Perintövero on suomalaisille epämieluisin vero

Yli puolet (52 %) suomalaisista alentaisi perintöveroa, kolmannes (31 %) jopa tuntuvasti. Vain 13 prosenttia suomalaisista kiristäisi perintöveroa (Kuvio 1).

Kuvio 1.

Hallituspuolueiden äänestäjistä kaksi kolmesta (64 %) kannattaa perintöveron alentamista. [1] Oppositiopuolueiden äänestäjistäkin useampi keventäisi perintöveroa kuin kiristäisi sitä, vasemmistoliiton äänestäjät pois lukien.

Perintövero on suomalaisille poikkeuksellisen tuttu omaisuusvero, sillä suurin osa on jossain vaiheessa elämäänsä perillisenä. Veron määrä riippuu perinnön tai lahjan koosta, ja veroa kevennetään esimerkiksi leskien ja alaikäisten lasten kohdalla sekä yritysten sukupolvenvaihdoksissa.

Ikäluokittain tarkasteltuna voimakkaimmat kevennystoiveet paikantuvat 36–55-vuotiaisiin suomalaisiin, joita perintövero todennäköisimmin koskettaa henkilökohtaisesti. Tulokset voivat kertoa siitä, että moni pitää verokarhun tunkeutumista perheen sisäisiin asioihin epäreiluna. Lisäksi perintö- ja lahjaveron maksaminen aiheuttaa helposti käytännön hankaluuksia. Jos omaisuus on muuta kuin rahaa, rahat verojen maksuun pitää löytää muualta, esimerkiksi omaisuutta myymällä.

Tämän vuoden alussa toteutettiin perintöveron maksuajan pidentäminen kymmeneen vuoteen tavoitteena lieventää perintöveron maksuun liittyviä rahoitusvaikeuksia. Muutos oli kuitenkin melko kosmeettinen, sillä maksuaika on korollista, eikä pidennystä voi saada lahjaveron maksamiselle.

Suomalaiset eivät mielellään maksaisi lisää veroja. Tosin veronkevennystoiveet ovat vaimentuneet sen jälkeen, kun pääministeri Orpon hallitus aloitti julkisen talouden sopeuttamistoimet. Kevään 2023 Arvo- ja asennetutkimuksessa vielä reilusti yli puolet (58 %) suomalaisista kallistui perintöverosta luopumisen puolelle, kun taas perintöveron säilyttäminen keräsi kannatusta kolmannekselta (30 %). Suomalaisten suhtautuminen perintöveroon oli vieläkin kielteisempää Ruotsin poistettua perintöveron vuonna 2004. [2] Talvella 2007 tehdyssä Arvo- ja asennetutkimuksessa yli puolet suomalaisista oli valmis poistamaan perintöveron kokonaan.

Suomalaisten toive perintöveron alentamisesta antaa hallitukselle selvän viestin käynnissä olevaan verosta luopumista koskevaan selvitystyöhön. Valtiolle perintö- ja lahjavero on kuitenkin merkittävä tulonlähde, sillä veroa kerättiin vuonna 2022 noin 900 miljoonan euron edestä. Jos perintö- ja lahjaverosta luovuttaisiin, vero korvattaisiin hallitusohjelman mukaan perintönä tai lahjana saadun omaisuuden luovutusvoittojen verotuksella Ruotsin mallin mukaisesti. [3] Perinnön tai lahjan saamisesta ei tässä mallissa tarvitsisi maksaa veroa, mutta saadun omaisuuden edelleen luovuttamista verotettaisiin kireämmin.

Muutos olisi edullinen niille perheyrityksen osakkeiden tai kesämökin perijöille, jotka eivät elinaikanaan halua luopua perintöomaisuudestaan. Sen sijaan luovutusvoittovero tarkoittaisi todennäköisesti kireämpää verotusta niille, joiden perintö on luonteeltaan myytäväksi tarkoitettua, kuten aktiivisesti hoidettu osakesalkku. Tällaisen sijoitusvarallisuuden periminen on yleistymässä, sillä vuoden 2022 lopussa suomalaisista korkein sijoitusrahastojen ja pörssiosakkeiden mediaaniarvo oli yli 74-vuotiailla omistajilla. [4]  Verotus todennäköisesti kiristyisi myös niiden perillisten kohdalla, jotka nyt saavat verovapaita alle 20 000 euron arvoisia perintöjä

Luovutusvoittoveron ongelmana on, että se kannustaisi perillisiä pitämään perintönä saadun omaisuuden veronmaksun lykkäämiseksi, vaikka vaihtoehtona olisi muita hyödyllisempiä tai tuottavampia sijoituskohteita. Tätä kutsutaan lukitusvaikutukseksi, joka johtaa hyvinvointitappioihin.

Perintöverosta luopumista tai sen keventämistä täytyy silti selvittää. Vaikka perintöveroa ei poistettaisi kokonaan, merkittävin muutostarve liittyy aktiivisen liiketoiminnan perimiseen. Nykyinen sukupolvenvaihdoshuojennus ei kata kaikkia omistajanvaihdoksia, ja pahimmassa tapauksessa osakkeet täytyy myydä perintö- tai lahjaveron maksamiseksi. Yritysten häiriöttömän toiminnan varmistamiseksi ja kotimaisen omistajuuden tukemiseksi olisi olennaisen tärkeää, että perintö- ja lahjavero ei muodostu esteeksi järkeville ja ajallaan tehdyille omistajanvaihdoksille aikaisemman omistajapolven ikääntyessä. Valtio sahaa myös omaa oksaansa, jos se verotuksella vaikeuttaa kotimaisten perheyritysten toimintaa.

Lähteet ja viitteet

[1] Kujanpää, E. (2024). Suomalaiset eivät lämpene veronkiristyksille, mutta pakkoraossa valitsevat mieluummin kulutusverot kuin palkkaverot. https://www.eva.fi/blog/2024/04/16/suomalaiset-eivat-lampene-veronkiristyksille-mutta-pakkoraossa-valitsevat-mieluummin-kulutusverot-kuin-palkkaverot/
[2] Kujanpää, E. (2023). Yrittäjäriskin ystävät. EVA Arvio No 43.
[3] Valtioneuvosto (2023). Vahva ja välittävä Suomi. Pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelma 20.6.2023.
[4] Tilastokeskus (2023). Pörssiosakkeita tai sijoitusrahastoja omisti 1,89 miljoonaa henkilöä vuonna 2022.