Presidenttivaalit käydään Amerikan sielusta
Blogi, Kynävieras

Presidenttivaalit käydään Amerikan sielusta

USA:n seuraava presidentti edustaa maltillista ajattelua sisä- ja sosiaalipolitiikassa mutta tukee vahvaa puolustus- ja turvallisuuspolitiikkaa kansainvälisesti. Dosentti Dan Steinbock New Yorkista kertoo miksi.

Yhdysvaltain vuoden 2008 presidenttivaalit ovat ensimmäiset sitten 50-luvun alun, jolloin istuva presidentti tai varapresidentti ei ole mukana kilvassa. Vaalit ovat dramaattisimmat vuosikausiin, koska nyt kilpaa käydään kansakunnan linjasta 21. vuosisadalla.

*Irak jakaa*

Jokin aika sitten The Economist epäili, että Yhdysvallat voi ”siirtyä vasemmalle.” Perusteeksi esitettiin mielipidemittaukset, joiden mukaan yleinen mielipide on kääntynyt demokraattien suuntaan.

Perinteisten askelmerkkien mukaan tämä merkitsisi sisäpoliittisten kysymysten korostumista vaaleissa. Selvitykset, jotka kohdistuvat amerikkalaisten kansallisiin prioriteetteihin eivät ainakaan toistaiseksi tue tätä näkökantaa. Vaalien ylivoimainen avainkysymys on Irakin sota (34%), vasta perässä seuraavat talous ja työllisyys, terveydenhuolto ja maahanmuutto, joista kutakin pitää tärkeimpänä vajaat 8% amerikkalaisista.

Jos sota ratkaisee, saattaa historia toistaa itseään: Aivan kuten presidentit Kennedy ja Johnson jättivät Vietnamin ratkaisun republikaanisten presidenttien tehtäväksi, presidentti Bush ja varapresidentti Cheney pyrkivät jättämään Irakin loppuselvittelyn demokraattien vastuulle.

Muitakin vaaliteemoja toki riittää: terrorin potentiaali ja likapommin uhka, ilmastonmuutos ja kamppailu energialähteistä, infrastruktuurin ongelmat, Kiinan ja Intian sekä Venäjän ja nousutalouksien kasvu, Yhdysvaltain ”subprime”-ongelmat jotka ovat laajentuneet lainakriisiksi, samoin kuin dollarin yli- ja renmibin aliarvostus.

*Suurimmat rahankerääjät suosikkeja*

Vuoden 2008 vaaleissa demokraatit ovat hyökkäysasemissa ja republikaanit puolustuskannalla. Jo kesäkuun loppuun mennessä kampanjointi oli ehtinyt polttaa liki 296 milj dollaria. Kuvaavaa on, että kokonaissummasta 177 milj dollaria meni demokraateille ja vain 119 milj dollaria republikaaneille. Kilvan johtavat nimet ovat myös merkittävimpiä rahankerääjiä.

Demokraattien kilpaa johtaa toistaiseksi New Yorkin senaattori Hillary Clinton (45% kannatuksesta elokuussa), takanaan Illinoisin senaattori Barack Obama (25%) ja viime vaalien varapresidenttiehdokas John Edwards.

Republikaanien kilpaa johtaa toistaiseksi New Yorkin entinen pormestari Rudy Giuliani (38%), mutta varoja on kerännyt eniten Massachusettsin entinen kuvernööri Mitt Romney (13%), joita seuraa senaattori John McCain. Giulianin kannoilla on myös entinen senaattori Fred Thompson, joka tuli virallisesti mukaan kilpaan vasta syyskuussa.

Entä mustat hevoset? Julkisuudessa on mainittu usein myös Al Gore, joka tosin tavoittelee pikemmin Nobelia. Toinen kysymysmerkki on New Yorkin pormestari Mike Bloomberg, joka toistaiseksi on kilpailun ulkopuolella.

*Kaksi vaihetta*

Vuoden 2008 vaalien voittaja edustaa maltillista ajattelua sisä- ja sosiaalipolitiikassa, kamppailee ilmastonmuutosta vastaan ja uusiutuvien energialähteiden puolesta, pyrkii uudistamaan heikot terveydenhuoltopalvelut ja tukee vahvaa puolustus- ja turvallisuuspolitiikkaa kansainvälisesti.

Esivaaleissa kyse on puolueiden sisäisestä valtakilvasta. Täten demokraattien johtajuutta tavoittelevat turvautuvat protektionismiin kauppapolitiikassa ja isolationismiin ulkopolitiikassa. Republikaanien johtajuutta tavoittelevat kosiskelevat konservatiivisia ydintukijoita samalla kun ottavat etäisyyttä istuvan presidentin Irak-politiikkaan, vaikka tukevatkin haukkamaista ulkopolitiikkaa.

Kun ensi vuonna alkaa kamppailu kaikkien amerikkalaisten äänistä, odotettavissa on ääriasemien vesittyminen, talouspoliittinen pragmatismi ja multilateralismi kansainvälisessä politiikassa.

*Mikään ei ole varmaa*

Vuoden 2004 kilvassa Euroopassa ja Aasiassa pidettiin senaattori Kerryn voittoa ”varmana”. Nyt odotusarvot ovat vieläkin korkeammat.

On totta, että 63 prosenttia amerikkalaisista vastustaa presidentti Bushin toimia. Mutta totta on sekin, että 66 prosenttia amerikkalaista ei hyväksy kongressin toimia – ja nykyisin kongressia hallitsevat demokraatit.

Presidenttivaalit ovat maraton, jossa on vielä monta mutkaa matkassa. Ja mikäli vaaleja edeltää tuhoisa terrori-isku – esimerkiksi käy Manhattanin likapommi-uhka elokuun alkupuolella – asenteet tulevat koventumaan kummassakin leirissä.