Pahan päivän varalle – Suomalaiset suhtautuvat sijoittamiseen myönteisesti, mutta moni pelkää sijoittavansa väärin

Ladattavat tiedostot

Pahan päivän varalle

Suomalaiset suhtautuvat sijoittamiseen myönteisesti, mutta moni pelkää sijoittavansa väärin

Lataa

Kuvioliite.

Lataa

Tärkeimmät havainnot

• Kaksi kolmesta suomalaisesta (66 %) pitää osake- ja muuta sijoittamista erinomaisena keinona lisätä niin yksityisten kansalaisten kuin koko kansantaloutemmekin vaurautta sijoittamiseen liittyvistä riskeistä huolimatta.
• Kahdelle kolmasosalle (65 %) suomalaisista osakkeisiin ja sijoitusrahastoihin sijoittamisessa on kyse tulevaan varautumisesta ja 60 prosentille talletuksia paremman tuoton hakemisesta.
• Merkittävimmät esteet arvopaperisijoittamiselle ovat pelko säästöjen menettämisestä, rahapula sekä tiedon puute.
• Vain harva omaa huonoja kokemuksia sijoittamisesta tai ajattelee sijoittamisen olevan ristiriidassa oman arvomaailmansa kanssa.

Kaksi kolmesta suomalaisesta (66 %) pitää osake- ja muuta sijoittamista erinomaisena keinona lisätä niin yksityisten kansalaisten kuin koko kansantaloutemmekin vaurautta, vaikka siinä on omat riskinsä. Vain harva (11 %) on eri mieltä sijoittamisen erinomaisuudesta vaurastumiskeinona (Kuvio 1).

Kuvio 1. ”Vaikka osake- ja muussa sijoittamisessa on omat riskinsä, se tarjoaa erinomaisen keinon
lisätä niin yksityisten kansalaisten kuin koko kansantaloutemmekin vaurautta” (%)

Näkemykset arvopaperisijoittamista kohtaan ovat muuttuneet hieman (4 %-yks.) hyväksyvämpään suuntaan syksyn 2019 mittauksesta. Asenteet ovat kuitenkin huomattavasti suopeampia sijoittamiselle kuin vielä vuonna 2000. Tuolloin elettiin IT-kuplan aikaa, joka oli saman vuoden keväällä saavuttanut huippunsa ja osakekurssien arvostustasot alkoivat syksyllä jo pienentyä. Isossa kuvassa asennemuutosta selittänee myös pörssiosakkeita ja sijoitusrahastoja omistavien henkilöiden määrän huomattava kasvu vuosituhannen alusta.

Myös sijoittamiseen liittyvät ideologiset jännitteet ovat hälvenemässä, sillä suomalaiset suhtautuvat aiempaa kiihkottomammin arvopaperimarkkinoiden ytimessä olevan pörssin yhteiskunnalliseen rooliin. Vaikka pörssiyhtiöt eivät edelleenkään nauti suomalaisten keskuudessa erityistä luottamusta, kansankapitalismin yleistyminen lienee vähentänyt pörssin toimintaan liittyviä epäluuloja.

Epäluulo pörssiä kohtaan on hälventynyt.

Enemmistölle osakkeisiin tai rahastoihin säästäminen on järkevää varautumista tulevaan. Etenkään nuoremmat ikäluokat eivät enää pidä työpaikkaa ja eläkettä riittävänä tulevaisuuden turvana. Monella sijoittamisen aloittaminen tai säännöllisesti sijoittaminen tyssää kuitenkin rahan puutteeseen.

Suomalaiset säästävät puskuria

Yksi syy kansankapitalismin hitaaseen omaksumiseen saattaa piillä siihen, että suomalaiset osoittautuvat sijoittajina varsin varovaisiksi. EVAn syksyn 2024 Arvo- ja asennetutkimus kertoo, että sijoittaminen on useimmille pelkästään keino varautua pahan päivän varalle, ja moni pelkää edelleen huonoja sijoituspäätöksiä (Kuvio 2).

Kaksi kolmesta suomalaisesta (65 %) ilmoittaa sijoittamalla säästävänsä taloudellista puskuria yllättävien menojen varalle. Lähes kaikki (90 %) säännöllisesti ja satunnaisesti sijoittavat ovat omaksuneet ajatuksen taloudellisen puskurin kerryttämisestä.

60 prosenttia suomalaisista ajattelee sijoittavansa osakkeisiin ja rahastoihin, koska katsoo, ettei pankkitilillä olevien säästöjen arvo kasva lainkaan. Osakkeisiin ja arvopapereihin sijoittavista suomalaisista lähes kaikki (89 %) hakevat arvopaperisijoituksiltaan pankkitalletuksia parempaa tuottoa.

Yli puolet (55 %) suomalaisista sijoittaa tai ajattelee sijoittavansa vanhuuden varalle, koska ei usko tulevan eläkkeensä olevan riittävän suuri. Eläkepäivien varalle sijoittamista tärkeimpänä pitävät nuoret työelämässä olevat ikäluokat.

Kuvio 2.

Harva jättää sijoittamatta ideologisista syistä

Suomalaisten sijoittamisaktiivisuuteen vaikuttavat enemmän taloudelliset realiteetit ja tietämyksen taso kuin ideologiset näkemykset. Vain 13 prosenttia suomalaisista kokee sijoittamisen osakkeisiin ja rahastoihin olevan ainakin jossain määrin ristiriidassa oman arvomaailmansa kanssa. Lähes kolme neljästä (71 %) ajattelee, ettei tällainen luonnehdinta vastaa omaa tilannetta (ks. Kuvio 2 edellä).

Poliittisia äänestäjäryhmiä tarkasteltaessa arvoristiriitaa kokevia on vähäistä suurempi joukko vain vasemmistoliiton (37 %) äänestäjien keskuudessa.

35 prosenttia suomalaisista ajattelee ainakin jossain määrin, että sijoittaminen, osakkeet ja rahastot ovat varakkaiden kasinopeliä. Enemmistön (52 %) ajattelua luonnehdinta ei vastaa.

Poliittisten kantojen mukaan tarkasteltuna ainoastaan Liike Nytin (78 %) ja vasemmistoliiton (69 %) äänestäjien enemmistöt pitävät sijoittamista varakkaiden kasinopelinä (ks. Kuvioliite).

Näin suomalaiset sijoittavat

Arvopaperisijoittaminen on suomalaisille melko arkipäiväistä. Arvo- ja asennetutkimuksen mukaan puolet sijoittaa säännöllisesti (30 %) tai satunnaisesti (19 %) osakkeisiin tai sijoitusrahastoihin. Kahdeksalla prosentilla on sijoituksia, joita ei ole tehnyt itse, ja kymmenen prosenttia on sijoittanut joskus aiemmin, mutta ei tällä hetkellä omista sijoituksia. Kolme kymmenestä (30 %) ei ole koskaan sijoittanut osakkeisiin tai sijoitusrahastoihin (Kuvio 3).

Aktiivisimpia osake- ja rahastosijoittajia ovat työikäiset 26–55-vuotiaat, joista yli puolet sijoittaa itse säännöllisesti tai satunnaisesti. Nuorten aikuisten (18–25-vuotiaat) ikäluokasta itse sijoittaa 44 prosenttia (ks. Kuvioliite).

Ikääntyneempien, 56 vuotta täyttäneiden suomalaisten keskuudessa sijoitusaktiivisuus on keskitason alapuolella. Näistä ikäluokista 35-40 prosenttia sijoittaa säännöllisesti tai satunnaisesti, ja noin kolmasosa ei ole koskaan omistanut osakkeita eikä sijoitusrahastoja. Alhaisempaa sijoitusaktiivisuutta voi selittää pitkään jatkunut rahoitusmarkkinoiden tiukka sääntely, minkä vuoksi ikääntyneemmät ikäluokat eivät ole saaneet sijoittamisen mallia omilta vanhemmiltaan.

Nykyaikainen rahoitusmarkkinalainsäädäntö on kehittynyt Suomessa vasta 1980-luvulta lähtien. Tämä selittänee myös eläkeläisten muita alhaisempaa sijoitusintoa. Eläkeläisistä säännöllisesti tai satunnaisesti sijoittaa noin neljäsosa (27 %), ja puolet heistä ei ole koskaan omistanut osakkeita tai sijoitusrahasto-osuuksia.

Puoluekannan mukaan tarkasteltuna eniten sijoittamista harrastavia on RKP:n (89 %) kokoomuksen (74 %), Liike Nytin (69 %) ja vihreiden (68 %) ja äänestäjissä. Myös perussuomalaisten (52 %), keskustan (47 %) ja SDP:n (43 %) äänestäjissä vähintään satunnaisesti sijoittavia on enemmän kuin heitä, jotka eivät ole koskaan omistaneet osakkeita tai rahasto-osuuksia. Kristillisdemokraattien (34 %) ja vasemmistoliiton (29 %) äänestäjien keskuudessa sijoittamista harrastavia on vähiten. Vasemmistoliiton äänestäjät ovat ainoa äänestäjäryhmä, joista yli puolet (54 %) ei ole koskaan omistanut osakkeita tai rahasto-osuuksia.

Sosioekonomisen aseman mukaan tarkasteltuna aktiivisimpia sijoittajia ovat ylemmät toimihenkilöt, joista 56 prosenttia sijoittaa säännöllisesti. Myös johtavassa asemassa olevat sekä yrittäjät sijoittavat keskimääräistä aktiivisemmin. Työttömistä vain 13 prosenttia omistaa osakkeita tai rahasto-osuuksia, ja jopa 71 prosentilla työttömistä näitä arvopaperisijoituksia ei ole ollut koskaan.

Osake- ja rahastosijoittaminen on yleisempää miesten kuin naisten keskuudessa. Miehistä säännöllisesti tai satunnaisesti sijoittaa 56 prosenttia, kun naisista vastaava osuus on 42 prosenttia.