”Pienituloisimmat vapaaksi veroista ja hölmöläisverot pois”
Uutiset

”Pienituloisimmat vapaaksi veroista ja hölmöläisverot pois”

Suomessa työn verotus on liian kovaa ja yrittäjiä elää jopa köyhyydessä, tunnustavat kansanedustajat veropaneelissa SuomiAreenalla. Elina Lepomäen (kok) mukaan keskustelun ei pitäisi keskittyä siihen, onko suurituloisilla varaa maksaa enemmän veroja, vaan siihen, kuinka heitä saataisiin Suomeen lisää. Kansanedustajilta Lepomäki, Tarja Filatov (sd) ja Hjallis Harkimo (kok) sekä Helsingin yliopiston professori Heikki Hiilamolta kysyttiin Elinkeinoelämän valtuuskunnan keskustelussa millainen olisi oikeudenmukainen verotus ja kuinka Suomen verojärjestelmää tulisi kehittää. Vastaajat tulivat yhteiseen johtopäätökseen, että joidenkin pienituloisten ei tulisi joutua maksamaan veroa lainkaan.

Teemoittain koottuja videoita EVAn SuomiAreenan verokeskustelusta löydät Youtube-kanavaltamme.

IMG_6718_valo_rajaus

EVAn johtaja Matti Apunen aloitti Käsi kansan taskussa – Mikä on verojen kipuraja ja mitä veroilla saamme? otsikolla kulkeneen paneelin kysymällä, verotetaanko suomalaisia liikaa. EVAn keväällä 2015 julkaistun arvo- ja asennetutkimuksen mukaan enemmistö suomalaisista pitää verojamme liian ankarina ja vain 16 prosenttia olisi valmis korottamaan niitä.

– Kukaan ei halua maksaa enemmän veroja, mieluummin vähemmän, Hjallis Harkimo kommentoi. Hänen mukaansa vallalla on väärä käsitys, että Suomessa olisi paljon rikkaita. Yli 150 000 ansaitsevia suomalaisia on vain noin 20 000 henkilöä.

– Rikkaiden verotusta on nostettu 11 kertaa neljän viimeisen vuoden aikana. Jossain se raja tulee vastaan, sitten ei enää kiinnosta tehdä töitä ja opiskella menestyäkseen.

Tarja Filatov taas näkee, että hyvätuloisille tarjotaan vain porkkanaa.

– Sinulla on erikoinen käsitys porkkanasta. Jos tämä on porkkana – että verotusta on kiristetty 11 kertaa neljän vuoden aikana – en haluaisi nähdä sinun keppiäsi, Apunen heitti keräten täpötäydeltä salilta makeat naurut.

IMG_6737_valo_Twitter

”Työn verotus liian kovaa”

Filatov painotti, että raha ei ole ainoa motivaatio työnteolle, mutta Elina Lepomäen mukaan parempi toimeentulo itselle ja perheelle on vahva kannustin ahkeruuteen.

Perintöveroa Harkimo kutsuu kateusveroksi. Filatov sekä Heikki Hiilamo taas näkevät perintöveron tarpeellisena. Lepomäki siirtäisi huomion muualle.

– Keskeisempää, jos mietitään mikä olisi tasa-arvoista, olisi että jokainen köyhä ja ahkera pystyisi omalla toimeliaisuudellaan pääsemään elämässä eteenpäin. Mitä korkeampia työn verotus ja progressio ovat, sitä enemmän varallisuus jää sinne missä sitä jo on, hän sanoi.

Filatovin mukaan veroaste on suhteutettava siihen, mitä verorahoilla halutaan; halutaanko enemmän vai vähemmän palveluita, vähemmän tuloeroja, vai mitä. Mutta hänenkin mukaan verotus on osin liian kireää.

– Työn verotus meillä on suhteessa liian kovaa, jos ajattelemme globaalia kilpailuympäristöä, jossa elämme, hän myöntää.

– Emme voi lisätä veroja, vaan meidän pitää pienentää menoja, se on ainoa tapa. Ennen kuin saamme menoja pienennettyjä kunnolla, emme pysty veroastetta laskemaan, Harkimo sanoo.

Useampi ihminen pitäisi saada töihin, ja siten saada verokertymä kasvamaan, todettiin paneelin eri laidoilta. Lepomäki otti vielä askeleen eteenpäin:

– Pointti ei ole se, onko suurituloisilla varaa maksaa enemmän vaan pointti on se, miten heitä saadaan tähän maahan lisää.

Lepomäen mukaan palkkaverotus kokonaisuudessaan on kireää kaikissa tuloluokissa.

– Olen varma, että 20 vuotta myöhemmin tulemme funtsimaan, kuinka hölmöjä me olimme, kuinka me pystyimme verottamaan työtä niin kovaa kuin on tehty.

Hän uskoo, että tasaveromalli toisi valtion kassaan enemmän rahaa kuin nykyinen järjestelmä.

IMG_6740_valo_rajaus

Pienituloisimmat vapaiksi veroista

Hiilamon mukaan pienituloisten verotus on kiristynyt suurituloisiakin enemmän. Paneeli olikin yksimielinen siitä, että veroa ei pitäisi kerätä lainkaan joiltain tulonsiirtoja kuten työmarkkinatukea saavilta ja ehkä myös kaikista pienipalkkaisimmilta. Esimerkiksi Harkimo painotti, että kaikilla pitäisi olla oikeus perustoimeentuloon.

– Kyllä se meidän kotimarkkinoita elvyttäisi ja sitä kautta tulisi työllisyyttä kotimarkkinoille. Pienituloisimmat ihmiset käyttävät varmimmin rahansa Suomessa, yhtyy Filatov ajatukseen. Hän kritisoi muun muassa sitä, kuinka kunnallisverot rokottavat pienituloisia.

– Veroja kannattaa kerätä niiltä joilla on rahaa, tiivisti Hiilamo. Hän ehdottaa, että sote-uudistuksen vaatiman veroremontin yhteydessä – kun palveluille pitää keksiä muu rahoittaja kuin kunnat – voitaisiin tehdä myös päätös, että pienimmistä tulonsiirroista ja palkoista ei enää kerättäisi veroja. Jos esimerkiksi palvelualoja ei tueta verotuksen kautta, työllisyysaste ei nouse, Hiilamo arvioi.

Panelistit esittelivät useita muitakin ideoita. Filatov näkisi mielellään kunta- ja valtioverot paremmin synkronoituina toisiinsa. Lepomäki luottaisi vapaaseen hinnanmuodostukseen työmarkkinoilla ja purkaisi kannustinloukkuja esimerkiksi ansiosidonnaista työttömyyskorvausta uudistamalla. Lopulta Lepomäki uudistaisi koko järjestelmän perustilimallilla, jossa omalta tililtä voisi joustavasti nostaa ja sinne kerryttää rahaa.

Panelistit pohtivat myös nousisivatko kansan veronmaksuhalut, jos ihmiset saisivat itse korvamerkitä osan veroeuroistaan.

Yrittäjiä köyhyysrajalla

Yrittäjät maksavat veroja keskimäärin viisi prosenttiyksikköä enemmän kuin palkansaajat, Apunen muistutti.

Filatov toivoo, että yrittäjiä auttamaan tähtäävä yrittäjävähennys kohdistettaisiin oikein.

– Meillä on hyvin pienituloisia, jopa köyhyydessä eläviä yrittäjiä, hän sanoo.

Hänen mukaansa kyse ei vain verotuksesta, vaan koko järjestelmästä, joka on jäänyt ajastaan jälkeen: ihmiset eivät ole välttämättä enää selkeästi yrittäjiä tai palkansaajia, minkä vuoksi myös väliinputoajia riittää. Työttömyysturvajärjestelmät tulisi Hiilamon mukaan yhdistää tuoden yrittäjätkin ansiosidonnaisen työttömyysturvan piiriin.IMG_6735_valo_rajattu

Globaalissa kilpailussa työpaikat muuttavat herkästi, joten valtion yrityksille tarjoamilla toimintaedellytyksillä on väliä.

– Kun verotuksesta puhutaan niin unohdetaan mihin se vaikuttaa. Kuinka paljon yrityksiä jää syntymättä, koska kustannustaso on niin korkea, Lepomäki sanoo. Koko asian ydin onkin siinä, onko yrityksen kannattavaa luoda työpaikkoja vai ei.

– Siihen vaikuttaa työn kokonaiskustannus, ja halutaan tai ei, siihen vaikuttaa palkkaverotus. Ja jos se on erittäin korkea, sitä työtä ei synny, Lepomäki sanoo.

Harkimo suosittelee yritysverotukseen Viron mallia, jossa yritysvoittoja ei veroteta. Myös Hiilamo lämpenee ajatukselle, että verotuksen painopiste siirtyisi yritysten voittojen verottamisesta osinkojen verottamiseen, varsinkin jos voitot käytettäisiin investointeihin ja työllistämiseen.

IMG_6745_valo_rajaus

Hölmöläisveroista parempiin palveluihin

Mitä veroilla sitten saa, toimiiko hyvinvointiyhteiskunta kuten pitää? Filatov vastaa heti ”ei”: monta yhteiskunnan lupausta on jäänyt toteutumatta. Keskustelijoita yhdisti huoli varsinkin terveyspalvelujen saatavuudesta ja laadusta.

– On aika paradoksaalista, että Suomessa julkiset menot suhteessa BKT:hen ovat maailman huippua, 60 prosenttia – ja meillä on leipäjonoja. OECD:n tilastojen mukaan terveydenhuollon eriarvoisuus on sijalla 130, Lepomäki huomauttaa.

Hiilamon mukaan varsinkin avoterveydenhuollossa on vakavia ongelmia, ja jos ei ole mahdollisuutta hankkia hyviä palveluita, se voi kostautua terveydessä: heikoimmin toimeentulevat miehet elävät jopa 13 vuotta lyhempään kuin parhaiten toimeentulevat miehet.

Niin Harkimon kuin Filatovinkin mukaan järjestelmässä on paljon parannettavaa ja tehostettavaa. Nyt aikaa ja resursseja menee turhaan esimerkiksi työmarkkinatuen verotussirkukseen. Jotta kyseistä veroa voisi maksaa, on pakko hakea toimeentulotukea.

– Ja se on kyllä hölmöläisen hommaa, Hiilamo sanoo. Filatovin mukaan kyseessä on ”kaikkein hulluin systeemi”.

Apunen kysyi myös, mitkä ovat keskustelijoiden mielestä vähiten haitallisia veroja. Filatov suosisi veroja, jotka ohjaisivat kulutusta ympäristöystävällisempään suuntaan. Tupakka- ja alkoholiverot saivat selkeän kannatuksen vähiten ikävinä veroina.

Henna Hopia, EVAn viestintäpäällikkö

***

EVAn veropaneeli järjestettiin Porissa SuomiAreena –pihalla torstaina 16.7. klo 15.45-17.

Teemoittain koottuja videoita EVAn SuomiAreenan verokeskustelusta löydät Youtube-kanavaltamme.

EVAn verokeskustelun kokonaisuudessaan voi katsoa Katsomosta: http://www.katsomo.fi/#!/ohjelma/33001006/suomiareena