EVA Analyysi: Innovaatioiden perusta murenee – Yhdeksän ehdotusta yliopistojärjestelmän korjaamiseksi
Analyysit

EVA Analyysi: Innovaatioiden perusta murenee – Yhdeksän ehdotusta yliopistojärjestelmän korjaamiseksi

Opetusta antavien ja tutkimusta tekevien yliopistoyksiköiden määrä pitäisi puolittaa nykyisestä 272 yksiköstä noin 140 yksikköön, jotta tieteen ja tutkimuksen tasoa saadaan nostettua. Näin selviää EVA Analyysista Innovaatioiden perusta murenee – Yhdeksän ehdotusta yliopistojärjestelmän korjaamiseksi. Analyysin ovat kirjoittaneet Helsingin yliopiston humanistisen tiedekunnan dekaani Arto Mustajoki ja Aalto-yliopiston rehtori Tuula Teeri.

Hajanainen yliopistokenttä on johtanut tutkimuksen ja koulutuksen tason laskuun sekä heikkoon tehokkuuteen. Etenkin innovaatiokyvykkyydessä Suomi on menettänyt asemiaan kilpailijamaihin verrattuna. Tutkimuksen tehokkuuslistan kärjessä on Tanska, joka keskitti yliopistonsa suurempiin yksiköihin jo vuonna 2006.

”Tanskan uudistuksessa 25 yliopistoa ja sektoritutkimuslaitosta järjestettiin uudelleen niin, että yliopistojen määrä väheni kahdeksaan ja valtion tutkimuslaitosten määrä kuuteen. Harvemmat mutta vahvemmat yksiköt ovat nostaneet Tanskan tutkimuksen tason Euroopan parhaimmistoon”, Tuula Teeri sanoo.

Analyysin mukaan Suomen yliopistokentän keskittäminen on aloitettava siitä, että ensin valtakunnallisesti päätetään, minkälaista opetustarjontaa maassamme tarvitaan ja monessako yliopistossa kutakin oppiainetta tutkitaan ja opetetaan. Lähtökohtana tulee olla sellainen yksikkökoko, jolla varmistetaan tutkimuksen ja opetuksen laatu.

Analyysi arvioi, että Suomen tieteen ja tutkimuksen tason nostaminen vaatii kansallista yliopistosektorin kokonaissuunnitelmaa. Yliopistojen koulutuksessa ja tutkimuksessa on valittava avoimesti ne strategiset alat, jotka ovat tärkeitä 10-15 vuoden kuluttua.

Yliopistojen työnjakoa pitäisi kirkastaa erottamalla kandidaatti- ja maisteriopinnot selkeämmin toisistaan. ”Osa yliopistoista voisi keskittyä kandidaatintutkintoihin, osa maisterintutkintoihin ja vielä harvempi tohtoriopintoihin. Automaattinen opiskeluoikeus maisteriopintoihin asti tulisi kyseenalaistaa”, Arto Mustajoki toteaa.

Yliopistojen yhteiskunnallisia vaikutuksia tulisi arvioida alakohtaisesti, ja arviointien tulosten tulisi vaikuttaa yliopistojen rahoitukseen, sanovat analyysin tekijät.

Innovaatioiden perusta murenee

Analyysin julkaisutilaisuuden keskusteluun osallistuivat Matti Apusen (vas.) johdolla Tampereen yliopiston hallituksen puheenjohtaja Kai Öistämö sekä analyysin kirjoittajat Aalto-yliopiston rehtori Tuula Teeri ja Helsingin Yliopiston humanistisen tiedekunnan dekaani Arto Mustajoki.

Analyysin julkaisutilaisuuden keskusteluun osallistuivat Matti Apusen (vas.) johdolla Tampereen yliopiston hallituksen puheenjohtaja Kai Öistämö sekä analyysin kirjoittajat Aalto-yliopiston rehtori Tuula Teeri ja Helsingin yliopiston humanistisen tiedekunnan dekaani Arto Mustajoki.

Analyysin kirjoittajat Arto Mustajoki ja Tuula Teeri.

Analyysin kirjoittajat Arto Mustajoki ja Tuula Teeri.

Innovaatioiden perusta mureneeInnovaatioiden perusta mureneeInnovaatioiden perusta murenee????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????