Opintie ekaluokalta maisteriksi vie keskimäärin 22 vuotta

Suomalaisten ja tanskalaisten odotettavissa olevat opiskeluajat ovat kaksi vuotta pidemmät kuin vanhoissa EU-maissa keskimäärin. Keskimäärin odotettavissa oleva koulutusaika on vanhoissa EU-maissa hieman alle 18 vuotta. Lyhimmät ajat ovat Luxemburgissa, Italiassa ja Ranskassa. Myös Britanniassa ja Kreikassa koulutusaika jää alle 17 vuoteen. Tiedot selviävät tiistaina julkaistusta EVA Fakta sarjan paperista Todistus koululle.

Suomalaisten opintietä pidentävät yleiset välivuodet. Uusista ylioppilaista 68 prosenttia pitää välivuoden ennen jatko-opintoja. Ammatikorkeakouluopiskelijoista tutkintonsa määräajassa saa valmiiksi vähemmistö, sillä 5,5 vuotta opintojaan suorittaa 58 prosenttia opiskelijoista. Maisterintutkintoa suorittaa niin ikään 58 prosenttia yli kahdeksan vuoden ajan.

Koulutuksen hyödyt ovat kuitenkin selvät niin yksilön kuin yhteiskunnankin kannalta – joskin miehillä enemmän kuin naisilla. Yliopistokoulutus on tuottoisa investointi erityisesti miehille. Keskimäärin korkeakoulutettu mies tienaa vuositasolla miltei koko työuransa ajan enemmän kuin vain peruskoulun tai ammattikoulun käynyt mies. Kun korkeakoulutettu mies tienaa työuransa aikana arviolta 2,54 miljoonaa euroa ennen veroja, jää peruskoulusta työelämään siirtyneen miehen tulot miljoonaan euroon.

Naisilla yliopistotutkinto ei takaa yhtä hyvää tulotasoa kuin miehillä. Akateemisesti koulutettu nainen tienaa työuransa aikana 1,76 miljoonaa euroa ennen veroja. Peruskoulu- tai ammattikoulupohjalta ponnistavan naisen työuran aikaiset ansiot jäävät 750 000 -810 000 euroon.

Vuonna 2014 Suomi sijoitti koulutukseen 12,3 miljardia euroa, joka sisälsi oppilaitosten käyttömenot, koulutuksen hallintomenot ja opintotuen. Esi- ja perusasteen opetuksen osuus tästä oli 4,9 miljardia euroa. Lukiot ja ammattioppilaitokset saivat 2,6 miljardia ja korkeakoulut 3,2 miljardia. Opintotukeen kului 0,9 miljardia euroa. Bruttokansantuotteesta koulutukseen kului 5,7 prosenttia, joka on enemmän kuin vanhoissa EU-maissa keskimäärin. Suomea enemmän koulutukseen panostaa Iso-Britannia, Tanska, Portugali ja Belgia.