Rajuilman rajalla – Skenaarioita Suomelle 2025–2035

Pekka Väisänen
Yhteiskuntatieteiden tohtori
Kiinnittäkää turvavyöt! Maailma on rajuilman rajalla. Kansainvälisen kaupan ja politiikan säätila on myrskyisä, ja reitillä on luvassa vakavaa turbulenssia.

Ladattavat tiedostot

Download: Rajuilman rajalla
Rajuilman rajalla

Skenaarioita Suomelle 2025–2035

Lataa

Skenaarioraportti kokonaisuudessaan on ladattavissa tästä.

Skenaariot poikkeavat toisistaan maailmanjärjestyksen muutoksen nopeuden ja niiden luonteen kannalta. Kun maailmanjärjestys muuttuu nopeasti, keskeiset maailmanpolitiikan toimijat tekevät talouden, maailmankaupan tai sotilaallisen turvallisuuden suhteen nopeita ratkaisuja.

Hitaassa vaihtoehdossa suurvallat välttävät äkkinäisiä liikkeitä, ja muutokseen sopeudutaan hitaasti. Muutoksen luonne voi olla toisaalta yhteistyötä rakentava tai se voi olla fragmentoituva. Yhteistyössä keskeiset toimijat löytävät keskenään yhteisymmärryksen keskeisissä kiistakysymyksissä, fragmentoituvassa muutoksessa ristiriidat dominoivat.

Skenaarioiden kaksi akselia, nopea – hidas sekä yhteistyö – fragmentaatio, luovat neljä sektoria, jotka kuvaavat neljää erilaista skenaariota.

Neljä skenaariota

  • Skenaarioista ensimmäisessä, Diilien pelissä (nopean yhteistyön skenaario), Yhdysvallat onnistuu sekä taloudessa että ulkopolitiikassa.
  • Maailma tulessa (nopean fragmentaation skenaario) on sotaskenaario, joka alkaa autoritääristen johtajien päätöksistä ja päättyy uuteen kylmään sotaan.
  • Markkinoiden kaaoksessa (hitaan fragmentaation skenaario) toteutuu Diilien pelin peilikuva, ja Yhdysvallat sukeltaa finanssikriisiin vetäen maailman perässään.
  • Uudessa järjestyksessä (hitaan yhteistyön skenaario) Kiina ja Eurooppa ajautuvat järkiliittoon Yhdysvaltojen keskittyessä itseensä.

Diilien peli

Yhdysvallat määrää tahdin

Yhdysvallat dominoi taloudellisesti, Kiina hiipuu, Euroopan komissio on vahva. Eurooppa käyttää neuvotteluvoimaansa sopimusten laadinnassa ja hyötyy vauhdittuneen kaupan myötä Yhdysvaltojen imusta. Ukrainaan solmitaan aselepo, ja rauhanprosessi alkaa. Venäjän-kauppa käynnistyy jälleen. Perinteiset kansainväliset järjestöt katsovat diilintekoa sivusta.

Miten tähän päädytään?

  • Yhdysvalloissa nopeaa tuottavuuskasvua, Kiinassa hidasta.
  • Kahdenvälisiä kauppasopimuksia, myös alakohtaisia.
  • Eurooppa on tinkimätön kauppaneuvottelija.
  • Venäjän eristäminen taloudessa päättyy.

DIILIEN PELIN VAIHEET

Kolme seuraavaa vuotta 2025–2027: Nopeat diilit putkeen

Kauppasodat vältetään diileillä, joihin kytketään kauppasopimusten lisäksi muutakin, kuten turvallisuus- ja maahanmuuttokysymyksiä.

Vuosikymmenen taite 2028–2030: Luovaa tuhoa

Talouden rakenteet nopeassa muutoksessa, teknojätit murtautuvat uusille toimialoille.

Loppusuora 2031–2034: Tilkkutäkkien maailma

Diilien luomaa tilkkutäkkiä ryhdytään korjaamaan uusilla liittoumilla.

SUOMI DIILIEN PELISSÄ

Yhdysvaltojen talouskasvu, Euroopan talouden piristyminen ja Ukrainan sodan päättyminen vakauttavat Euroopan poliittisen tilanteen. Tästä kaikesta Suomen talous ja erityisesti vientisektori hyötyvät. Geopoliittiset riskit eivät kuitenkaan poistu jatkossakaan. Tämä tuo Suomelle uusia mahdollisuuksia profiloitua kyberturvallisuuden, puolustusteollisuuden ja digitaalisen infrastruktuurin kehittäjänä. Suomen ja Venäjän suhde pysyy jatkossakin kireänä, mutta kauppa alkaa jälleen käydä. Suomalaiset varovat tekemästä uusia investointeja Venäjälle.

Uhat

  • Yhä useampi yritys siirtää toimintojaan tai myydään Yhdysvaltoihin. EU:n sisämarkkinoiden toimivuus ja suomalaisten yritysten mahdollisuudet kasvaa Euroopassa eivät kohene.
  • EU ylisääntelee uutta teknologiaa, eikä innovaatioiden kaupallistaminen Euroopassa ole kannattavaa.
  • Helsingin pörssi ja Suomen rahoitusmarkkinat jatkavat kuihtumistaan.

Mahdollisuudet

  • Suomen vientiteollisuus ja erityisesti palveluvienti hyötyvät Yhdysvaltojen talouden imusta ja hyvästä talouskasvusta.
  • Ukrainan rauhan myötä suomalainen infra- ja rakennusteollisuus saa uusia mahdollisuuksia maan jälleenrakentamisesta.
  • Kauppasotien rauhoittumisen myötä Suomi löytää uusia vientimarkkinoita.

Maailma tulessa

Maailmansota käynnistyy Taiwanista

Kiina päättää ratkaista Taiwanin kysymyksen väkivalloin. Samaan aikaan Venäjä eskaloi sotaa Ukrainassa valmistautumalla taktisen ydinaseen käyttöön, minkä länsi kykenee kuitenkin estämään. Taloudet kohtaavat valtavan sokin. Alkusoittoa seuraa sarja sijaissotia eri maanosissa.

Miten tähän päädytään?

  • Kiina ja Venäjä arvioivat samanaikaisen hyökkäyksen sotkevan lännen pelin.
  • Talous putoaa toimitus- ja tuotantoketjujen katketessa.
  • Suurvallat vetäytyvät kuilun partaalta, mutta sotiminen jatkuu toisaalla.
  • Maailma kulkee vääjäämättä kohti uutta kylmää sotaa.

MAAILMA TULESSA -SKENAARION VAIHEET

Kolme seuraavaa vuotta 2025–2027: Maailmansota alkaa

Maailmansota syttyy Kiinan hyökättyä Taiwaniin. Länsi estää Venäjän aikeet käyttää taktista ydinasetta Ukrainassa ohjusiskulla Venäjän asemiin, mikä johtaa Venäjän kostoiskuun ja Naton viidennen artiklan aktivoimiseen.

Vuosikymmenen taite 2028–2030: Toinen aalto

Sijaissodat leimahtavat Lähi-idässä, Keski-Aasiassa ja Afrikassa. Lännessä talous lähtee hitaaseen kasvuun.

Loppusuora 2031–2034: Uudet imperiumit

Maailma jakautuu kahteen, lännen ja idän blokkiin. Uusi kylmän sodan aikakausi alkaa.

SUOMI MAAILMAN OLLESSA TULESSA

Maailmanlaajuisten konfliktien keskellä Suomen rooliksi jää Naton itärajan varmistaminen ja Itämeren turvaaminen. Kauppareittien sulkeutumisten seurauksena Suomessa on merkittävää puutetta sekä teollisuuden raaka-aineista ja komponenteista että kulutushyödykkeistä, varaosista ja kulutuselektroniikasta. Kotimarkkinoilla toimivat yritykset jakautuvat kahteen leiriin. Suomen omavaraisuuteen nojaava kotimarkkinabisnes pärjää, tuontikauppa ja vientiteollisuus ovat suurissa vaikeuksissa, kun varastot tyhjenevät. Osa vientiyrityksistä irtisanoo merkittävän määrän työntekijöitään.

Uhat

  • Tavaraviennin ja -tuonnin lähes täydellinen pysähtyminen uhkaa yritysten olemassaoloa ja huoltovarmuutta. Erityisesti pienempiä yrityksiä menee konkurssiin.
  • Suomen maariski kasvaa rajusti. Investoinnit kuihtuvat, ja aivovuoto Suomesta maailmalle kiihtyy.
  • Yritysturvallisuus pettää kohdatessaan sabotaasia sekä muita vakavan tason hybridi- ja kybertoimia.

Mahdollisuudet

  • Suomi kykenee turvaamaan itärajansa ja huoltovarmuutensa. Iso osa kotimarkkinayrityksistä voi jatkaa toimintaansa lähes normaalisti.
  • Venäjän uhan vuoksi Nato- ja EU-maiden valmius investoida Suomen puolustukseen liittyvään infrastruktuuriin kasvaa. Suomeen saadaan lisää länsi-itäsuuntaisia yhteyksiä ja tukikohtia.
  • Sotia seuraava jälleenrakennus ja toimitusketjujen uudelleenjärjestyminen avaavat mahdollisuuksia vientiin. Korkean teknologian laitteet, ympäristöratkaisut ja biotuotteet saavat uusia markkinoita.

Markkinoiden kaaos

Yhdysvallat sotkee maailmantalouden

Yhdysvaltojen protektionismi lietsoo kauppasotia. Keskuspankki epäonnistuu uudelleen vauhdittuneen inflaation hillitsemisessä. Luottamuksen menetys dollariin sotkee velkakirjamarkkinat ja laukaisee luottoriskijohdannaisia maksuun. Velkakriisistä tulee finanssikriisi. Kiinan talousmalli romahtaa. Sota Ukrainassa pitkittyy. Eurooppa kohtaa siirtolaisaallon ja uuden euron kriisin, jotka murtavat Euroopan yhtenäisyyden.

Miten tähän päädytään?

  • ”America First”-politiikka epäonnistuu.
  • Kiinan talous ei selviä rakenteellisista ongelmistaan.
  • Yhdysvalloista alkanut finanssikriisi leviää uudeksi eurokriisiksi.
  • Venäjä onnistuu rahoittamaan sotataloutensa.

MARKKINOIDEN KAAOKSEN VAIHEET

Kolme seuraavaa vuotta 2025–2027: Finanssikriisi iskee

Donald Trumpin hallinto ajaa markkinat kaaokseen.

Vuosikymmenen taite 2028–2030: Siirtolaiskriisi sotkee Euroopan

Eurooppa hajoaa pohjoiseen, eteläiseen ja itäiseen leiriin.

Loppusuora 2031–2034: Epäpyhiä alliansseja

Yhdysvaltojen ja Venäjän suhteet kohenevat. Pohjois-Euroopan ja Yhdysvaltojen suhteet viilenevät.

SUOMI MARKKINOIDEN KAAOKSESSA

Finanssikriisi iskee Suomeen ja kääntää talouden taantumaan. Työttömyys kasvaa 350 000 työnhakijaan. EU:n yhtenäisyyden hajotessa Suomi tukeutuu pohjoiseen Eurooppaan, Isoon-Britanniaan ja Saksaan, joiden kanssa Suomi linjaa ulko-, puolustus- ja kauppapolitiikkaansa. Suomen onneksi joukkoon sisältyvät Suomen perinteisesti tärkeimmät eurooppalaiset vientimaat. Julkisen velan korkomenot kasvavat jyrkästi samalla, kun verotuotot alenevat. Pakon edessä tehdään sisäinen devalvaatio, ja hyvinvointivaltio joutuu saneeraukseen.

Uhat

  • Korkojen nousu.
  • Uuden siirtolaisaallon aiheuttama yhteiskunnallinen levottomuus ja vastakkainasettelu.
  • Heikko julkisen talouden tilanne ja rahapolitiikan toimimattomuus eivät mahdollista elvytystä taantumassa.

Mahdollisuudet

  • Suomi voi olla pakotettu uudistamaan hyvinvointivaltion rakenteita radikaalisti.
  • Pohjois-Euroopan ja Itämeren alueen yhteistyö luo Suomelle uudenlaisen ja EU:ta tiiviimmän arvoyhteisön: turvallisuus, kauppa, kulttuuri ja politiikka liimaavat alueita yhteen.
  • Valtiovetoisuuden ja korporativismin väistyminen antavat tilaa uusille markkinoille ja yrityksille.

Uusi järjestys

Kiina tekee aloitteen

Kiina ottaa johtoaseman diplomatian kautta, Yhdysvallat kääntyy sisäänpäin. Kiinan suhteet Eurooppaan tiivistyvät, ja Kiinan talous kehittyy suotuisasti viennin vauhdittamana. Ukrainan sota jämähtää jäätyneeksi konfliktiksi. Eurooppa kehittyy liittovaltion suuntaan, koska Venäjän uhka pysyy eikä Eurooppa halua joutua riippuvaiseksi Kiinasta.

Miten tähän päädytään?

  • Kiina ottaa aloitteen Venäjän sotatoimien pysäyttämiseksi Ukrainassa.
  • Protektionistinen politiikka hidastaa Yhdysvaltojen kasvua.
  • Euroopan kilpailukyky vahvistuu, kun talouspolitiikkaa harmonisoidaan.
  • Venäjä on maailmanpolitiikan häirikkö.

UUDEN JÄRJESTYKSEN VAIHEET

Kolme seuraavaa vuotta 2025–2027: Kikkailua tulleilla ja tariffeilla

Yhdysvallat haastaa maailman diilintekoon, Eurooppa ja Kiina eivät vastaa tanssiinkutsuun.

Vuosikymmenen taite 2028–2030: Suuri eurooppalainen suunnitelma

Eurooppa kehittyy omavaraisemmaksi, taloudellisesti vahvemmaksi ja päätöksenteoltaan yhtenäisemmäksi.

Loppusuora 2031–2034: Silkkitie luo järjestystä

Kansainvälinen sääntöperusteinen järjestelmä alkaa vahvistua ”Brysselin ja Pekingin konsensuksen” pohjalta.

SUOMI UUDESSA JÄRJESTYKSESSÄ

Kiinan kaupan vahvistuminen hyödyttää Suomea. Euroopan strategisen autonomian edistymisen myötä Euroopan tilanne vakautuu ja talous vahvistuu. Suomi hyötyy Euroopan liittovaltiokehityksestä ja saa tukea investointeihin. Jäämeren ratahanke sekä Suomen Ruotsiin ja Viroon yhdistävä Finntunnel-hanke käynnistetään. Suomi integroituu entistä tiiviimmin EU:n sisämarkkinoihin, ja Suomen strateginen, ja taloudellinen merkitys Euroopalle kasvaa.

Uhat

  • EU:n toimien myötä kiristyvä yritysverotus vähentää investointeja.
  • Suomesta tulee Euroopan raaka-aineaitta ja eurooppalainen periferia.
  • Kiina pyrkii vaikuttamaan Suomen politiikkaan.

Mahdollisuudet

  • EU ymmärtää Suomen strategisen merkityksen, mikä kiihdyttää energia- ja liikenneinfrastruktuurin rakentamista.
  • Suomen puolustus- ja teknologiateollisuus sekä kaivosteollisuus nivoutuvat keskeiseksi osaksi Euroopan puolustuksen ja huoltovarmuuden ydintä.
  • Uudet toimialat vetävät osaajia maailmalta, minkä myötä Suomen talous, tutkimus ja yhteiskunta uudistuvat.
HANKKEEN ORGANISOINTI

EVAn skenaariohankkeen ohjauksesta on vastannut EVAn johtaja Emilia Kullas sekä ohjausryhmä, johon ovat kuuluneet EVAn valtuuskunnan jäsenet Elina Björklund, Johanna Lamminen, Veli-Matti Mattila ja Risto Murto sekä Aki Kangasharju Etlasta.

Projektin suunnittelusta, skenaariometodien soveltamisesta ja skenaarioiden kirjoittamisesta ovat vastanneet EVAn tutkimuspäällikkö Ilkka Haavisto ja EVAn projektitutkija, yhteiskuntatieteiden tohtori Pekka Väisänen. EVAn toimistosta skenaarioiden ideointiin ovat osallistuneet Emmiliina Kujanpää, Mikko Laakso ja Sami Metelinen, joka on myös toimittanut skenaarioraportin.

Skenaarioiden työstössä on avustanut skenaarioryhmä, johon ovat kuuluneet Mauri Kotamäki (Finnvera), Sanna Kurronen (Suomen pankki), Tero Kuusi (ETLA), Sami Pakarinen (EK), Jussi Pyykkönen (PTCServices), Lauri Tähtinen (Americas Outlook), Antti Törmänen (Antler) ja Päivi Puonti (ETLA), joka on laatinut skenaarioihin pohjautuvat arviot talouskasvun kehityksestä. Ryhmän jäsenet ovat osallistuneet skenaariotyöpajoihin asiantuntijoina, eivät taustatahojensa edustajina. Lisäksi EVA on kuullut hankkeen puitteissa useita eri alojen asiantuntijoita.

EVA Skenaariot-hankkeen on rahoittanut Teollisuuden ja Työnantajain keskusliiton (TT) säätiö.