Yksilöllis-liberaalisuuden triumfi
Blogi, Kynävieras

Yksilöllis-liberaalisuuden triumfi

Vaalit eivät olleet vain populismin voitto. Yksillöllis-liberaalinen maailmankatsomus vahvistui merkittävästi näissä vaaleissa.

Kokoomus jatkaa voittokulkuaan ja siitä tuli ensimmäisen kerran suurin kuntapuolue Suomessa. Suurin eurovaalipuolue se oli jo ehtinyt olla, mutta siihen vain harva kiinnitti huomiota. Pääkaupunkiseudulla kokoomus sai yli kolmanneksen kaikista paikoista. Keskusta menetti asemiaan kotikentällään maaseudulla eikä suurimmissa kaupungeissa sillä edelleenkään ole kannatusta. Pääkaupunkiseudun yli kahdesta ja puolestasadasta paikasta keskusta sai yhteensä kymmenen paikkaa, mikä on puolet vähemmän kuin soinilaiset ja alle 4 prosenttia kaikista tarjolla olleista. Sosiaalidemokraatit menettivät kannatustaan kaikkialla. Pääkaupunkiseudulla vihreät ottivat pois siltä toiseksi suurimman puolueen aseman sekä Helsingissä että Espoossa.

Mistä nämä muutokset puolueiden kannatuksissa sitten oikein johtuvat? Poliittistaloudellisessa tutkimuksessa puhutaan vastuuhypoteesista ja politiikkahypoteesista.

Vastuuhypoteesin mukaan hallitusvastuussa oleva puolue kantaa vastuun talouden kehityksestä ja kun ihmisten näkemykset talouden tilasta heikkenevät hallituspuolueiden kannatus vähenee ja oppositiopuolueiden vastaavasti nousee. Näin siis ainakin teoriassa ja eduskuntavaaleissa. Helsinkiläisen voi ollakin aika vaikeaa pitää vastuussa kuntansa taloudesta valtuustossa istuvaa kolmea keskustan valtuutettua. Valtakunnallisella tasolla keskusta näyttää kantavan vastuun vallassaolosta ja sen kannatus onkin laskenut kevään 2007 eduskuntavaaleista käsi kädessä ihmisten taloudentilaa koskevien heikkenevien näkymien kanssa. Syystä tai toisesta tämä vastuu ei ole tarttunut toiseen hallituspuolueeseen kokoomukseen eivätkä demaritkaan ole ainakaan vielä päässeet siitä oppositiossa hyötymään.

Politiikkahypoteesin mukaan taas vasemmistopuoluetta kiinnostaa enemmän työllisyys ja sen puoleen käännytään työttömyyttä kohdattaessa. Nyt käydyissä kunnallisvaaleissa ainakin Uudellamaalla demarit menettivät kannatustaan eniten juuri niillä alueilla, missä oli eniten työttömyyttä ja tämä kannatus on mennyt soinilaisille. Onkin mielenkiintoista nähdä miten valtakunnallisella tasolla puolueiden kannatukset kehittyvät jos finanssikriisi muuttuu reaalitaloudelliseksi kriisiksi, joka tuo työttömyyden mukanaan. Sen pitäisi nostaa demarien kannatusta tai ainakin ennen on niin tapahtunut.

Kannatusmuutokset voivat toki johtua jostain ihan muista kuin taloudellisista syistä. Kenties ne johtuvat muutoksista ideologioissa ja sitä kautta mielipiteissä, miten erilaisten arvojen tulisi painottua yhteiskunnassamme. Julkaisimme EVAssa ennen 2007 eduskuntavaaleja raportin ”Satavuotias kuntotestissä”, missä asiaa tutkittiin. Yksilön arvostus ja aloitteellisuuden tukeminen nousi silloin ykkösasiaksi yhteiskunnan kehittämisessä. Kartoitimme samassa eri puolueiden kannattajien sijoittumista ideologisessa avaruudessa. Kokoomuksen kannattajat profiloituivat voimakkaasti yksilöllis-liberalistisina ja vasemmistopuolueiden kannattajat vastaavasti kollektiivis-sosiaalisina. Keskustan kannattajat eivät profiloituneet kumpaankaan joukkoon vaan olivat nimensä mukaan keskellä.

Jatkuuko yksilöllis-liberaalisuuden triumfi vielä seuraavissa eduskuntavaaleissa jää nähtäväksi, mutta yhtä kaikki suomalaiset näyttävät ainakin tällä hetkellä vähemmän yhteisöllisiltä kuin kenties kertaakaan sotien jälkeen.