Paikallinen sopiminen pelottaa ja houkuttaa suomalaisia – 48 % sopisi palkankorotuksista työpaikkatasolla

Paikallinen sopiminen pelottaa ja houkuttaa suomalaisia – 48 % sopisi palkankorotuksista työpaikkatasolla

Suomalaiset sopisivat palkkojen korotuksista mieluummin työpaikoilla kuin liittokohtaisissa neuvotteluissa tai tupon kaltaisissa keskitetyissä palkkaratkaisuissa. Vielä suurempaa kansalaisten valmius paikalliseen sopimiseen on kannustinpalkkioiden ja työaikajärjestelyiden kohdalla. Paluuta tupoihin ei juuri toivota, käy ilmi EVAn Arvo- ja asennetutkimuksesta.

Suomalaisten mielestä oikea taso sopia palkoista ja työaikojen järjestelyistä olisi useimmin paikallinen. Liittotasolla taas neuvoteltaisiin mieluiten esimerkiksi ylityökorvausten kaltaisista lakisääteisistä palkanlisistä. Tiedot selviävät EVAn Arvo- ja asennetutkimuksen työmarkkinoita koskevasta osiosta. Siinä kysyttiin kymmenen eri työehtoasian kohdalla, mikä kolmesta vaihtoehdosta (työpaikkataso, liittotaso, keskitetty valtakunnallinen ratkaisu eli tupo) olisi oikea sopimisen taso (jutun kuva).

Paluuta vanhaan, eli keskitettyihin valtakunnallisiin tulopoliittisiin kokonaisratkaisuihin suomalaiset eivät toivo.

Näin kysely tehtiin

Tulokset perustuvat 2 036 henkilön antamiin vastauksiin. Tulosten virhemarginaali on koko väestön tasolla 2–3 prosenttiyksikköä kumpaankin suuntaan. Tiedot kerättiin 9.10.–22.10.2019. Vastaajat edustavat koko maan 18–70-vuotiasta väestöä. Aineisto on kerätty Taloustutkimuksen internet-paneelilla ja painotettu edustamaan väestöä iän, sukupuolen, asuinalueen, koulutuksen, ammatin tai aseman, toimialan ja puoluekannatuksen mukaan. Aineiston tilastollisen jatkoanalyysin on tehnyt Yhdyskuntatutkimus Oy, joka on laatinut myös tulosgrafiikan. EVAn Arvo- ja asennetutkimuksia on tehty vuodesta 1984. Tuloksiin voi tutustua osoitteessa www.eva.fi/arvopankki.

Selvä enemmistö suomalaisista toivoisi työehdoista sopimista paikallisella tasolla erityisesti kannustinpalkkioissa (76 % pitää oikeana tasona) ja työaikajärjestelyissä (67 %), mutta lähes puolet (48 %) myös palkankorotuksista sopimisessa. Näissä kolmessa asiassa paikallinen taso on suositumpi kuin tupo- ja liittotasot yhteensä.

Työajan pituudesta sopiminen jakaa mielipiteitä enemmän. Lähes neljä kymmenestä (37 %) päättäsi siitä työpaikoilla, vajaa kolmasosa (31 %) liittotasolla ja neljännes (26 %) keskitetysti.

Paluuta vanhaan, eli keskitettyihin valtakunnallisiin tulopoliittisiin kokonaisratkaisuihin (tupo) suomalaiset eivät toivo, sillä jokaisen tiedustellun asian kohdalla suomalaiset pitävät tupon sijaan parempana joko työpaikka- tai liittotason sopimista.

EVA kysyi myös käsityksistä paikallisen sopimisen vaikutuksista. Niitä luodattiin kysymyssarjalla, jossa vastaajia pyydettiin arvioimaan 18 erilaisen kehityskulun toteutumisen todennäköisyyttä.  Pitkälti yhtä mieltä ollaan siitä, että paikallinen sopiminen tarkoittaisi työehtojen eriytymistä, mutta monet pelkäävät sen johtavan myös työehtojen polkemiseen. Yksi syy paikallisen sopimiseen liitettyihin uhkakuviin saattaa olla työnantaja- ja työntekijäleirien välisen luottamuksen riittämättömyys.

Aiheesta lisää EVA Analyysissa Paremman palkan perässä.

Lue EVA Analyysi tästä

Download: Paremman palkan perässä -EVA Analyysi

Paremman palkan perässä -EVA Analyysi

Työpaikkakohtainen sopiminen pelottaa ja houkuttaa. EVA Analyysin Paremman palkan perässä on kirjoittanut toimituspäällikkö Sami Metelinen.

eva_analyysi_no_78.pdf, 732 KB

Lataa