Suomalaisten enemmistö puoltaa perintöveron korvaamista luovutusvoittoverolla
Ladattavat tiedostot
Viime aikoina on keskusteltu perintöveron poistamisesta ja sen korvaamisesta omaisuuden luovutusvoittoverolla. Tämä tarkoittaisi, että suvussa säilytettävästä omaisuudesta ei perittäisi jatkossa lainkaan veroa, mutta toisaalta perityn omaisuuden myynnin verotus kiristyisi.
EVAn syksyn 2024 Arvo- ja asennetutkimuksesta selviää, että suomalaisten enemmistö (54 %) suhtautuu myönteisesti perintöveron korvaamiseen luovutusvoittoverolla (Kuvio 1). Kielteisesti uudistukseen suhtautuu 18 prosenttia ja neutraalisti hieman useampi (20 %). [1]

Kuvio 1. ”Viime aikoina on keskusteltu perintöveron poistamisesta ja sen korvaamisesta omaisuuden luovutusvoittoverolla. Tämä tarkoittaisi, että suvussa säilytettävästä omaisuudesta ei perittäisi jatkossa lainkaan veroa, mutta toisaalta perityn omaisuuden myynnin verotus kiristyisi. Miten sinä henkilökohtaisesti suhtaudut tämänkaltaiseen uudistusehdotukseen?” (%)
Perintöveron poistaminen saa vankan tuen hallituspuolueiden äänestäjiltä, mutta suuri osa myös oppositiopuolueiden äänestäjistä asettuu uudistusehdotuksen kannalle. Suurinta kannatusta uudistusehdotus nauttii perussuomalaisten (69 %), kristillisdemokraattien (68 %), kokoomuksen (64 %), RKP:n (61 %) ja Liike Nytin (60 %) kannattajien keskuudessa. Myös reilu puolet keskustan (54 %) ja puolet SDP:n (49 %) kannattajista kannattaa perintöveron korvaamista luovutusvoittoverolla.
Myönteisimmin perintöveron poistamiseen ja korvaamiseen luovutusvoittoverolla suhtautuvat johtajat ja yrittäjät.
Selvästi keskimääräistä vähäisempää uudistusinnokkuus on vihreiden (40 %) ja vasemmistoliiton (28 %) äänestäjien keskuudessa. Vasemmistoliiton äänestäjät jäävät ainoaksi ryhmäksi, jossa suurempi osuus vastustaa kuin kannattaa uudistusta (ks. Liitekuvio 1).
Selvästi keskimääräistä myönteisimmin perintöveron poistamiseen ja sen korvaamiseen omaisuuden luovutusvoittoverolla suhtautuvat johtavassa asemassa olevat (71 %), yrittäjät (66 %) sekä ylemmät toimihenkilöt (63 %).
Varauksellisimmin uudistukseen suhtautuvat opiskelijat (40 %) sekä eläkeläiset (45 %). Opiskelijoille perintöasiat voivat tuntua vielä kaukaisilta, kun taas monet eläkeläiset ovat jo perintöveronsa maksaneet, eikä kysymys ole enää omalla kohdalla ajankohtainen. Silti näissäkin ryhmissä verouudistusta vastustaa vain reilu viidennes.
Ikäryhmittäin tarkasteltuna uudistushalukkuus on suurinta 36–55-vuotiaiden suomalaisten keskuudessa. Näillä ikäryhmillä perinnön saaminen sekä yritysten ja maatilojen sukupolvenvaihdokset ovat todennäköisimmin näköpiirissä. Tilastokeskuksen mukaan perintöveroa maksamaan määrätyistä perinnönsaajista vuonna 2020 yli puolet oli iältään 45–64-vuotiaita. [2]
Tulokset vastaavat kevään 2024 Arvo- ja asennetutkimuksen tuloksia, joissa perintö- ja lahjavero osoittautui suomalaisten eniten karsastamaksi veroksi. [3]
Perintöveron korvaaminen luovutusvoittoverolla olisi edullista niille perheyrityksen osakkeiden tai kesämökin perijöille, jotka eivät elinaikanaan aio luopua perintöomaisuudestaan. Verotus voisi kiristyä niiden kohdalla, jotka nyt saavat verovapaita alle 20 000 euron arvoisia perintöjä, tai joiden perintö on luonteeltaan myytäväksi tarkoitettua, kuten aktiivisesti hoidettu osakesalkku. [4] Tällaisen sijoitusvarallisuuden periminen on yleistymässä. Vuonna 2023 suomalaisista korkein sijoitusrahastojen ja pörssiosakkeiden mediaaniarvo oli vähintään 75-vuotiailla omistajilla. [5] Luovutuksen yhteydessä veroa olisi kuitenkin helpompi maksaa kuin perinnön yhteydessä, kun peritty omaisuus olisi muutettu rahaksi.
Hallitus selvittää perintöveron korvaamista luovutusvoittoverolla hallitusohjelman mukaisesti. Selvitys asiasta ei kuitenkaan ole valmistumassa ennen puoliväliriihtä. [6]
Lähteet ja viitteet
[1] Arvo- ja asennetutkimuksessa esitetty kysymys kuuluu kokonaisuudessaan seuraavasti: Viime aikoina on keskusteltu perintöveron poistamisesta ja sen korvaamisesta omaisuuden luovutusvoittoverolla. Tämä tarkoittaisi, että suvussa säilytettävästä omaisuudesta ei perittäisi jatkossa lainkaan veroa, mutta toisaalta perityn omaisuuden myynnin verotus kiristyisi. Miten sinä henkilökohtaisesti suhtaudut tämänkaltaiseen uudistusehdotukseen?
[2] Tilastokeskus (2024). Miten perintöverot jakautuvat? https://stat.fi/tietotrendit/artikkelit/2024/miten-perintoverot-jakautuvat
[3] Kujanpää, E. (2024a). Suomalaiset eivät lämpene veronkiristyksille, mutta pakkoraossa valitsevat mieluummin kulutusverot kuin palkkaverot. https://www.eva.fi/blog/2024/04/16/suomalaiset-eivat-lampene-veronkiristyksille-mutta-pakkoraossa-valitsevat-mieluummin-kulutusverot-kuin-palkkaverot/
[4] Kujanpää, E. (2024b). Perintövero on suomalaisille epämieluisin vero. https://www.eva.fi/blog/2024/07/27/perintovero-on-suomalaisille-epamieluisin-vero/
[5] Tilastokeskus (2024). Pörssiosakkeita tai sijoitusrahastoja omisti 1,94 miljoonaa henkilöä vuonna 2023. https://stat.fi/julkaisu/cln2unbyw35we0bvz77jliziv
[6] Yle (2025). Purra: Perintöveron muutoksia selvitetään, mutta toteutus on toinen asia. https://yle.fi/a/74-20139790
Näin kysely tehtiin
Tulokset perustuvat 2 018 henkilön antamiin vastauksiin. Tulosten virhemarginaali on koko väestön tasolla 2–3 prosenttiyksikköä kumpaankin suuntaan. Tiedot kerättiin 8.10.-21.10.2024. Vastaajat edustavat koko maan 18–79-vuotiasta väestöä (pl. Ahvenanmaa). Aineisto on kerätty Taloustutkimus Oy:n internetpaneelissa, josta tutkimusotos on muodostettu ositetulla satunnaisotannalla. Aineisto on painotettu edustamaan väestöä iän, sukupuolen, asuinalueen, koulutuksen, ammatin tai aseman, toimialan ja puoluekannatuksen mukaan. Aineiston tilastollisen analyysin ja tulosgrafiikan on tehnyt Pentti Kiljunen (Yhdyskuntatutkimus Oy).