Suomesta terveydenhuollon mallimaa?
Blogi, Kynävieras

Suomesta terveydenhuollon mallimaa?

Sitran terveydenhuollon ohjelmaa vetävän Hannu Hanhijärven mielestä Suomella – toisin kuin monella muulla maalla – on mahdollisuus kehittää terveydenhuoltoaan puhaltamalla yhteen hiileen ja tekemällä järkeviä kansallisia linjauksia.

Kolme ydinasiaa

Suomella on pienenä maana mahdollisuus kehittää terveydenhuoltonsa mallikelpoiseksi, kansallisesti toimivaksi kokonaisuudeksi. Jotta tähän päästäisiin, tulee terveydenhuollon toimintaa parantavan kehitystyön painopisteen olla kansallisen yhtenäistämisen tavoitteessa. Tärkeintä on saada kolme ydinasiaa, eli (1) potilastiedon kulku sekä (2) diagnostiikan ja (3) hoitoprosessien sisällöt kuntoon ja yhtenäisiksi.

Kun nämä asiat ovat kunnossa, tulee mahdollisuus päästä sekä mittaamaan hoidon onnistumista että parantamaan pitkäjänteisesti toiminnan laatua. Näin tarjoutuu myös mahdollisuus päästä käsiksi hoitoa antavan henkilökunnan työn laatuun. Koko terveydenhuollon toimintakenttään kehittyy aivan uusi dimensio, läpinäkyvyys. Samalla kertaa muodostuvat selkeät lähtökohdat myös palvelujen kilpailutukselle, kun kaikki osapuolet prosessien yhtenäistyessä tietävät tarkalleen mitä tilataan ja miten laatua mitataan.

Liian monta kokkia?

Ensimmäisenä haasteena olemme pureutuneet potilastiedon kulkua parantavaan kehitystyöhön. Lääkärit ovat kehittäneet ja käyttäneet sähköistä potilaskertomusta jo vuosikausia. Maassamme on kuitenkin käytössä varsin monia yhteensopimattomia järjestelmiä. Saattavatpa samaa asiakasta palvelevat erikoissairaanhoito, perusterveydenhuolto ja sosiaalipuolen terveyspalvelut käyttää yhteensopimattomia tietojärjestelmiä. Huolimatta jo aika suuristakin investoinneista digitalisointiin, liikkuvat potilaan tilaa koskevat tiedot eri organisaatioiden välillä edelleen paperipohjaisina.

Viimeaikaiset kehityskulut viittaavat siihen, että perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito ovat viime aikoina kyenneet tekemään alueellista yhteistyötä joka ajan mittaan mahdollistaa potilastiedon siirron sähköisesti esim. sairaanhoitopiirin kokoisen alueen sisällä. Uuden kansallisen piirteen ovat tuoneet hankkeet sähköisen reseptin sekä kansallisen tason kuva-arkiston luomiseksi.

Kansallinen resepti

Suomen terveydenhuollon päätöksenteko on kuitenkin sen verran voimakkaasti hajautettua, että nopeampi kansallisen tason kehitys edellyttää Kansallista toimijaa, jonka ehdotuksemme mukaan tulisi jakautua Norminantajaksi ja Toimeenpanijaksi. Meistä luonteva paikka Norminantajalle olisi Sosiaali- ja terveysministeriö. Olemme ehdottaneet, että Norminantajan tehtävänä olisi päättää kansallisesta potilastietojärjestelmästä ja ennen kaikkea maassa noudatettavista diagnostiikan ja hoidon prosesseista ja kriteereistä.

Norminantajan ohjauksessa ja valvonnassa tulisi mielestämme olla hankkeen Toimeenpanija. Toimeenpanijan tehtävä on yhdessä alueiden kanssa toteuttaa ne osaprojektit joiden avulla ajan mittaan päästään edellä asetettuun kokonaistavoitteeseen. Toimeenpanijan tulisi olla monipuolinen osaaja, joka hoitaessaan hankkeen toteuttamisen syvällisesti ymmärtää sekä tietojärjestelmien että hoitoprosessien kehitystyön voidakseen asianmukaisesti tilata kehitystyön sekä kaupallisilta että asiantuntijaosaajilta. Toimeenpanijalla olisi siten vastuu sekä palvelun kehittämisestä norminantajan ohjauksessa että palvelujärjestelmän ylläpidosta omakustannustaksalla. Toimeenpanija ei kuitenkaan olisi rekisterinpitäjä eikä sillä olisi oikeutta potilasta koskevien tietojen käyttöön.

Pieni ja ketterä mallimaa

Sähköisen potilastietojärjestelmän kehitystyö kansallisesti toimivaksi kokonaisuudeksi on luonnollisesti vasta alussa. Olemme kuitenkin siitä iloisia että olemme kuluneen talven aikana voineet osaltamme tuoda sytykkeitä vilkkaana velloneeseen debattiin päätösehdotuksen laatimiseksi Suomen hallitukselle ja edelleen Eduskuntaan. Meistä Sitralaisista on hienoa että hallituksen tietoyhteiskuntaa edistävä ministeriryhmä teki asiasta päätökset 22.3.2006.

Jos nyt päätökset saatuamme kykenemme tarttumaan ripeästi toimeen, on mahdollista että Suomi viisine miljoonine asukkaineen voi ajan mittaan osoittautua myös terveydenhuollon mallimaaksi. Olemme siihen aika optimikokoinen. Europarlamentin pitkäaikainen jäsen Pat Cox kertoi minulle ei niin kauan sitten, että parlamentti katsoo tällä hetkellä hyvin kiinnostuneena kohti pohjoista: täällä me emme vielä ole vaarantaneet terveydenhuoltomme toimivuutta niin kuin moni suuri Keski-Euroopan maa on kustannuspaineiden vuoksi joutunut tekemään.

***

Kirjoitus päättää EVAn terveydenhuollon tulevaisuutta käsittelevän kirjoitussarjan.