Ansiotuloverotuksen keventäminen innostaisi keskiluokkaa säästämään – neljännes suomalaisista kasvattaisi myös työpanostaan

Emmiliina Kujanpää
LinkedIn X
Jos ansiotulojen verotusta alennettaisiin Suomessa tuntuvasti, johtaisi se suomalaisten enemmistön mielestä ensi sijassa oman elintason ja säästämismahdollisuuksien kohentumiseen. Veronkevennys kannustaisi noin joka neljättä suomalaista lisätöihin ja viidesosaa hakeutumaan parempipalkkaisiin töihin. Enemmistö ei kuitenkaan pidä työpanoksensa lisäämistä todennäköisenä.

Ladattavat tiedostot

Download: Kuvioliite.
Kuvioliite.

Lataa

Tärkeimmät havainnot:

  • Suomalaisista 62 prosenttia arvioi oman kotitaloutensa elintason kohenevan, jos ansiotulojen verotusta kevennettäisiin tuntuvasti. Kahdelle kolmesta (66 %) veronkevennys merkitsisi myös säästämismahdollisuuksien kohenemista.
  • Noin neljäsosa (23 %) pitää todennäköisenä, että veronkevennys saisi heidät tekemään nykyistä enemmän töitä. Enemmistö (67 %) kuitenkin pitää oman työntekonsa lisäämistä epätodennäköisenä.
  • Puolet (49 %) huolestuisi veronkevennysten myötä yhteiskunnan turvaverkkojen ja palveluiden heikentymisestä. Kolmasosa (34 %) toivoisi jälkikäteen, ettei mittavia veronalennuksia olisi toteutettu.

Surkeaan talouskasvuun jämähtänyt Suomi kuuluu OECD-maiden vertailussa [1] ankarimpiin työn verottajiin. Verotuksen tasosta käydään Suomessa jatkuvaa keskustelua, jossa vastakkain ovat kireän verotuksen haitat veronmaksajille ja julkisen talouden rahoituksen tarpeet.

EVAn kevään 2024 Arvo- ja asennetutkimuksessa aihepiiriä lähestyttiin veronmaksajien näkökulmasta kartoittamalla suomalaisten näkemyksiä verotuksen tasosta sekä ansiotuloverotuksen mahdollisen alentamisen vaikutuksista omassa elämässä. Vastaajia pyydettiin arvioimaan kahdentoista eri asian osalta, kuinka todennäköisesti ne toteutuisivat heidän omassa elämässään, jos ansiotulojen verotusta alennettaisiin tuntuvasti.

Suomalaiset näkevät pikemmin keventämisen kuin kiristämisen varaa ansiotuloverotuksessa. Vain viidennes suomalaisista (21 %) kiristäisi ansiotuloverotusta. Kolmasosa (36 %) pitäisi verotuksen tason nykyisellään, ja 40 prosenttia alentaisi ansiotuloveroa ainakin hieman (Kuvio 1) . Yli puolet johtavassa asemassa olevista sekä ylemmistä toimihenkilöistä keventäisi ansiotuloverotusta. [2]

Kuvio 1.

Arvo- ja asennetutkimuksen tulokset (Kuvio 2) kertovat myös, että suomalaiset pitäisivät tuntuvaa ansiotuloveron kevennystä merkittävänä piristysruiskeena omalle taloudelleen. Jos ansiotulojen verotusta alennettaisiin tuntuvasti, selvä enemmistö suomalaisista (66 %) arvioi säästävänsä enemmän rahaa tulevaisuutta varten. Epätodennäköisenä veronkevennyksen positiivista vaikutusta omaan säästämiseensä pitää joka neljäs (26 %).

Lähes yhtä moni (62 %) katsoo tuntuvien veronkevennysten parantavan myös oman kotitaloutensa elintasoa, ja vain kolmannes (31 %) ei usko työn verotuksen keventämisen johtavan oman kotitaloutensa elintason nousuun (Kuvio 2).

Kuvio 2.

Usko veronkevennysten suotuisiin vaikutuksiin omalle kukkarolle jaetaan laajalti kaikissa työelämässä olevien väestöryhmissä. Näitä epäileväisempiä elintasonsa noususta ovat opiskelijat, eläkeläiset sekä erityisesti työttömät, joista lähes puolet (48 %) ei usko veronkevennysten kohentavan omaa elintasoaan (ks. Kuvioliite). Säästämisen osalta mielipiteet jakautuvat pitkälti samalla tavalla.

Kaikkein positiivisimmat arviot paikantuvat erityisesti keskituloisiin [3] toimihenkilöihin. Kyseessä on joukko, joka elättää itsensä ja perheensä pääasiassa palkkatuloillaan. He pääsevät pienituloisia harvemmin etuuksien piiriin, ja heidän pääomatulojensa määrä on tyypillisesti korkeintaan muutamia tuhansia euroja vuodessa. [4] Ansiotulojen verotuksen tasolla on keskituloisten suomalaisten elintasoon ja säästämismahdollisuuksiin olennainen vaikutus.

Joka neljäs suomalainen todennäköisesti lisäisi työpanostaan veronkevennysten myötä

Suomessa kireä ansiotulojen marginaaliverotus heikentää työnteon kannustimia. Verotuksen jälkeinen hyöty ylityökorvauksesta tai palkankorotuksesta jää palkansaajalle progression myötä kiristyvän verotuksen vuoksi pieneksi. [5]. Esimerkiksi kun reilu 3 000 euroa kuukaudessa ansaitsevan palkansaajan tulot nousevat 100 euroa, hänen veronsa ja veronluonteiset maksunsa nousevat 48,80 euroa ja nettotulon kasvuksi jää 51,20 euroa. Hyvätuloisella verot voivat viedä jopa 60 prosenttia lisätuloista. [6] Laajaan tutkimuskirjallisuuteen pohjautuvan arvion mukaan korkeimpien marginaaliverojen alentaminen olisi pitkän aikavälin politiikkaa, mikä lisäisi julkisen sektorin tuloja. [7]

Suomalaiset eivät varauksetta usko korkeimpien veroprosenttien alentamisen lisäävän verotuloja Suomessa, joskaan eivät väitettä täysin tyrmääkään. Kolmannes (32 %) katsoo, että korkeimpien veroprosenttien alentaminen lisäisi Suomessa verotuloja, kun taloudellinen toimeliaisuus kasvaisi. Suurempi osuus (41 %) ei kuitenkaan usko korkeimpien veroprosenttien alentamisen dynaamisiin verotuottovaikutuksiin. Kysymyksen vaikeudesta kertoo se, että varsin moni (27 %) jää asiassa vaille kantaa (Kuvio 3).

Kuvio 3.

Melko tasapäinen vastausjakauma kätkee taakseen muutamia huomionarvoisia mielipide-eroja, jotka kertovat korkeimpien veroprosenttien olevan paitsi taloudellinen, myös keskeinen ideologinen kysymys, joka erottaa poliittisen vasemmiston ja oikeiston kannattajat toisistaan.

Korkeimpien veroprosenttien alentamisen verotuottoja lisääviin vaikutuksiin uskovat eniten johtavassa asemassa olevat (63 %) sekä kokoomusta (59 %) ja perussuomalaisia (57 %) äänestävät. Myös puolet (49 %) yrittäjistä sekä Liike Nytin [8] (50 %) kannattajista arvioi veroprogression loiventamisen laittavan vauhtia talouden rattaisiin. Täysin vastakkaisella kannalla ovat vasemmistoliittoa (8 %), vihreitä (10 %) ja SDP:tä (16 %) äänestävät, joista suuret enemmistöt eivät usko korkeimpien veroprosenttien alentamisen hyötyihin (ks. Kuvioliite).

Keskeinen edellytys ja koetinkivi mahdollisten veronkevennysten toteuttamiselle onkin se, kannustaisivatko ne suomalaisia tekemään enemmän töitä ja etenemään työurallaan.

Arvioitaessa veronalennusten mahdollisia vaikutuksia omaan toimintaansa työmarkkinoilla joka viides suomalainen (20 %) ilmoittaa aikovansa todennäköisesti hakeutua paremmin palkattuun työhön, jos verotusta alennetaan tuntuvasti. Selvä enemmistö, 64 prosenttia, pitää paremmin palkattuun työhön siirtymistään kuitenkin epätodennäköisenä (ks. Kuvio 2 edellä).

Nuoremmat ikäryhmät hakeutuisivat paremmin palkattuun työhön veronkevennysten myötä selvästi ikääntyneempiä ikäryhmiä todennäköisemmin. 18–25-vuotiaista jopa 38 prosenttia pitää paremmin palkattuun työhön hakeutumista todennäköisenä seurauksena verotuksen keventämisestä, ja 26–35-vuotiaistakin näin ajattelee kolmasosa (30 %, ks. Kuvioliite).

Suomalaisten arviot voivat heijastaa pikemminkin uskomuksia omista uramahdollisuuksista kuin näkemyksiä verotuksen kannustavuudesta. Tutkimuksen mukaan työpaikan vaihtaminen kannattaa, sillä useammat työpaikan vaihdot ovat yhteydessä suurempaan ansioiden kasvuun. [9]  Työn verotuksen keventämisen suotuisat vaikutukset liittyvätkin juuri työtehtävien ja -paikan vaihdoksiin, sillä samassa työtehtävässä jatkettaessa verotuksen muutokset vaikuttavat työntekoon lyhyellä aikavälillä melko vähän. Verotuksen keventämisen vaikutukset työpanokseen kuitenkin moninkertaistuvat, kun huomioon otetaan verotuksen vaikutus koko työuraan. [10]

Työn tuottavuuden kannalta on olennaista, että työntekijät työskentelevät niissä tehtävissä, joissa he synnyttävät eniten lisäarvoa työtunnissa. Suomi on jäänyt työn tuottavuuden kasvussa selvästi Ruotsia ja Saksaa jälkeen. [11] Marginaaliverojen alentaminen auttaisi hiipuneen tuottavuuskasvun kiihdyttämisessä. [12]

Joka neljäs suomalainen (23 %) arvioi, että tekisi todennäköisesti nykyistä enemmän töitä, jos verotusta alennettaisiin tuntuvasti. Kaksi kolmesta (67 %) ei todennäköisesti lisäisi työskentelyä, vaikka verotusta kevennettäisiinkin. Lukemat ovat osapuilleen samat arvioitaessa veronalennusten kannustavuutta lisäansioiden hankkimiseen työn tai eläkkeen oheen. 26 prosenttia pitää lisäansioiden hankkimista omalla kohdallaan todennäköisenä seurauksena ansiotulojen verotuksen tuntuvasta alentamisesta, kun taas 62 prosenttia ei todennäköisesti hakeutuisi lisätyöhön.

Asenteet paremman tulotason tavoittelua kohtaan vaihtelevat puolueiden äänestäjäryhmittäin. Kokoomuksen, perussuomalaisten ja Liike Nytin äänestäjät reagoisivat tuntuviin veronkevennyksiin muiden puolueiden äänestäjiä todennäköisemmin työmäärän lisäyksellä, lisäansioiden hankkimisella tai hakeutumalla paremmin palkattuun työhön (ks. Kuvioliite).

37 prosenttia yrittäjistä tekisi todennäköisesti nykyistä enemmän töitä, jos ansiotuloverotusta kevennettäisiin. Heistä 35 prosenttia hankkisi todennäköisesti myös lisäansioita työn oheen. Vaikka yrittäjät saavat tyypillisesti osan tuloistaan pääomatulona, muun muassa osinkoverotuksen erityispiirteiden takia yrittäjien lisätienestit verotetaan usein ansiotulona, jolloin ansiotulojen verotus vaikuttaa työnteon lisäämisen kannustimiin.

Hieman keskimääräistä halukkaampia lisäämään työskentelyään verotuksen keventyessä ovat myös opiskelijat (33 %) ja työttömät (28 %, ks. Kuvioliite). Yhteistä näille ryhmille on tarve yhteensovittaa työtuloja ja etuuksia. Etuudensaajat voivat olla tuloloukussa, vaikka pienituloisten ansiotuloverotus onkin progression vuoksi suurituloisia kevyempää. Keskimääräinen työllistymisveroaste Suomessa on 69 prosenttia, kun otetaan etuuksien menetykset huomioon. Se tarkoittaa, että puolelle suomalaisista käytettävissä olevat tulot kasvavat työllistyessä enintään kolmanneksen palkan suuruudesta. [13]

Aiemman Arvo- ja asennetutkimuksen mukaan erityisesti nuorimmille ikäryhmille työ merkitsee ennen muuta keinoa ansaita rahaa. [14] Jos veronkevennykset toteutettaisiin, nuoremmat ikäluokat (18–25-vuotiaat ja 26–35-vuotiaat) pyrkisivät nostamaan tulotasoaan selvästi vanhempia ikäluokkia todennäköisemmin (ks. Kuvioliite). Miehet kasvattaisivat työpanostaan veronkevennystilanteessa jonkin verran naisia todennäköisemmin, mikä voi kieliä paitsi miesten korkeammista palkoista ja veroista, myös tosiasiallisista mahdollisuuksista ansiotyön lisäämiseen kotitöiden jakautuminen huomioon ottaen.

Suomalaiset pitävät vapaa-aikaa suuressa arvossa. [15] Kuitenkin vain harva (10 %) vähentäisi työntekoaan veronkevennysten myötä. Suuri enemmistö (78 %) pitää työnteon vähentämistä epätodennäköisenä seurauksena ansiotulojen verotuksen tuntuvasta alentamisesta.

Veronkevennykset lisäisivät palveluiden kysyntää

Suomalaisten enemmistö (58 %) käyttäisi todennäköisesti enemmän rahaa palveluihin, jos ansiotulojen verotusta kevennettäisiin. Kolmasosa (34 %) pitää palveluiden kulutuksensa lisäämistä epätodennäköisenä (Kuvio 2). Lapsiperheellisten ikäluokat, eli 36–55-vuotiaat, sekä toimihenkilöt, yrittäjät ja johtajat kuluttaisivat palveluita todennäköisimmin nykyistä enemmän (ks. Kuvioliite).

Lisääntynyt kuluttaminen palveluihin voisi osittain johtua julkisen palveluntarjonnan vähenemisestä. Suomalaisten enemmistö (59 %) pitää todennäköisenä, että veronkevennysten myötä saatavilla olisi vähemmän julkisia palveluita – eli kevennykset rahoitettaisiin ainakin osin julkisia palveluita leikkaamalla. Epätodennäköisenä tällaista kehitystä pitää vajaa kolmannes (30 %) suomalaisista, mikä suunnilleen vastaa sitä osuutta, joka uskoo korkeimpien veroprosenttien alentamisen lisäävän verotuloja Suomessa taloudellisen toimeliaisuuden kasvamisen myötä. Puolet suomalaisista (49 %) olisi huolissaan turvaverkkojen ja palveluiden heikkenemisestä, jos ansiotuloverotusta alennettaisiin, kun taas 41 prosenttia ei todennäköisesti tuntisi asiasta huolta (ks. Kuvio 2 edellä).

Julkisten palveluiden saatavuuden heikentymistä ennakoivat erityisesti vihreiden (81 %), vasemmistoliiton (74 %) ja SDP:n (69 %) äänestäjät, jotka pitävät myös muita puolueita äänestäviä vähemmän todennäköisenä, että oman rahan käyttö palveluihin lisääntyisi veronkevennysten myötä. Sen sijaan kokoomuksen ja perussuomalaisten äänestäjien enemmistöt eivät pääsääntöisesti usko julkisten palveluiden saatavuuden heikkenevän omalta kohdaltaan. Enemmistöt kokoomuksen (77 %) ja perussuomalaisten (69 %) äänestäjistä todennäköisesti käyttäisivät enemmän rahaa palveluihin veronkevennysten myötä. Keskustan, RKP:n, kristillisdemokraattien ja Liike Nytin äänestäjistä enemmistö sekä ennakoi julkisten palveluiden saatavuuden heikkenemistä että käyttäisi enemmän rahaa palveluihin (ks. Kuvioliite).

Suomalaiset eivät toivo kiinteistöveron painottamista kunnallisessa verotuksessa

Ansiotuloverotuksen alentamista voitaisiin kompensoida esimerkiksi kulutus-, haitta- ja kiinteistöveron korotuksilla. [16] Kunnat keräävät kuntalaisilta kunnallisveroa ansiotuloista ja kiinteistöveroja kiinteistöistä. Aiemmista Arvo- ja asennetutkimuksista tiedetään, että suomalaisten veronkevennystoiveet kohdistuvat laajamittaisemmin ansiotuloveroon kuin kiinteistöveroon. [17]

Silti vain harva suomalainen (14 %) siirtäisi kunnallisen verotuksen painopistettä kunnallisverosta kiinteistöveroon, ja lähes puolet (47 %) vastustaa painopisteen siirtämistä (Kuvio 4). Kysely tehtiin pian kiinteistöverotuksen maapohjan veroprosentin noston jälkeen, joka toteutettiin vuoden 2024 alussa.

Kuvio 4.

Jopa 39 prosenttia suomalaisista jää kysymyksessä vaille kantaa. Tämä voi kertoa siitä, että monelle suomalaiselle on epäselvää, miten tällainen muutos vaikuttaisi omaan veronmaksutilanteeseen. Erityisesti vuokralla asujien voi olla vaikea arvioida kiinteistöveron vaikutusta vuokratasoon.

Vähäinen halukkuus verotuksen painopisteen siirtämiseen voi johtua myös siitä, että kiinteistöveroa maksavat kaikki kiinteistönomistajat, mutta erilaisten vähennysten vuoksi kunnallisveroa aletaan maksaa keskimäärin vasta 18 000 euron vuosipalkasta. [18] Asenteissa voi lisäksi olla perusteltua epäluuloa siitä, keventäisivätkö kuntapäättäjät todella kunnallisveroa kiinteistöverotuottojen kasvaessa. Esimerkiksi Espoon kaupunginhallituksessa kokoomus kävi syksyllä 2023 keskustelua kiinteistöveron kiristämisen kompensoimisesta kunnallisveroprosentin alentamisella, mutta ehdotus äänestettiin nurin [19].

Kolmannes suomalaisista huolestuisi tulo- ja varallisuuserojen kasvusta

Ansiotulojen verotuksen tuntuva alentaminen saisi joka kolmannen suomalaisen (36 %) tuntemaan huolta tulo- ja varallisuuserojen kasvusta. Silti enemmistö (53 %) pitää tulo- ja varallisuuserojen kasvusta huolestumista epätodennäköisenä (ks. Kuvio 2 edellä). OECD:n kansainvälisessä vertailussa Suomi sijoittuu tuloerojen suuruudessa gini-kertoimella mitattuna häntäpäähän. [20]

Neljäsosa suomalaisista (28 %) pitää todennäköisenä, että ansiotuloverotuksen tuntuva alentaminen johtaisi laajempaan sosiaaliseen turvattomuuteen ja jopa levottomuuksiin omassa elinympäristössä. Enemmistö (57 %) ei kuitenkaan pidä tällaista seurausta todennäköisenä.

Huolet tulo- ja varallisuuserojen kasvusta sekä sosiaalisen turvattomuuden ja levottomuuksien lisääntymisestä omassa elinympäristössä paikantuvat erityisesti vasemmistopuolueiden ja vihreiden äänestäjiin. Jos ansiotulojen verotusta kevennettäisiin tuntuvasti, näiden puolueiden äänestäjistä vähintään puolet toivoisi, ettei mittavia veronalennuksia olisi toteutettu, kun koko väestön tasolla  samaa toivoisi vain joka kolmas (34 %) ja puolet (50 %) ei peruisi veronalennuksia. Näkemyserot heijastelevat syksyn 2023 budjettikeskusteluja, joissa oppositio kyseenalaisti tuloveron kevennykset, jotka hallitus toteutti vuodelle 2024. [21] Hallituspuolueiden äänestäjien keskuudessa ansiotuloverotuksen keventäminen aiheuttaisi selvästi vähemmän huolta kuin oppositiopuolueiden äänestäjien keskuudessa (ks. Kuvioliite).

Lähteet ja viitteet

[1] OECD (2024). Taxing Wages 2024.

[2] Kujanpää, E. (2024). Suomalaiset eivät lämpene veronkiristyksille, mutta pakkoraossa valitsevat mieluummin kulutusverot kuin palkkaverot, https://www.eva.fi/blog/2024/04/16/suomalaiset-eivat-lampene-veronkiristyksille-mutta-pakkoraossa-valitsevat-mieluummin-kulutusverot-kuin-palkkaverot/

[3] OECD:n määritelmän mukaan keskituloisiin kuuluvat noin 1 800–4 700 euroa nettona kuukaudessa ansaitsevat henkilöt.

[4] Verohallinnon tilastotietokannan tiedot verovuodelta 2022, https://vero2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/Vero/

[5] Ali-Yrkkö, J., Kangasharju, A., Kujanpää, E., Koski, H., Kuusi, T., Puonti, P., Ropponen, O. ja Rouvinen, P. (2024). Muistioita hallitukselle – Suomen pelastuspaketti, https://www.etla.fi/julkaisut/muut-julkaisut/muistioita-hallitukselle-suomen-pelastuspaketti/

[6] Veronmaksajat (2023). Palkansaajan veroprosentit 2024, https://www.veronmaksajat.fi/tutkimus-ja-tilastot/tuloverot/palkansaajan-veroprosentit/

[7] Kuusi, T. ja Kangasharju, A. (2023). Hallitusohjelman veropolitiikka jää puolitiehen, https://www.etla.fi/ajankohtaista/kolumnit/hallitusohjelman-veropolitiikka-jaa-puolitiehen/

[8] Pienten puolueiden (Liike Nyt, RKP ja kristillisdemokraatit) kannattajien osalta tulokset ovat pienistä vastaajamääristä johtuen suuntaa antavia.

[9] Riekhoff, A-J. (2022).  Good or bad (in)stability? A cross-cohort study of the relation between career stability and earnings mobility in Finland. Research in Social Stratification and Mobility, Volume 77.

[10] Kuusi, T. ja Kangasharju, A. (2023): Hallitusohjelman veropolitiikka jää puolitiehen, https://www.etla.fi/ajankohtaista/kolumnit/hallitusohjelman-veropolitiikka-jaa-puolitiehen/

[11] Rouvinen, P. ja Pajarinen M. (2024): Ankeutta edessä. EVA Analyysi N:o 133.

[12] Kuusi, T. ja Kangasharju, A. (2023): Hallitusohjelman veropolitiikka jää puolitiehen, https://www.etla.fi/ajankohtaista/kolumnit/hallitusohjelman-veropolitiikka-jaa-puolitiehen/

[13] Puonti, P., Kauppi, E., Kotamäki, M. ja Ropponen, O. (2022). Kannustinloukut Suomessa, https://www.etla.fi/julkaisut/kannustinloukut-suomessa/

[14] Haavisto, I. (2019). Rahan takia, EVA Analyysi No 77, https://www.eva.fi/blog/2019/11/18/tyo-merkitsee-suomalaisille-rahaa/

[15] Haavisto, I. (2010). Työelämän kulttuurivallankumous, EVAn Arvo- ja asennetutkimus 2010, http://www.eva.fi/wp-content/uploads/2010/06/tyoelaman_kulttuurivallankumous1.pdf

[16] Ali-Yrkkö, J., Kangasharju, A., Kujanpää, E., Koski, H., Kuusi, T., Puonti, P., Ropponen, O. ja Rouvinen, P. (2024). Muistioita hallitukselle – Suomen pelastuspaketti, https://www.etla.fi/julkaisut/muut-julkaisut/muistioita-hallitukselle-suomen-pelastuspaketti/

[17] Yhtä suuri osuus suomalaisista (21 %) korottaisi kiinteistöveroa kuin ansiotuloveroa, mutta kiinteistöveron keventämistä toivoo vain 23 prosenttia, kun taas ansiotuloverotusta keventäisi 40 prosenttia suomalaisista. Ks. Kujanpää, E. (2024). Suomalaiset eivät lämpene veronkiristyksille, mutta pakkoraossa valitsevat mieluummin kulutusverot kuin palkkaverot, https://www.eva.fi/blog/2024/04/16/suomalaiset-eivat-lampene-veronkiristyksille-mutta-pakkoraossa-valitsevat-mieluummin-kulutusverot-kuin-palkkaverot/

[18] Veronmaksajat (2024). Kuntaverot – kunnallisvero ja kiinteistövero, https://www.veronmaksajat.fi/tutkimus-ja-tilastot/kuntaverot/

[19] Espoon kaupunginhallituksen kokouksen pöytäkirja 16.10.2023 § 282. https://espoo.oncloudos.com/cgi/DREQUEST.PHP?page=meetingitem&id=20231010-3

[20] OECD (2024). Income inequality (OECD Data).

[21] Yle (2023). SDP leikkaisi valtion menoja ensi vuonna lähes miljardilla eurolla ja peruisi suurituloisten verokevennyksiä, https://yle.fi/a/74-20062308