Nuoret ymmärtävät, kuinka tärkeää EU:n yhtenäisyys on
Blogi

Nuoret ymmärtävät, kuinka tärkeää EU:n yhtenäisyys on

Suomalaiset nuoret ovat hyvin EU-myönteisiä. Sille on kaksi hyvin luontevaa selitystä. Toinen liittyy koulutukseen ja toinen kasvamiseen eurooppalaiseksi, kirjoittaa harjoittelijamme Edvin Pohto blogissaan.

Enemmistö suomalaisista on EU-myönteisiä, mutta nuoret erottuvat EU-myönteisyydessä aivan omille lukemilleen. EVA on mitannut suomalaisten EU-asenteita 1990-luvulta lähtien. Jos kansanäänestys Suomen EU-jäsenyydestä järjestettäisiin nyt, yli puolet (58 %) äänestäisi sen puolesta ja neljännes (24 %) vastaan. 18–25-vuotiaista kuitenkin kolme neljästä (76 %) äänestäisi sen puolesta ja vastaan äänestäisi alle viidennes (17 %). Opiskelijoista peräti 83 prosenttia äänestäisi EU-jäsenyyden puolesta, kun vastaan äänestäisi vain alle joka kymmenes (9 %).

Opiskelijoista peräti 83 prosenttia äänestäisi EU-jäsenyyden puolesta. Kuva: EVAn Arvo- ja asennetutkimus.

Mistä moinen mahtaa johtua?

Minua tulos ei juuri yllätä. Olen 23-vuotias kansainvälisten suhteiden ja taloustieteen opiskelija Aberdeenin yliopistossa Skotlannissa. Euroopan unioni on osana kaikkea elämässäni. EU on mahdollistanut opiskeluni ulkomailla. Parhaat yliopistoystäväni ovat kotoisin eri puolilta Eurooppaa. Kurssieni professoreista suuri enemmistö on taustaltaan eurooppalaisia.

EU tarjoaa vapaan liikkuvuuden niin kansalaisille, tavaroille kuin pääomillekin. Sisämarkkinat tarkoittavat, että kauppa käy vapaasti. EU on tarkoittanut maanosassa poikkeuksellisen pitkää rauhan aikaa, kun valtiot on sitoutettu yhteiseen päätöksentekoon ja talouteen. Lisäksi korkeat elintarvike- ja ympäristöstandardit, kuluttajien edut ja ihmisoikeudet ovat merkittäviä osia EU:n agendaa. EU siis tarjoaa kansalaisten näkökulmasta asioita, joita ihmiset yleensä pitävät hyvinä ja tavoiteltavina. Nuorille tämä vaikuttaisi olevan itsestäänselvyys, mutta miksi ei kaikille?

EU tarjoaa ratkaisuja, jotka ovat nuorten arvomaailmassa tärkeitä esimerkiksi ympäristöön, elintarviketurvallisuuteen ja ihmisoikeuksiin liittyen.

Saatuaan EU-myönteisen peruskouluopetuksen monen nuoren matka jatkuu lukion EU-kurssin penkille.

Kun vanhemmat sukupolvet ovat kokeneet markka-ajan, kahdeksantoistavuotias suomalainen on syntynyt vuonna, jona Suomi sai ensimmäiset eurokolikkonsa. Iäkkäämmät ikäluokat ovat syntyneet suljetun talouden ja kylmän sodan ajan lainalaisuuksiin, ja tarkastelevat maailmaa toisenlaisesta näkökulmasta. Nuorelle paluu markkaan ei ole vaihtoehto, joka vaikuttaisi olevan tästä maailmasta.

Saatuaan EU-myönteisen peruskouluopetuksen monen nuoren matka jatkuu lukion EU-kurssin penkille.

Ei ole sattumaa, että opiskelijoista 83 prosenttia äänestäisi EU-jäsenyyden puolesta. Tietoisuus EU:n hyödyistä perustuu siihen, että ne opitaan. Suomen EU-jäsenyyden jälkeen koulunsa käynyt on oppinut koulussa yhtenäisen Euroopan historiasta, sen rakenteista ja hyödyistä. Vanhempien ikäluokkien koulunkäynnissä keskityttiin enemmän kansalliseen historiaan ja kylmän sodan maailmaan, jossa Suomen paikka Euroopassa oli vielä jokseenkin häilyvä.

Nykyään nuorelle Suomen paikka maailmassa on selvä: se on Euroopassa ja lännessä.

EU tuo ihmisiä yhteen, vastustaa protektionismia, ja luo pohjaa yhteisille eurooppalaisille arvoille. Tämä toimii pohjana sille, miksi EU:sta on muodostunut nuorille normi. Aikana, jolloin maailman suurvallat vetävät kukin suuntansa, nuoret ymmärtävät kuinka tärkeää Euroopan yhtenäisyys on.