Terveydenhuollon huominen?

Terveydenhuolto on kriisiytymässä. Lue kansliapäällikkö Erkki Virtasen Kynävieras-kolumni.

Yllä oleva otsikko [”Terveydenhuollon huominen”] oli minulle muuten annettu, mutta lisäsin siihen kysymysmerkin.

Suomessahan ns. viralliset tahot kertovat, että terveydenhuoltomme on kustannustehokkaasti hoidettu ja asiakastyytyväisyys on korkea. Näitä tietoja ei ole syytä epäillä. Miksi sitten kysymysmerkki?

Syitä minulla on kolme, toisistaan riippuvaa.

Ensimmäinen on se, että kaikkien mittausten mukaan hoivasektorimme tuottavuuskehitys on viime vuodet ollut rankasti miinusmerkkinen. Eikä tässä auta ns. virallinen selitys, että on mitattu väärin. Jostain kumman syystä tämä maailman kilpailukykyisin maa ei ole pystynyt ulottamaan kilpailukykyä ylläpitävää tuottavuuskehitystä hoivapuolelle. Miksiköhän näin on?

Tästä tulen toiseen selittävään tekijään. Yritystoiminta ei meillä ole saanut millään tavalla isoa roolia terveydenhuollossa. Syy on yksinkertainen. Lakiemme mukaan julkisen sektorin pitää vastata siitä, että hoivapuolen peruspalvelut ovat asiakkaille olemassa. Hankalaksi asian tekee se, että tämä on haluttu ymmärtää samaksi asiaksi kuin palvelujen tuottaminen itse. Tässä asiantilassa yritystoiminnalle ei tietenkään ole kunnolla tilaa, kukapa omaa tai perhepiiriin kuuluvan hommaa alkaisi kilpailuttaa – ennen kuin kuntien talouden romahdus aikanaan siihen pakottaa.

Kolmas syy liittyy edellisiin. Suomalaisen kilpailukyvyn ja erinomaisen tuottavuuskehityksen taustalla on huipputeknologia, jota olemme pystyneet luomaan ja tuottamaan. Valitettavasti on niin, että tällaisen teknologian käyttöönotto onnistuu parhaiten yrityksissä, joilla tietysti on tavoitteena tehdä tulosta, ihan rahalla mitattuna. Ja kun yritystoimintaa ei sektorilla paljonkaan esiinny, ei tietenkään tapahdu myöskään huipputeknologian käyttöönottoa: eivät pienet terveyskeskukset marssi näissä asioissa eturintamassa.

Kun näin näyttäytyvä kehitys liitetään hoivasektorin rankasti lisääntyvään asiakaskuntaan (eläkeikäisten määrä kasvaa 75 prosenttia neljännesvuosisadassa), olemme umpikujassa. Asiaa ei yhtään auta se, että monet tulevaisuuden eläkeläiset ovat sekä vauraita että terveitä. Erittäin luotettavan perimätiedon mukaan heillekin (meillekin!) tulee vastaan myös ne elämän kaksi viimeistä vuotta, jolloin raskaan hoidon tarve yleensä on suuri.

Kysymysmerkit eivät siis lopu…