Kiinan osakemarkkinoilla pörssikuplan vaara
Blogi, Kynävieras

Kiinan osakemarkkinoilla pörssikuplan vaara

Kiinassa on kasvua, mutta myös riskejä varoittaa kansainvälisen telekommunikaatioyrityksen asiantuntija David Song.

Manner-Kiinan pörssin historia on lyhyt, mutta värikäs. Vuonna 1990 perustetussa Shanghain pörssissä on koettu ”boom and bust” -ilmiö peräti seitsemän kertaa. Huippulukemiin kivunneet osakemarkkinat ovat yleensä romahtaneet jopa 40-60 prosenttia.

Kiinan osakemarkkinoiden heilahteluihin löytyy useita syitä. Tärkeimpinä voidaan mielestäni pitää hallituksen keskusjohtoista otetta maan talouselämästä sekä itsenäisen oikeuslaitoksen puutetta.

Kiinassa hallitus omistaa niin merkittävät pankit kuin suuren osan pörssiin listatuista yrityksistäkin. Tämän lisäksi osakemarkkinoiden ja pankkien valvojat toimivat suoraan maan hallituksen alaisina. Pörssiä pyöritetään sisäpiirikaupoilla ja korruptiolla. Tunnettu kiinalainen ekonomisti Wu Jinglian onkin kuvannut Kiinan osakemarkkinoiden toimintaa toteamalla, että ne toimivat jopa kasinoita huonommin – toisin kuin Kiinan osakemarkkinoilla, kasinoissa on mahdollista voittaa ilman sisäpiiritietoa.

Pörssissä rehottavaa sisäpiirikauppaa on yritetty hillitä lakien tiukemmalla valvonnalla. Vuosina 2005-2008 kahdeksan osakkeita välittävien yritysten johtajaa saivat eri pituisia vankeusrangaistuksia markkinoiden manipuloinnista. Ankarilla rangaistuksilla pelottelu ei kuitenkaan riitä. Pätevien ja luotettavien yritysjohtajien lisäksi toimiviin osakemarkkinoihin tarvitaan itsenäinen valvonta- ja oikeusjärjestelmä. Kiinan hallituksen suunta on oikea, mutta etenkin juuri itsenäisen oikeusjärjestelmän kehittäminen tulee olemaan haasteellista.

Kuvastavatko pörssikurssit Kiinan talouden todellista tilaa? Bruttokansantuotteella mitattuna vuoden 2010 talousennuste on optimistinen, mutta yksittäisten toimialojen tarkastelu viittaa toisenlaiseen totuuteen. Väittäisin että Kiinan osakemarkkinat ovat yliarvostettuja; pudotusvaraa todelliseen arvoon saattaa olla jopa 50 prosenttia. Tämä siitäkin syystä, että viidenneksellä Shanghain pörssiin listautuneista yrityksistä P/E-luku on jo yli 100, keskiarvon ollessa 30 tuntumassa.

Jack Ilmonen esitti näillä sivuilla Kiinaa suomalaisten eläkerahastojen sijoituskohteeksi. Ajatus on hyvä, mutta ylihinnoitellut osakemarkkinat eivät vielä tarjoa kestävää pohjaa sijoittajien varoille. Suomalaisten eläkerahastojen kannattaa panostaa Kiinan osakemarkkinoille, mutta vasta kun osakkeiden hintoja on tarkistettu realistisemmalle tasolle. Sopiva aika sijoittamiselle koittaa mahdollisesti tämän vuoden loppupuolella Kiinan hallituksen käytettyä talouden elvytykseen tarkoitetut varansa loppuun.

Tulee muistaa, että sopivia sijoituskohteita löytyy myös muualta Aasiasta. Intian vahvuutena ovat koulutetut ja osaavat insinöörit. Vietnamin, Bangladeshin, Indonesian ja Thaimaan vahvuudet taas perustuvat edullisempiin tuotantokustannuksiin kuin esimerkiksi Kiinan länsirannikolla. Jopa monet kiinalaisyritykset ovat siirtäneet tuotantoaan näihin maihin. On myös huomattava, että maailmantalouden elpyessä luonnonvarojen, kuten öljyn, maakaasun ja rautamalmin, arvostus nousee. Runsaiden luonnonvarojen maiden Australian, Uzbekistanin, Kazakstanin, Iranin ja Saudi-Arabian houkuttelevuus sijoituskohteina saattaa siis myös olla kasvussa.

David Song on Suomessa asuva kansainvälisen telekommunikaatioyrityksen asiantuntijana, joka on erikoistunut Kiinan talouteen, politiikkaan ja historiaan. Vuosina 2005-2008 Song toimi keskisuuren monialayrityksen neuvonantajana Kiinassa terästuotanto- sekä investointi- ja kiinteistöaloilla. Kirjoituksessa esitetyt näkemykset ovat hänen henkilökohtaisia kantojaan.