanut 23 prosentista 44 prosenttiin. Tämä muutos kuvastaa suomalaisten kasvavaa ymmärrystä siitä, että kestävä rauha Ukrainassa edellyttää ulkoista varmistetta. Sota-aika on sementoinut vaatimuksen laajaksi konsensukseksi.

Myös Ukrainan omana tavoitteena on saada turvatakuut ja liittyä mahdollisimman pian sekä EU:n että puolustusliitto Naton jäseneksi. Suomalaiset suhtautuvat näihin tavoitteisiin myönteisesti Enemmistön (56 %) mielestä Ukraina sopisi tulevaisuudessa hyvin Naton jäseneksi, ja vain yksi kuudesta (15 %) suhtautuu Ukrainan Nato-jäsenyyteen kielteisesti.

Kuvio 3.

Enemmistön tuki Ukrainan Nato-jäsenyydelle on vakiintumassa; verrattuna syksyyn 2023 se on pysynyt käytännössä ennallaan. Puolustuksen lisäksi Ukraina halutaan sitoa myös poliittisesti osaksi läntistä leiriä. Kolme viidestä (61 %) katsoo, että Ukraina sopisi tulevaisuudessa hyvin EU:n jäseneksi. Kielteisesti Ukrainan EU-jäsenyyteen suhtautuu 15 prosenttia, eli sama osuus. joka ei ottaisi Ukrainaa Naton jäseneksi.

Kuvio 4.

Tuki Ukrainan EU-jäsenyydelle on vahvistunut hieman (6 %-yks) vuoden takaisesta kevään 2024 mittauksesta. Se on nyt yli kolme kertaa korkeampi kuin aikasarjan alkupisteessä syksyllä 2007, ja samalla Ukrainan jäsenyyttä vastustavien osuus on pysytellyt alhaisena.

Varsin moni ei kuitenkaan ota kantaa Ukrainan sopivuuteen EU:n (24 %) tai Naton (29 %) jäseneksi. Tämä voi liittyä epävarmuuteen Ukrainan sodan lopputuloksesta, sillä etenkään Nato ei ole ottanut jäsenikseen maita, joilla on aktiivisia aluekiistoja.

Ehdottomuus alueista lieventynyt

Toinen merkittävä muutos koskeekin Venäjän keväällä 2022 valtaamien alueiden palauttamista koskevia odotuksia. Vuoden 2023 tutkimuksessa jopa 84 prosenttia suomalaisista piti näiden alueiden palauttamista vähintään tarpeellisena, mutta nyt tämä osuus on pudonnut 71 prosenttiin. Aiempaa harvempi (33 %) pitää aluepalautuksia välttämättöminä kahden vuoden takaisen 56 prosentin sijaan, joskin samalla asian tarpeellisena kokevien osuus on kasvanut kymmenen prosenttiyksikköä 38 prosenttiin. Suomalaisten periaatteellinen ehdottomuus asiassa on pehmentynyt.

Myös vaatimukset ennen vuotta 2014 vallinneiden rajojen ja Krimin niemimaan palautuksesta ovat hieman vaimentuneet: vuonna 2023 neljä viidestä (80 %) piti täydellistä alueiden palauttamista vähintään tarpeellisena, vastaavan osuuden nyt ollessa 64 prosenttia. Tämä kehitys viittaa lisääntyneeseen realismiin siitä, että täydellinen aluepalautus voi olla poliittisesti ja sotilaallisesti vaikeasti toteutettavissa. Tällöin Ukrainan pitäisi rauhaan päästäkseen tinkiä ainakin toistaiseksi tästä tavoitteestaan.

Ukrainan joustamista jossain määrin omista tavoitteistaan pitää nyt välttämättömänä tai tarpeellisena yhteensä 56 prosenttia suomalaisista. Jouston tarvetta näkevien osuus on kasvanut selvästi (18 %-yks.) edellisestä mittauksesta, mutta toisaalta Ukrainan vastaantuloa välttämättömänä pitävien osuus on kasvanut vain vähän.

Suomalaisten asenteet sotarikoksiin syyllistyneiden saattamisesta oikeuden eteen, Venäjän jälleenrakennuskorvausten maksamisesta sekä Ukrainan oikeudesta neuvotella rauhastaan ilman ulkopuolista sanelua ovat pysyneet pitkälti muuttumattomina verrattuna vuoden 2023 tutkimukseen. Käsitykset näissä kysymyksissä ovat edelleen lähes yksituumaisia ja ilmentävät suomalaisten vahvaa sitoutumista oikeudenmukaisuuden ja suvereniteetin periaatteisiin, riippumatta sodan muuttuneesta tilanteesta.

Nopea vai oikeudenmukainen rauha?

Mielipiteet jakautuvat enemmän, kun suomalaisilta kysytään rauhanteon aikatauluista ja ehdollisuudesta Venäjän edes osittaiselle voitolle. Kantaa ottamattomien korkea osuus kertoo epäröinnistä, mutta jakaumat piirtävät silti selkeän painotuksen: suomalaiset ovat taipuvaisia torjumaan Venäjälle suosiollisen nopean rauhan, vaikka sodan joutuisa päättyminen sinänsä osaa houkutteleekin.

Reilu neljäsosa (28 %) on sitä mieltä, että Ukrainaan on saatava rauha mahdollisimman pian, vaikka se johtaisikin Venäjän osittaiseen voittoon. Puolet vastaajista (49 %) torjuu ajatuksen. Epäröivien osuus (23 %) on korkeahko, mikä heijastaa epäselvyyttä siitä, millaisia kompromisseja rauhanneuvotteluissa lopulta voitaisiin hyväksyä.

Kuvio 5.

Tulos on samansuuntainen – joskin epävarmempi – kun asetelma käännetään päälaelleen. Noin neljä kymmenestä (38 %) arvioi, että sodan jatkuminen on parempi vaihtoehto kuin Ukrainalle epäoikeudenmukainen rauha ja neljännes (25 %) pitää sodan päättymistä sen ehtoja tärkeämpänä. Peräti 37 prosenttia valitsee vaihtoehdon ”vaikea sanoa”, mikä kielii aidosta vaikeudesta ottaa kantaa sodan jatkumiseen ukrainalaisten puolesta, mutta myös epäoikeudenmukaisen kompromissin pelosta.

Kuvio 6.

Selvää kuitenkin on, ettei sodan jatkumiseen suhtauduta kevyesti, vaikka suomalaisilla on hyvin voimakas käsitys siitä, että sodan pitää päättyä Ukrainan kannalta oikeudenmukaisesti (Ks. Kuvio 1 edellä). Oikeudenmukaisuus on suomalaisten kynnyskysymys. Selvä enemmistö ei hyväksy rauhaa, joka olisi Ukrainan kannalta epäoikeudenmukainen, ja juuri siksi suomalaiset suhtautuvat myös Ukrainan tukemiseen hyvin suopeasti.

Suomalaiset tyytyväisiä valtiojohdon Ukraina-politiikkaan

Suomi on tukenut Ukrainaa Venäjän hyökkäyksen alusta helmikuusta 2022 lähtien yhteensä noin 3,7 miljardilla eurolla. Puolustusmateriaalituen arvo summasta on noin 2,7 miljardia euroa. Luku sisältää myös humanitaarista apua, kehitysyhteistyötä sekä ukrainalaisten pakolaisten vastaanottokuluja. [5] Materiaaliavun ja humanitaarisen tuen lisäksi Suomi on tarjonnut Ukrainalle poliittista tukea myös kansainvälisissä yhteyksissä, mukaan lukien suhteissa Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpiin.

Suomalaiset ovat tyytyväisiä harjoitettuun politiikkaan. Vain 18 prosenttia suomalaisista on sitä mieltä, että Suomi ei ole tukenut Ukrainaa riittävästi sen puolustussodassa Venäjää vastaan, mutta selvä enemmistö (63 %) katsoo tuen olleen riittävää.

Kuvio 7.

Nyt saadut lukemat eivät käytännössä ole muuttuneet vuoden 2023 mittauksesta, mikä osoittaa Ukraina-tuen systemaattisen jatkamisen olleen suomalaisten mielestä oikea ratkaisu.

Myös luottamus päätöksentekoon Ukraina-asioissa pysyy vahvana, joskin lievästi loiventuneena. Selkeä enemmistö (68 %) on tyytyväisiä maamme päättäjien toimintaan Ukrainan sotaan liittyvissä asioissa, ja kuudennes vastaajista (16 %) on tyytymättömiä.

Kuvio 8.

Tyytyväisten osuus on hieman pudonnut ja tyytymättömien osuus noussut syksystä 2023. Muutos jää kuitenkin vähäiseksi, ja sitä saattaa pitkälti selittää kyselyiden välissä tapahtunut tasavallan presidentin vaihdos. [6]

Oikeudenmukaisuus tärkein rauhanehto

Kaiken kaikkiaan suomalaiset kokevat oman maansa tukipanoksen Ukrainalle pääosin riittäväksi ja ovat laajalti tyytyväisiä päättäjiemme toimiin Ukrainaa koskevissa asioissa. Tämän rinnalla kansalaiset suhtautuvat myötämielisesti sekä Ukrainan Nato- että EU-jäsenyyteen, ja erityisesti EU-jäsenyyden kannatus on nousujohteinen.

Kevään 2025 Arvo- ja asennetutkimus piirtää kuvan suomalaisista, jotka pitävät tinkimättömästi kiinni kahdesta pääperiaatteesta. Ensinnäkin rauhan tulee olla oikeudenmukainen: sotarikolliset on tuotava oikeuteen, Venäjän on maksettava jälleenrakennuskorvauksia ja Ukrainan on saatava vahva selkänoja länsimaisesta turvallisuusarkkitehtuurista. Toiseksi Ukraina ei saa joutua neuvottelupöydässä alakynteen, vaikka täydellisten aluepalautusten saavuttaminen näyttäisikin yhä epävarmemmalta.

Tyytyväisyys Suomen valtiojohdon tukilinjaan säilyy selkeänä, ja tuki Ukrainan Nato- sekä EU-jäsenyydelle on säilynyt selkeänä. Väestöryhmien suhtautumiserot (ks. Kuvioliite) jäävät pieniksi: oikeudenmukainen rauha on yhteinen nimittäjä, vaikka näkemykset mahdollisista kompromisseista vaihtelevat.

Sodan pitkittyminen ei ole rapauttanut suomalaisten perusnäkemystä reilun rauhan ehdoista — päinvastoin se on vahvistanut kahta vaatimusta: vastuuseen ja turvaan. Suomalaiset eivät tutkimuksen mukaan edelleenkään luota Venäjään. Maan aggressioihin täytyy varautua, vaikka rauhanprosessi Ukrainassa etenisi.

Näin kysely tehtiin

Tulokset perustuvat 2 070 henkilön antamiin vastauksiin. Tulosten virhemarginaali on koko väestön tasolla 2–3 prosenttiyksikköä kumpaankin suuntaan. Tiedot kerättiin 12.3.-24.3.2025. Vastaajat edustavat koko maan 18–79-vuotiasta väestöä (pl. Ahvenanmaa). Aineisto on kerätty Taloustutkimus Oy:n internetpaneelissa, josta tutkimusotos on muodostettu ositetulla satunnaisotannalla. Aineisto on painotettu edustamaan väestöä iän, sukupuolen, asuinalueen, koulutuksen, ammatin tai aseman, toimialan ja puoluekannatuksen mukaan. Aineiston tilastollisen analyysin ja tulosgrafiikan on tehnyt Pentti Kiljunen (Yhdyskuntatutkimus Oy).