Blogi, Kynävieras

Kansainvälisen kilpailukykymme horjuvat rakenteet

Professori Anu Bradford on kolumnissaan huolissaan Suomen kilpailukyvystä. Kansainvälisen kilpailun kiristyessä suomalaista koulutusjärjestelmää ja innovaatiokulttuuria on arvioitava uudelleen. Bradfordin mukaan Yhdysvalloilla olisi paljon annettavaa suomalaiseen koulutus- ja tutkimuspoliittiseen keskusteluun.

Lähihistoriaamme mahtuu monta menestystarinaa, jotka ovat nostaneet maamme maailmankartalle korkeasti koulutettuna ja kansainvälisesti menestyvänä malliyhteiskuntana.

Kansainvälisen talouden shokkitilanne on kuitenkin korostanut tarvetta pohtia kilpailukykyämme yhä vaikeammassa toimintaympäristössä. Menestyksemme on rakentunut pitkälti hyvänä pidetyn koulutusjärjestelmämme ja teknologisten innovaatioiden varaan. Nämä innovaatioyhteiskuntamme tukipylväät ovat menestyksellemme keskeisiä myös tulevaisuudessa. Korkeakoulumme ja innovaatiokulttuurimme ovat kuitenkin suurten haasteiden edessä kansainvälisen kilpailun kiristyessä.

Suomalaiset peruskoulut menestyvät kansainvälisessä vertailussa erinomaisesti. Maailman huippuyliopistot kuitenkin sijaitsevat lähes poikkeuksetta Yhdysvalloissa suomalaisten yliopistojen menestyessä kansainvälisessä vertailussa vaatimattomasti. Pelkät resurssit eivät riitä selitykseksi. Kilpailukykymme kannalta merkittävin ero on erilaisissa käsityksissä yliopistokoulutuksen tavoitteista, mikä heijastuu opetus- ja oppimiskulttuurissamme. Yhdysvalloissa yliopisto-opetus tähtää itsenäiseen ja kriittiseen ajatteluun. Kun opiskelijat Suomessa ottavat passiivisesti vastaan luennoitua tietoa, Yhdysvalloissa opiskelijat kyseenalaistavat ”positiivisen konfliktin” hengessä vallitsevia totuuksia ja haastavat keskustelussa itsensä, toisensa ja opettajansa. Jos emme rohkaise opiskelijoitamme luovaan ajatteluun ja uuden tiedon tuottamiseen passiivisen tiedon kopioimisen sijaan, kuinka voimme olettaa, että yliopistomme kasvatit kehittävät uusia ideoita ja innovaatioita, joiden varaan maamme tulevaisuus rakennetaan?

Suomen korkeakoululaitosta koskevaan kritiikkiin voisi vastata toteamalla, että onhan Suomi menestynyt! Mehän olemme kansainvälisesti tunnettu teknologian huippumaa. Onhan meillä Nokia. Meillä eletään edelleen sen illuusion tuudittamana, että olemme dynaaminen innovaatioyhteiskunta. Nokia on menestystarina, jota olen ylpeästi mainostanut ulkomailla viimeiset kymmenen vuotta. Mutta voimmeko laskea sen varaan, että Nokiasta riittää tarinaa seuraavaksikin kymmeneksi vuodeksi? Kansainvälisen huipun saavuttaminen ja siellä pysyminen edellyttävät sisäänrakennettua tarvetta luoda jatkuvasti uutta. Amerikkalaisen yhteiskunnan yksi menestyksen salaisuus onkin heidän haluttomuutensa pysähtyä nauttimaan jo saavutetusta menestyksestä. Itsetyytyväisyys koetaan suurimpana uhkana menestymiselle. Suuren innovaation jälkeen ensimmäinen kysymys on, mitä seuraavaksi voi saavuttaa. Kansainvälisessä innovaatiokilpailussa ahneus ja kyltymättömyys ovat hyveitä.

Kolmas kilpailukykymme haaste on kansainvälisten verkostojemme vähyys aikana, jolloin kansainvälinen menestys vaatii globaalien markkinoiden tuntemista ja eri maissa tuotettujen ideoiden parhaimmiston hyödyntämistä. Tästä huolestuttavana esimerkkinä on ajatus yliopistojen lukukausimaksujen kohdentaminen EU:n ulkopuolelta tuleville opiskelijoille. Yksi amerikkalaisten yliopistojen menestyksen salaisuus on niiden avoimuus ulkomaalaisille. Amerikkalaisyliopistojen dynaamisen keskustelukulttuurin mahdollistaa lukuisten kansallisuuksien ja sitä kautta erilaisten kokemus- ja arvomaailman omaavien opiskelijoiden osallistuminen luennoille. Amerikkalaisista yliopistoista valmistuvista tohtoreista noin puolet onkin ulkomaalaisia. Yhdysvallat on onnistunut luomaan positiivisen aivovuodon virran heidän huippuyliopistoihinsa. Myös Suomen tulisi aktiivisesti houkutella kansainvälistä osaamista, ei asettaa esteitä kansainvälistymisellemme.

Yhdysvalloilla on omat ongelmansa ja haasteensa. Amerikkalaisen yhteiskunnan heikkoudet ovat olleet näyttävästi esillä maailman finanssiarkkitehtuurin murtuessa. Mutta dynaamisena, luovana, monikulttuurisena ja avoimena yhteiskuntana Yhdysvalloilla on paljon annettavaa suomalaiseen koulutus- ja tutkimuspoliittiseen keskusteluun. Mielenkiinnolla seuraan, pystyykö Aalto-yliopisto murtamaan olemassa olevia asenteita ja luomaan uuden, kestävämmän pohjan suomalaiselle innovaatioyhteiskunnalle ja kansainväliselle menestykselle.