EVA FORUM pui sotea: valinnanvapaus parantaa palveluita ja synnyttää uusia yrityksiä
Uutiset

EVA FORUM pui sotea: valinnanvapaus parantaa palveluita ja synnyttää uusia yrityksiä

Valinnanvapaudesta on saatu hyviä tuloksia Ruotsissa, kun palvelut ovat parantuneet ja uusia yrityksiä on syntynyt. Voisivatko Ruotsin opit toimia Suomessakin? Tuottaisivatko suomalaisyritykset sote-palveluita myös syrjäseuduilla? Entä mitä sosiaali- ja terveyssektorien integrointi tarkoittaa, ja erityisesti kuinka sote-palveluiden rahoitus hoidetaan?

***

Videohaastattelut:

EVA TVn haastattelussa Mats Brommels. Minkälaisia tuloksia Ruotsin mallilla on saavutettu?

EVA TVn haastattelussa Tuomas Pöysti. Mitä meillä on opittavaa Ruotsin mallista? Onko potilaalla uudistuksen jälkeen valinnanvapaus?

Mitkä ovat onnistuneen sote-uudistuksen edellytykset Suomessa? Mats Brommels, Leena Niemistö ja Tuomas Pöysti vastaavat EVA TVssä.

***

Suomen sote-uudistus sisältää edelleen ison joukon avoimia kysymyksiä, joihin etsittiin vastauksia EVA FORUM: Suuri sote-savotta -keskustelussa 12. tammikuuta 2016. Tilaisuus pidettiin lumimyräkästä huolimatta täpötäydessä Kansallissalissa Helsingissä.

EVA Sote 120116-3942

Keskustelua moderoi EVAn johtaja Matti Apunen ja mukana olivat alan parhaat asiantuntijat: professori Mats Brommels Tukholman Karoliinisesta instituutista, sote-uudistusta johtava alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti sosiaali- ja terveysministeriöstä sekä terveysyhtiö Pihlajalinnan varatoimitusjohtaja Leena Niemistö.

EVA Sote 120116-3904

 

Valinnanvapaudesta hyvät tulokset Ruotsissa

Mats Brommels on tutkinut Ruotsin terveydenhoitojärjestelmää vuosikymmenen. Valinnavapaus tuli Ruotsissa pakolliseksi perusterveydenhoitoon vuonna 2010, ja sen keskeinen poliittinen tavoite eli palvelujen saatavuuden parantaminen toteutui. Potilaskäyntien lukumäärä ja tuottavuus paranivat, jonka vuoksi palveluita on saatu enemmän samalla summalla. Lisäksi ennaltapelätyt epätasa-arvoja lisäävät vaikutukset perusterveydenhoidossa eivät toteutuneet.

Suomen sote-uudistuksesta vastaava virkamies, Tuomas Pöysti, yhtyy arvioon: Ruotsin malli saavutti ne keskeiset asiat, joita sillä lähdettiin hakemaan. Sote-uudistuksen myötä valinnanvapaus tulee toteutumaan myös Suomessa. Pöysti uskoo sen toimivan hyvin tapauksissa, joissa ei ole kyse akuutista sairastumisesta.

Leena Niemistö Pihlajalinnasta uskoo, että Ruotsin malli on erinomainen pohja Suomen oman järjestelmän muokkaukselle. Keskeistä hänestä on palvelulupausperiaate, jonka pohjalta erilaisia malleja voidaan soveltaa.

Niemistö toivoo, että Suomessakin valinnanvapaus ulottuisi myös erikoissairaanhoidon puolelle. Ruotsissa onkin saatu erityisen hyviä tuloksia juuri erikoissairaanhoidossa – lonkkaleikkausten kustannukset on saatu alas, hoidon laatu on parantunut ja jonot ovat hävinneet. Brommels kuitenkin huomauttaa, että yksi malli ei sovi kaikkiin sote-palveluihin, varsinkaan erikoissairaanhoidon puolella – siksi järjestelijän ja säätelijän asema korostuu.

Brommels korosti, että markkinavoimia ei voida päästää täysin vapaaksi, vaikka kuinka kannattaisi kilpailua.
– Pitää olla asiantuntevaa ja riittävän voimakasta sääntelyä. Kysymys on hyvinvointipalveluista, social goods, ja koska järjestelmä rahoitetaan pääosin julkisin varoin, siitä pitää olla tiukka ote.

Valinnanvapaus nauttii Ruotsissa laajaa kannatusta – yksikään puolue ei vastusta sitä. Sen sijaan perusterveydenhuollossa tapahtunutta yksityisten toimijoiden ketjuuntumista on kritisoitu.

EVA Sote 120116-4076

 

Uusia yrityksiä soten kautta, myös syrjäseuduille

Matti Apunen kysyi keskustelijoilta, kuinka käy pienillä paikkakunnilla – tulevatko yritykset tarjoamaan sielläkin sote-palveluita, vai keskittyvätkö ne vain suuriin keskuksiin?

EVA Sote 120116-3877_

Niemistö vakuuttaa, että yksityinen sektori toimii myös pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Mänttä-Vilppulasta löytyy lupaava esimerkki, kun yksityinen tuotti kunnan sote-palvelut 13 prosenttia verrokkikuntien julkista tuotantoa edullisemmin.
– Kyseessä ei siis ole rusinat pullasta –ilmiö, vaan pikemminkin vastaus hätähuutoon, Niemistö sanoo.

Niemistö arvioi, että yksityisen sektorin tehokkuus johtuu kilpailusta.
– Yksityisellä puolella tehottomat toimijat putoavat pois. Kilpailu pakottaa kehittämään prosesseja ja keskittymään olennaiseen, miettimään asiakaslähtöisesti.

Hän muistuttaa, että koko sote-uudistuksen lähtökohtana on, että voidaan hallita isompia kokonaisuuksia, siten syntyy säästöjä. Hän ei poissulkisi, etteikö pienillekin paikkakuntille voisi syntyä mikro- tai PK-yrityksiä vastaamaan terveydenhuollon palveluista. Listautumisjärjestelmä auttaisi pieniä toimijoita tulemaan mukaan nykyistä paremmin.

EVA Sote 120116-3914Brommels näkee, että paikallispalvelujen ylläpitäminen syrjäseuduilla voi jopa edellyttää pienten yritysten mahdollisuuksia toimia alueilla. Alan houkuttelevuus voi lisääntyä.

Hän muistuttaa, että valinnanvapauden seurauksena Ruotsissa on syntynyt noin 800 uutta pienyritystä. Niitä on syntynyt nimenomaan sosiaalipalveluissa, jossa valinnanvapautta on käytetty laajalti vapaaehtoispohjalta.

Pienten syrjäisten kuntien kannalta on välttämätöntä, että julkista ja yksityistä palveluntarjontaa järjestettäessä tehdään järkeviä kokonaisuuksia, Pöysti arvioi. Pienemmätkin yritykset saadaan terveydenhuollon kilpailutuksiin mukaan, kun tehdään useita erilaisia tarjouskilpailuja.

EVA Sote 120116-3976

 

SO ja TE ne yhteen soppii?

Sote-keskustelussa puitiin myös integraatiota; kuinka sosiaali- ja terveyspalvelut yhdistetään. Mitä integraatio tarkoittaa, ennenkaikkea itse potilaalle?

Pöystin mukaan ei ole vähäistä, että palvelut tulevat saman budjetin ja johdon alaisuuteen. Tärkeintä on kuitenkin, että tieto kulkee.
– Asiakkaalle integraatio tarkoittaa, että saa ”oikeaa palvelua oikeaan aikaan”, Pöysti jatkaa.

Niemistönkin mielestä potilaan näkökulmasta on tärkeintä, että kaikki tiedot löytyvät yhdestä paikasta. Tämä lisää myös potilasturvallisuutta.

EVA Sote 120116-4002

Brommels kuvailee Ruotsin kokeilun perusteella, että toimiva integraatio edellyttää ei tilaaja- vaan tuottajavetoista integraatiota. Olisi tärkeää, ettemme Suomessa keskittyisi vain rakenteisiin, vaan loisimme tuottajille hyvät toimintaedellytykset tehdä yhteistyötä.

Apunen kysyy myös Suomen kunnianhimon tasosta; muualla vastaavaa tässä laajuudessa ei ole edes yritetty. Pöystin mukaan muuallakin, kuten Ruotsissa, on halua mennä tähän suuntaan.
– Mutta meillä on nopeiten vanhenevin väestö ja järjestelmä on muutenkin tiukan hetken edessä. Olemme ajaneet itsemme sellaiseen nurkkaan, että meidän on edettävä think big –ajattelulla, Pöysti painottaa.

 

”Työterveys ei ole rikki”

Kansanedustaja Pertti Salolainen tiedusteli yleisöstä, mikä olisi työterveyshuollon asema uudessa sote-järjestelmässä. Niemistön vastaus on selkeä: työterveyshuolto ei ole rikki, joten sitä ei tarvitse korjata. Päinvastoin, työterveyshuollosta voisi ottaa mallia soteen, koska siellä palveluintegraatio toimii hyvin.

EVA Sote 120116-4066_Pöystin mukaan pitää miettiä, mikä työterveyden asema olisi kokonaisjärjestelmässä. Hän muistutti, että työterveydessä tehdään jo palveluintegraatiota ja on jo koottu terveystietoja. Kuitenkin puhdas sairaanhoito kuuluu pääosin muualle kuin työterveyteen.

Brommels näkee, että työterveyden tärkein tehtävä on varmistaa, että meillä on hyvinvoiva työvoima.

 

Rahoitus on täysin auki

Lopuksi Apunen tiedusteli keskustelijoiden näkemyksiä soten rahoittamisesta. Vastuu palveluista siirtyy uusille itsehallintoalueille, mutta esimerkiksi niiden mahdollinen verotusoikeus on vielä avonainen kysymys. Panelistien kannat olivat varovaisia.

EVA Sote 120116-4047_Pöysti löysi argumentteja sote-alueiden vero-oikeuden puolesta ja vastaan. Hän arvioi, että lopulta taloustiede ei tarjoa selkeää vastausta, vaan asiaa on pikemminkin syytä lähestyä valtioviisauden näkökulmasta. Olennaista hänestä kuitenkin on miettiä, kuka kantaa kustannusriskin, jos maakunnat eivät onnistu pysymään budjetissa.

Niemistö näkisi mielellään Kelan rooli ”napana”, rahoituksen kerääjänä ja jakajana, taaten valtiollisen ohjauksen. Lisäksi Kelan vahva rooli nopeuttaisi prosessin käynnistystä, sillä Kelassa on jo valmiit rekisterit ja tietojärjestelmät.

EVA Sote 120116-4092

Ministeri Raimo Sailas huomautti vielä yleisöstä, että nykyinen monikanavarahoitus on suurin ongelmamme. Brommels kertoi, että Ruotsissa taas on käytössä yksikanavarahoitus, jossa joko maakäräjät tai kunta toimii järjestäjänä, maksajana ja markkinoiden säätäjänä.

Brommels johtaa STM:n selvitysryhmää, joka pohtii asiakkaan valinnanvapauden lisäksi monikanavarahoituksen yksinkertaistamista osana sote-uudistusta. Selvitysryhmän väliraportti julkistetaan maaliskuussa ja ehdotukset toukokuun loppuun mennessä.

EVA Sote 120116-3992
EVA Sote 120116-4119
EVA Sote 120116-4178

Kaikki tilaisuuden kuvat löytyvät Flickristä tai Facebookista.