Pelastetaan säästöpossu – Kolme keinoa, joilla osakesäästötili korjataan
Ladattavat tiedostot
Tiivistelmä:
- Osakesäästötilin yläraja pitää poistaa, aikaisempia omistuksia pitää pystyä siirtämään osakesäästötilille ja sijoituskohteita pitää olla enemmän.
- Suomen osakesäästötileillä oli varoja heinäkuussa 2024 arviolta kolmen miljardin euron edestä, kun Ruotsissa ISK-tilien verotusarvo vuonna 2023 oli 145 miljardia euroa.
- Sijoitusvarallisuus tuo taloudellista puskuria ja mahdollistaa suomalaisille paremman tulotason eläkevuosina väestön ikääntyessä ja elinajanodotteen pidentyessä.
Suomen osakesäästötilien käyttö on jäänyt vaatimattomaksi tavoitteisiin ja Ruotsin sijoitussäästötilin (ISK) menestykseen verrattuna. Osakesäästötileillä on varoja arviolta kolmen miljardin euron edestä, kun Ruotsissa ISK-tilien verotusarvo vuonna 2023 oli 145 miljardia euroa.
Osakesäästötilillä on pyritty purkamaan sijoitustoiminnan veroesteitä, jotta kotitaloudet siirtäisivät huomattavia passiivisia talletusvarojaan aktiivisempaan sijoitustoimintaan. Lainsäätäjä asetti osakesäästötilille hyvin maltillisen neljän miljardin talletustavoitteen, joka sekään ei ole täyttynyt. Ilmeinen syy osakesäästötilin epäonnistumiselle on se, että tiliin kohdistuu useita rajoituksia, jotka vesittävät tavoitetta. Ruotsin ISK-tilissä vastaavia rajoituksia ei ole.
Kolmen kohdan korjauspaketti
EVA esittää analyysissä kolmen kohdan korjauspakettia osakesäästötiliin. Ensimmäisenä keinona EVA esittää osakesäästötilin talletusten 100 000 euron ylärajan poistamista. Koska talletuskattoa ei ole pidetty tarpeellisena muissa sijoitustuotteissa, se on perusteltua poistaa myös osakesäästötilistä.
Toisena keinona EVA esittää aikaisemmin hankittujen osakkeiden siirtokelpoisuuden mahdollistamista osakesäästötilille. On ristiriitaista, että hyötyäkseen kaikille piensijoittajille tarkoitetusta osakesäästötilistä sijoittajan pitäisi realisoida osakeomistuksensa, maksaa kaupankäyntikulut, tallettaa pääomatuloverolla vähennetyt varansa osakesäästötilille rahana, hankkia osakkeet uudelleen ja maksaa vielä hankinnastakin kaupankäyntikulut jatkaakseen aikaisempaa sijoitustoimintaansa.
Kolmantena keinona EVA esittää osakesäästötilin sijoituskohdevalikoiman laajentamista kaikkiin pörssistä hankittaviin sijoituskohteisiin, mukaan lukien ETF-rahastoihin. Myös pörssissä noteeraamattomien sijoitusrahastojen sisällyttämistä kohdevalikoimaan tulisi selvittää tarkemmin.
Väestön ikääntyessä sijoitustoiminta on yhä tärkeämpi keino turvata tulevaisuutta. Sijoitusvarallisuus tuo taloudellista puskuria ja mahdollistaa paremman tulotason eläkevuosina. Osakesäästötiliä tulee korjata siten, että arvopaperisäästämisen veroedut ovat mahdollisimman monen ulottuvilla.