Suomalaiset antaisivat presidentille lisää valtaa

Suomalaiset antaisivat presidentille lisää valtaa

Suomalaiset ovat melko tyytyväisiä yhteiskuntamme valtarakenteisiin. 61–71 prosenttia vastaajista on sitä mieltä, että poliittisen järjestelmämme ytimellä – hallituksella,  eduskunnalla ja poliittisilla puolueilla – on sopivasti valtaa. Merkittävä poikkeus nousee esiin suhtautumisessa tasavallan presidenttiin – jopa 43 prosenttia vastaajista arvioi, että presidentillä on liian vähän valtaa.

Selviä säröjä sopuisaan käsitykseen valtarakenteesta tuo myös suhtautuminen Euroopan unionin valta-asemaan. Vastaajista 59 prosenttia arvioi, että EU:lla on liikaa valtaa. Vain 40 prosenttia katsoo, että unionin valta-asema on sopiva. Suomalaisista 57 prosenttia arvioi, että yksityisellä kansalaisella on liian vähän valtaa. Näin suomalainen hahmottaa itsensä vallan käytön kohteeksi, ei ainakaan vallan käyttäjäksi. Kun poliittisen ytimen valta ei kuitenkaan herätä suuria intohimoja, edustuksellisen demokratian alamaisen – politiikkaa aktiivisesti seuraavan äänestäjän – asema kelpaa suomalaiselle hyvin.

Lisää valtaa presidentille

Tasavallan presidentin suomalaiset sijoittavat valta-asteikolla täysin eri lailla kuin muut keskeiset instituutiot. Vastaajista 56 prosenttia arvioi, että presidentillä on sopivasti valtaa, mutta jopa 43 prosenttia katsoo, että presidentillä on liian vähän valtaa. Presidentin valtaa liian vähäisenä pitävien määrä on myös kasvanut asteittain 2000-luvulla.

Kyse on luultavasti myös tyytyväisyydestä istuvaan presidenttiin. Maailman myllerryksessä Sauli Niinistö koetaan luotettavana ja turvallisena tasavallan päämiehenä, ja useissa mielipidetutkimuksissa hän on saanut huippuarvosanoja toiminnastaan ja myös kannatusta yli puoluerajojen. Väestöryhmittäin tarkasteltuna presidentin vallan liian vähäiseksi arvioivat etenkin perussuomalaisia (67 %) ja kokoomusta (51 %) äänestävät sekä 18–25-vuotiaat (61 %), opiskelijat (57 %) ja työttömät (55 %).

Perussuomalaiset rajoittaisivat hallituksen valtaa

Hallituspuolueita äänestävistä tyytymättömimpiä ovat perussuomalaiset. Heistä 47 prosenttia määrittelee hallituksen liian vallan haltijaksi, kun keskustaa ja kokoomusta äänestäneiden parissa luku on vain 4–9 prosenttia. Oppositiopuolue sosiaalidemokraattien kannattajista 47 prosenttia arvioi, että hallituksella on liikaa valtaa. Perussuomalaisten vastauksia voi pitää yllättävänä puolueen hallitusvastuun vuoksi.

Jopa 77 prosenttia kansasta suomii puolueita siitä, että ne ovat ”ajautuneet yhä kauemmaksi tavallisen ihmisen ongelmista”. Tämän moitteen enemmistö suomalaista on jo pidempään allekirjoittanut, eikä EVAn Arvo- ja asennetutkimusten tuloksissa ole nähtävissä isoja trendimuutoksia 2000-luvulla. Etääntymisestä puolueita moittivat etenkin perussuomalaisia (91 %), vasemmistoliittoa (84 %) ja SDP:tä (80 %) äänestävät. Kokoomuksen (61 %) ja vihreiden (66 %) kannattajat ovat tyytyväisempiä.

EVAn vuoden 2017 arvo- ja asennetutkimus Kumous kunnissa julkaistiin 7.3.

Artikkeli kokonaisuudessaan löytyy täältä:

Tyytyväiset alamaiset

Julkaisun kokonaisuudessaan voit lukea täältä:

Kumous kunnissa