Lisää henkilökohtaisia työvoimapalveluita ja työperäistä maahanmuuttoa – EVA Virkussa etsittiin työlle tekijöitä Baronan toimitusjohtaja Minna Harmala-Vanhanen (vasemmalla), työministeri Timo Harakka (toinen vasemmalta) ja tutkimusjohtaja Antti Kauhanen keskustelivat työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmasta EVAn johtaja Emilia Kullaksen johdolla. Kuva: Mikko Mäntyniemi
Uutiset,

Lisää henkilökohtaisia työvoimapalveluita ja työperäistä maahanmuuttoa – EVA Virkussa etsittiin työlle tekijöitä

Baronan toimitusjohtaja Minna Vanhala-Harmanen, työministeri Timo Harakka ja Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan tutkimuspäällikkö Antti Kauhanen keskustelivat EVA Virkku tilaisuudessa työn kohtaanto-ongelmasta. Keskustelussa korostuivat työnhakijoiden henkilökohtaisen ohjauksen tarve sekä työperäisen maahanmuuton helpottamisen välttämättömyys.

Antti Rinteen (sd.) hallituksen tavoitteena on nostaa työllisyysaste 75 prosenttiin. Hallituksen työministeri Timo Harakka (sd.) muistutti, että muissa Pohjoismaissa työllisyysaste on Suomea parempi, joten keinoja työllisyysasteen kasvattamiseksi kannattaa hakea muista Pohjoismaista.

Yksilölliset työllisyyspalvelut ovat tehokkaita

Harakka suositteli ottamaan Ruotsista mallia palkkatuen käytön lisäämisessä ja Tanskasta mallia työllisyyspalveluiden siirtämisestä kuntien vastuulle.

Etlan tutkimusjohtaja Antti Kauhasen mukaan Harakan määrittelemät keinot kuulostavat oikean suuntaisilta, mutta hän muistutti, että ”haaste on aika iso”. Hänen mukaansa tutkimukset osoittavat, että yksityisen sektorin palkkatuki auttaa, mutta vaikutus ei ole kovin suuri.

Yksityisen sektorin palkkatuki auttaa, mutta vaikutus ei ole kovin suuri.

Työllisyyspalveluiden siirtämisessä kuntiin tutkimusnäyttö on ristiriitaista. Valtion ja kuntien välille saattaa syntyä kannustinongelmia, ja esimerkiksi Saksassa työllisyyspalveluiden siirto kunnille osoittautui haitalliseksi.

“Yksilöllisemmät palvelut näyttävät olevan toimivia. Erityisesti kasvokkain tapahtuvat tapaamiset työvoimatoimistoissa”, Kauhanen huomautti.

Hän suositteli automatisoimaan sellaisia työvoimapalveluiden osa-alueita, jotka eivät välttämättä edellytä ihmistyötä, jolloin resursseja vapautuisi työnhakijoiden suoraan kohtaamiseen.

Harakka kertoi, että vuoden sisään on tarkoitus ottaa käyttöön uusi digitaalinen palvelu, työmarkkinatori, joka tuo työvoimapalvelut tälle vuosituhannelle.

Työperäistä maahanmuuttoa pitää helpottaa

Kohtaanto-ongelman suhteen on Timo Harakan mukaan kaksi isoa kysymystä.

Ensinnäkin tarvitaan nopeampaa ja täsmällisempää koulutusta esimerkiksi hoitoalalle ja varhaiskasvatusalalle. Tämän suhteen ollaan lisäämässä työ- ja elinkeinoministeriön sekä opetus- ja kulttuuriministeriön yhteistyötä.

Toinen iso kysymys on työperäisen maahanmuuton tehostaminen. Työlupien käsittelyn vauhdittamiseksi hallintoa ollaan siirtämässä sisäministeriöltä työ- ja elinkeinoministeriölle. Harakka korosti, että tavoitteena on välittää myös ulkomaille viesti, että ”jokainen on Suomeen tervetullut töihin, opiskelemaan ja perustamaan perheen”.

Ulkomaisen työvoiman saanti on tärkeää sen kannalta, että tuotanto pysyy Suomessa.

“Työperäinen maahanmuutto pitää saada kuntoon. Myös maassa olevat ulkomaalaistaustaiset henkilöt pitää saada töihin. Se ei ole pelkästään julkisen sektorin asia. Myös yrityksillä on peiliin katsomisen paikka”, Baronan toimitusjohtaja Minna Harmala-Vanhanen totesi.

Hän huomautti, että ulkomaisen työvoiman saanti on tärkeää sen kannalta, että tuotanto pysyy Suomessa. Se edellyttää, että yrityksillä pysyy usko siihen, että Suomeen saadaan työntekijöitä. Vaihtoehto on se, että tuotantoa siirretään sinne, mistä työntekijöitä löytyy.

Myös Harakka totesi, että työvoiman saatavuuden ongelmat muodostavat kasvun ja investointien esteen monilla aloilla.