Suomalaiset ovat valmiita veronkevennyksiin talouskasvun edistämiseksi

Ladattavat tiedostot

Kuvioliite

Lataa

Pääministeri Petteri Orpo asetti syksyllä 2024 työryhmän, jonka tehtävänä oli ideoida ehdotuksia talouskasvua vauhdittaviksi toimenpiteiksi. Helmikuun lopussa 2025 julkistetussa loppuraportissaan toimitusjohtaja Risto Murron vetämä työryhmä ehdotti kaikkiaan 41 politiikkatoimenpidettä etenkin yritystoiminnan kasvun ja uudistumisen vauhdittamiseksi. [1]

EVAn kevään 2025 Arvo- ja asennetutkimuksessa selvitettiin suomalaisten suhtautumista raportin yhdeksään keskeisimpään politiikkaehdotukseen. Vertailun vuoksi kyselyyn sisällytettiin myös viimeaikaisessa kasvutoimista käydyssä keskustelussa esillä olleet ehdotukset ansiotuloverotuksen korkeimpien marginaaliverojen keventämisestä sekä yritysten verotuksen keventämisestä 15 prosenttiin. [2]

Tulokset (Kuvio 1) kertovat varsin ennakkoluulottomasta asennoitumisesta kasvutoimiin Myönteinen suhtautuminen niihin on niin laajaa, ettei yksikään ehdotuksista herätä suomalaisissa voimakasta torjuntaa. Moni suomalainen ottaa ehdotuksiin neutraalin kannan. Politiikkavalintoja tekeville päätöksentekijöille tämä voi tarkoittaa laajahkoa harkintavaltaa mutta myös korostunutta tilivelvollisuutta siitä, että valitut kasvutoimet todella tepsivät, eivätkä olennaisesti heikennä julkista taloutta.

Kasvutoimien listan kärki osoittaa, että suomalaiset ovat valmiita veronkevennyksiin talouskasvun edistämiseksi. Kärkisijan nappaa perintö- ja lahjaverotuksen alentaminen yrittäjien sukupolvenvaihdoksissa, johon selvä enemmistö (61 %) suhtautuu myönteisesti, vajaa viidesosa (18 %) neutraalisti ja vain 15 prosenttia kielteisesti.

Kuvio 1.

Yrittäjien sukupolvenvaihdosten helpottuminen olisi tervetullut uudistus erityisesti perheyrityksille. Pahimmillaan perintövero on johtanut perheyritysten myynteihin ja parhaimmillaankin pakottanut yrityksiä varaamaan veronmaksuun varoja, joita ne muussa tapauksessa olisivat voineet investoida liiketoimintaan ja kasvuun. [3] Koska samankaltaiset ongelmat koskevat suomalaisia laajemminkin, on perintövero maassamme hyvin epäsuosittu vero. [4]

Siksi viime aikoina on keskusteltu paljon mahdollisuudesta poistaa perintö- ja lahjavero kokonaan ja paikata sen valtion kirstuun jättämää aukkoa kiristämällä myydyn omaisuuden luovutusvoittoveroa. Suomalaisten ovi on auki tällekin ehdotukselle, sillä 42 prosenttia suhtautuu siihen myönteisesti, viidesosa (22 %) neutraalisti ja 29 prosenttia kielteisesti.

Perintöveron vaihtaminen luovutusvoittoveron kiristykseen nauttii tosin nyt hieman alhaisempaa suosiota kuin syksyn 2024 Arvo- ja asennetutkimuksessa, jossa suhtautumista ehdotukseen mitattiin pitkälti vastaavalla kysymyksellä. [5] Osin muutosta saattavat selittää julkisuudessa esitetyt epäilykset perintöveron poiston kasvua edistävistä vaikutuksista. [6] Toisaalta poikkeaviin vastaajaosuuksiin voi vaikuttaa myös kysymyksenasettelu. Tämänkertaisen kyselyssä pyydettiin arvioimaan ehdotuksia talouskasvun edistämiseksi ja edellisessä kyselyssä vastaajaa pyydettiin arvioimaan uudistusehdotusta sinällään.

Täsmäkevennyksiä verotukseen

Suomalaiset uskovat veronkevennysten tehoon, sillä kasvutoimien listan (ks. Kuvio 1 edellä) sijalta kaksi löytyy ehdotus ansiotuloveron alentamisesta siten, ettei kenenkään tarvitsisi maksaa lisätuloista puolta enempää veroa. Selvä enemmistö suomalaisista (59 %) suhtautuu korkeimpien rajaveroasteiden alentamiseen myönteisesti, viidesosa (19 %) neutraalisti ja kielteisesti vain 16 prosenttia.

Kireimpiin marginaaliveroihin kohdennettu täsmäkevennys kerää kansalta laajempaa kannatusta kuin ansiotuloverotuksen yleinen alentaminen syksyn 2024 Arvo- ja asennetutkimuksessa. [7] Kaikkien suomalaisten ansiotuloverotuksen keventäminen olisi julkisen talouden kannalta kallis toimi, joten nykyisessä julkisen talouden ahdingossa suomalaiset suosivat kevennyskohteiden priorisointia. Taloustieteilijät ovat arvioineet korkeimpien marginaaliveroasteiden alentamisen jopa lisäävän julkisia tuloja pidemmällä aikavälillä, sillä liian kireän verotuksen haittavaikutukset on todettu aikaisemmin arvioitua suuremmiksi. [8]

Luvut ovat niin ikään suopeat yritysten tutkimus- ja kehitystoiminnan verotuille. Enemmistö (56 %) suhtautuu myönteisesti verohelpotusten antamiseen yrityksille, jotka satsaavat tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Neutraalisti tutkimuksen ja kehityksen verohelpotuksiin suhtautuu 28 prosenttia ja vain reilu kymmenesosa (12 %) ottaa niihin kielteisen kannan.

Puolet (50 %) suhtautuu myönteisesti myös verohelpotusten antamiseen yrityksille, jotka investoivat päästöttömään tuotantoon. Neutraalisti ehdotukseen suhtautuu 28 prosenttia, ja kielteisesti 17 prosenttia.

Verotukseen liittyvistä kasvutoimista varauksellisimmin suomalaiset suhtautuvat ehdotukseen yritysten veroprosentin alentamisesta 20 prosentista 15 prosenttiin. Myönteisen kannan yhteisöveron alentamiseen ottaa hieman alle neljä kymmenestä (37 %), neutraalin neljäsosa (24 %) ja kielteisen 30 prosenttia suomalaisista.

Yhteisöverokannan alentaminen vaikuttaisi verotuottoihin ainakin lyhyellä aikavälillä negatiivisesti, joten nykyisessä julkisen talouden tilanteessa verojen keventämiseen kaikilta yrityksiltä ei välttämättä nähdä olevan varaa. [9] Suomalaiset kohdistaisivat mahdollisen veronkevennysvaran mieluummin investoiviin yrityksiin Murron työryhmän esittämin keinoin.

Kaikilla on omat veronkevennyssuosikkinsa

Verokasvutoimia koskevat vastausjakaumat kätkevät taakseen paikoin suuria väestöryhmittäisiä mielipide-eroja, joista kiinnostavimmat rajautuvat kuuden suurimman puolueen äänestäjäryhmien välille (ks. Kuvioliite).

Kokoomusta äänestävien enemmistö suhtautuu myönteisesti kaikkiin verotusta koskeviin kasvutoimiin. Perussuomalaisten ja keskustan kannattajien enemmistöt ovat samoilla linjoilla, mutta perussuomalaisten kannattajista vain vähemmistö uskoo päästöttömän tuotannon investointien verohelpotuksiin, ja keskustan kannattajien keskuudessa vuorostaan yhteisöveron alentaminen 15 prosenttiin ei herätä enemmistön innostusta.

Puoluekentän vasemmalla laidalla SDP:n, vasemmistoliiton ja vihreiden kannattajat suhtautuvat muita torjuvammin yhteisöveron alentamiseen ja perintöveron korvaamiseen luovutusvoittoverolla, mutta varsin myönteisesti vihreiden investointien sekä tutkimuksen ja tuotekehityksen verohelpotuksiin. Myös perintö- ja lahjaveron alentamiselle yritysten sukupolvenvaihdoksissa noin puolet SDP:n ja vihreiden kannattajista näyttää vihreää valoa vasemmistoliiton äänestäjien kallistuessa epäilevälle kannalle. SDP:n kannattajat puolestaan tekevät huomionarvoisen irtioton vasemmistoblokista osoittamalla laajahkoa (48 %) tukea korkeimpien rajaveroasteiden alentamiselle.

Hallituspuolueiden kannattajat suhtautuvat oppositiopuolueiden kannattajia selvästi myönteisemmin kireimpien marginaaliverojen keventämiseen sekä perintö- ja lahjaveron poistamiseen tai keventämiseen (ks. Liitekuvio 1). Merkittävin jakolinja hallituspuolueiden ja oppositiopuolueiden välille avautuu yritysten verotusta koskevissa näkemyksissä. Selvä enemmistö hallituspuolueiden kannattajista suhtautuu myönteisesti verotuksen keventämiseen kaikilta yrityksiltä, kun taas oppositiopuolueiden kannattajista ehdotus miellyttää vain viidesosaa. Oppositiopuolueiden kannattajat puolestaan suhtautuvat hallituspuolueiden kannattajia myönteisemmin ehdotukseen päästöttömään tuotantoon investoivien yritysten verohelpotuksista.

Tukea puolustusteollisuudelle

Verokasvutoimien ohella julkista keskustelua on käyty myös joukosta toimia, joilla valtio voisi tukea talouden kasvualoja. Enemmistö suomalaisista (55 %) suhtautuu myönteisesti puolustusteollisuuden tuotannon ja viennin tukemiseen valtion varoin. Neutraalisti ehdotukseen suhtautuu 24 prosenttia ja vain 14 prosenttia karsastaa puolustusteollisuuden tukemista valtion varoin. Näkemykset ovat sitä myönteisemmät, mitä ikääntyneemmästä ikäluokasta on kysymys. Miehistä jopa kaksi kolmesta (65 %) pitää puolustusteollisuuden valtiontukia kannatettavana kasvutoimena, mutta naisista vain 44 prosenttia.

Sen sijaan valtion omistajapolitiikan suunnanmuutokselle suomalaiset eivät lämpene. Kaikista ehdotetuista kasvutoimista vähiten kannatusta kerää ehdotus valtion pörssiomistusten myymisestä ja varojen sijoittamisesta pieniin ja keskisuuriin kasvuyrityksiin. Suomalaisista 21 prosenttia suhtautuu ajatukseen myönteisesti, 28 prosenttia neutraalisti ja 38 prosenttia kielteisesti. Ajatus nykyistä riskipitoisemmasta valtion omistajapolitiikasta ei näytä olevan suomalaisten mieleen. Suomalaiset eivät välttämättä myöskään pidä valtiota parhaana mahdollisena omistajana voimakkaasti kasvuhakuisissa yrityksissä.

Verotoimien ja yritysten rahoittamisen ohella Risto Murron työryhmä katsoi, että uudistuakseen Suomen talous tarvitsee korkeasti koulutettuja osaajia sekä kotimaasta että ulkomailta. Työryhmän ehdotukset saavat suomalaisilta melko laajaa tukea, mutta herättävät myös vastustusta.

Puolet suomalaisista (51 %) suhtautuu myönteisesti työperäisen maahanmuuton lisäämiseen lupaprosesseja sujuvoittamalla. Viidesosalle (20 %) maahanmuuton sujuvoittaminen olisi neutraali kasvutoimi, ja joka neljäs (25 %) suhtautuu asiaan kielteisesti. Erityisen myönteisesti maahanmuuton lupaprosessien sujuvoittamiseen suhtautuvat johtajat, yrittäjät ja ylemmät toimihenkilöt, mikä kielii siitä, että yrityksissä nähdään tarvetta paremmin toimivalle työperäiselle maahanmuutolle.

Työperäisen maahanmuuton lupaprosessien sujuvoittamista on tavoiteltu jo useammalla hallituskaudella, ja sitä koskeva toimenpideohjelma on parhaillaan käynnissä. [10] Hallituspuolueiden äänestäjien näkemykset työperäisestä maahanmuutosta kuitenkin jakautuvat voimakkaasti, ja perussuomalaisten kannattajien enemmistö suhtautuu sen edistämiseen kielteisesti (ks. Kuvioliite).

Ehdotukseen nuorten koulutuksen lisäämisestä siten, että vähintään puolet suorittaa korkeakoulututkinnon, suhtautuu 45 prosenttia myönteisesti, vajaa kolmasosa (31 %) neutraalisti ja viidesosa (20 %) kielteisesti. Suomalaiset ovat aiemmissa mittauksissa pitäneet koulutustasoa ja koulutusjärjestelmän tasoa jo nykyisin Suomen vahvuuksina investointikilpailussa, joten koulutustason nostamiselle ei välttämättä nähdä laajamittaista tarvetta. [11] Panostukset koulutustason nostamiseen ovat myös vääjäämättä hidasvaikutteisia toimia, ja nykyisessä nollakasvun tilassa suomalaiset näyttävät suosivan nopeammin vaikuttavia keinoja.

Ehdotus ulkomaisten opiskelijoiden määrän lisäämisestä suomalaisissa korkeakouluissa jakaa suomalaiset kolmeen lähes tasavahvaan leiriin. Vajaa kolmannes (31 %) suhtautuu ehdotukseen myönteisesti, kolmannes (32 %) neutraalisti ja kolmannes (33 %) kielteisesti. Selvästi kriittisimmän vastaanoton ulkomaisten opiskelijoiden määrän kasvattaminen saa perussuomalaisten äänestäjien joukossa, joista kaksi kolmesta (68 %) suhtautuu ehdotukseen kielteisesti.

Talouskasvu on tärkeää, mutta ei itseisarvo

Luontevin selitys kasvutoimien keskimäärin laajalle suosiolle on talouskasvun puute. Suomalaisten elintaso, eli asukasta kohden laskettu bruttokansantuote on kehittynyt surkeasti jo pitkään, [12] ja niukkuuden aika on syönyt suomalaisten hyvinvointia monin eri tavoin. Siksi voidaan kysyä, miksi suomalaiset eivät tue kasvutoimia vielä yksituumaisemmin?

Yksi selitys ilmenee siitä, että  aivan kaikki eivät koe taloudellista kasvua ainoaksi ihmisten hyvinvoinnin jatkumisen takeeksi. Alle puolet suomalaisista (43 %) arvioi, että ihmisten hyvinvoinnin jatkuminen voi perustua vain taloudelliseen kasvuun, mutta yli kolmasosa (36 %) uskoo hyvinvointia saavutettavan myös muilla keinoilla (Kuvio 2).

Kuvio 2.

EVAn Arvo- ja asennetutkimuksen jo viidelle vuosikymmenelle ulottuva mittaushistoria kertoo, että talouskasvun merkitys hyvinvoinnille noteerataan voimakkaimmin silloin, kun kasvua ei ole. Taloudellisesti suotuisina aikoina talouskasvun arvostus on vähentynyt, mutta kääntynyt nousuun aina talouskriisien jälkeen. [13] Koronapandemian jälkeisenä hitaan kasvun aikana lukemat eivät ole juurikaan eläneet, ja ne ovat nyt melko lähellä pitkän aikavälin keskiarvojaan.

Väestöryhmittäiset erot suhtautumisessa talouskasvuun jäävät maltillisiksi puolueiden äänestäjäryhmiä lukuun ottamatta. Selvä enemmistö perussuomalaisten (67 %) ja kokoomuksen (66 %) äänestäjistä ajattelee ihmisten hyvinvoinnin jatkumisen perustuvan vain taloudelliseen kasvuun, [14] ja samansuuntaisesti ajattelevat myös Keskustan (50 %) ja kristillisdemokraattien (46 %) kannattajat (ks. Kuvioliite).

Ristiriitaisempaa suhtautuminen on SDP:n (36 % samaa ja 43 % eri mieltä) ja RKP:n (48 % ja 52 %) äänestäjäryhmissä, joita kysymys kasvun ensisijaisuudesta hyvinvoinnin lähteenä jakaa sisäisesti.

Omille lukemilleen jäävät kuitenkin vihreiden (14 %) ja vasemmistoliiton (19 %) äänestäjät, joista vain pienehkö osuus näkee taloudellisen kasvun hyvinvoinnin ainoana perustana. Kaksi kolmesta vihreiden (67 %) ja vasemmistoliiton (66 %) äänestäjästä näkee hyvinvoinnin jatkumiselle muitakin peruskiviä kuin talouskasvun.

Kriittinen suhtautuminen teesiin talouskasvusta hyvinvoinnin jatkumisen ainoana takeena ei kuitenkaan automaattisesti tarkoita kriittistä suhtautumista kasvutoimiin. Nekin, jotka eivät pidä talouskasvua hyvinvoinnin jatkumisen ainoana ajurina, suhtautuvat kasvutoimiin pääosin myönteisesti tai neutraalisti (ks. Kuvioliite).

Liitekuvio 1.

Lähteet ja viitteet

[1] Valtioneuvosto (2025). Kasvuriihi-hankkeen loppuraportti, Valtioneuvoston julkaisuja 2025:25, https://valtioneuvosto.fi/-/kasvuriihi-tyoryhma-suomen-kasvu-vaatii-uudistuvaa-yritysrakennetta-ja-osaamista
[2] Tarkka kysymysmuoto EVAn kevään 2025 Arvo- ja asennetutkimuksessa: ”Viime aikoina Suomessa on keskusteltu paljon keinoista, joilla voitaisiin edistää talouskasvua. Miten sinä henkilökohtaisesti suhtaudut seuraaviin julkisessa keskustelussa olleisiin ehdotuksiin?”
[3] Perheyritysten liitto (2025). Perheyritysten liiton selvitys: Perintö- ja lahjaveroihin varautuminen aiheuttaa miljardien investointivajeen perheyrityksissä, https://perheyritys.fi/uutishuone/uutiset/perheyritysten-liiton-selvitys-perinto-ja-lahjaveroihin-varautuminen-aiheuttaa-miljardien-investointivajeen-perheyrityksissa
[4] Kujanpää, E. (2025). Arvonlisäverotuksen kiristykset riittivät suomalaisille – perintöveroon toivotaan kevennystä, EVA Artikkeli, https://www.eva.fi/blog/2025/03/06/arvonlisaverotuksen-kiristykset-riittivat-suomalaisille-perintoveroon-toivotaan-kevennysta/
[5] Kujanpää, E. (2024). Suomalaisten enemmistö puoltaa perintöveron korvaamista luovutusvoittoverolla, EVA Artikkeli, https://www.eva.fi/blog/2025/02/18/suomalaisten-enemmisto-puoltaa-perintoveron-korvaamista-luovutusvoittoverolla/
[6] Helsingin Sanomat (2025). Hallitus harkitsee perintöveron poistamista: Taloustieteilijät tyrmäävät, https://www.hs.fi/talous/art-2000010940690.html
[7] Kujanpää, E. (2025). Arvonlisäverotuksen kiristykset riittivät suomalaisille – perintöveroon toivotaan kevennystä, EVA Artikkeli, https://www.eva.fi/blog/2025/03/06/arvonlisaverotuksen-kiristykset-riittivat-suomalaisille-perintoveroon-toivotaan-kevennysta/
[8] Kuusi, T., Kotamäki, M., Kirkko-Jaakkola, M. (2025). Talous takalukossa. Suomen kireiden marginaaliverojen ongelma, Etla Raportti 158, https://www.etla.fi/ajankohtaista/korkeat-rajaveroasteet-heikentavat-suomen-talouskasvua-ja-julkista-taloutta-keventaminen-voisi-pitkalla-aikavalilla-lisata-julkisia-tuloja/
[9] Ks. Kujanpää, E. (2025). Arvonlisäverotuksen kiristykset riittivät suomalaisille – perintöveroon toivotaan kevennystä, EVA Artikkeli, https://www.eva.fi/blog/2025/03/06/arvonlisaverotuksen-kiristykset-riittivat-suomalaisille-perintoveroon-toivotaan-kevennysta/
[10] Valtioneuvosto (2023). Talent boost 2023-2027, Valtioneuvoston julkaisuja 2023:71.
[11] Metelinen, S., Haavisto, I. ja Pajarinen, M. (2024). Ruostunut sampo, EVA Analyysi N:o 134, https://www.eva.fi/blog/2024/05/15/ruostunut-sampo-verotus-sijainti-ja-tyovoiman-saatavuus-jarruttavat-investointeja/
[12] Kangasharju, A. (2023). Ei edes nollakasvua – Suomen elintaso on kehittynyt luultuakin surkeammin, ETLA, https://www.etla.fi/ajankohtaista/kolumnit/ei-edes-nollakasvua-suomen-elintaso-on-kehittynyt-luultuakin-surkeammin/
[13] Tarkempi analyysi aikasarjasta julkaisussa Metelinen, S. (2020). Sisukkaina savottaan – Suomalaiset ovat valmiita tinkimään eduistaan talouskurimuksen selättämiseksi, EVA Analyysi No 82, https://www.eva.fi/blog/2020/05/26/talouskasvun-merkitys-korostuu-kriisin-jalkeen/
[14] Samoin ajattelee 75 prosenttia Liike Nytin äänestäjistä, mutta pienen vastaajamäärän vuoksi tulos on suuntaa antava.