Yhdysvallat kääntää historian lehteä

Ulkopoliittisen instituutin erikoistutkija Henrikki Heikka näkee, että Yhdysvaltojen vaalituloksella voi olla kauaskantoisempia vaikutuksia kuin arvaammekaan. Olemme ehkä siirtymässä kansallisvaltiosta ns. markkinavaltioon.

Yhdysvaltain vaalitulos houkuttelee spekulointiin kabinettipaikoista ja siitä, mitä lähiaikoina tehtävät nimitykset kertovat supervallan seuraavista käänteistä. Päivänpoliittisten valtakamppailujen taustalla on kuitenkin aina rakenteellisia tekijöitä ja arvomaailmaan liittyviä trendejä, joiden pitkän tähtäimen vaikutukset voivat olla henkilövalintoja laajakantoisempia.

Esitän seuraavassa yhden tulkinnan siitä, millaisesta muutoksesta republikaanien kolmoisvoitto (valkoinen talo, senaatti ja edustajainhuone) kertoo ja mitä se merkitsee Suomelle. Väitän, että Yhdysvaltain johto on nyt saanut mandaatin siirtyä uuteen perustuslailliseen tilaan – tilaan jossa ajatus kansallisvaltiosta on korvautumassa uudella tavalla ymmärtää kansan ja valtion suhde.

Perustelu väitteen esittämiseen löytyy Texasin yliopiston kansainvälisen oikeuden professori Philip Bobbittin parin vuoden takaisesta bestselleristä ”Shield of Achilles”. Bobbittin mukaan 1900-luvun kansallisvaltio hyvinvointivaltioideologioineen oli vain yksi lenkki perustuslaillisten mallien ketjussa, jossa uusi malli on korvannut vanhan keskimäärin kerran vuosisadassa, usein suursodan siivittämänä.

Bobbittin teesi on, että Yhdysvallat on nyt käymässä läpi vuosikymmeniä kestävää siirtymistä keskitetystä kansallisvaltiosta ”markkinavaltioksi”. Markkinavaltiossa vastuu hyvinvoinnista siirretään asteittain kokonaan pois valtiolta ja samalla vapautetaan valtio hoitamaan kunnolla perustehtäviänsä, ulkoisen turvallisuuden ja reilun kilpailun takaamista.

Bobbittin teesi saa tukea Bushin ensimmäisen kauden radikaalista talouspolitiikasta ja aktiivisesta ulkopolitiikasta. Samoin Bushin toisen kauden vaalikampanjassa maalailema visio omistajuuteen perustuvasta yhteiskuntamallista sopii kuvaan. Tämänkertaiset presidentin- ja kongressivaalit voidaankin nähdä kansanäänestyksenä markkinavaltioon siirtymisestä. Jos näin on, vaalituloksessa oli pohjimmiltaan kyse Amerikan kansan jäähyväisistä kansallisvaltiolle.

Olipa tällainen tulkinta oikea tai ei, markkinavaltioon siirtymisen tematiikka on pohtimisen arvoinen myös Euroopan ja Suomen kannalta. Eurooppa joutuu lähivuosikymmenien aikana totuttautumaan miljoonaluokan maahanmuuttoon. Prosessilla on luonnollisesti vaikutuksensa valtaväestön haluun kustantaa tasapaksu koulutus ja terveydenhoito kaikille. Vaihtoehtoa laajamittaiselle maahanmuutolle ei Euroopalla ole: ovien sulkeminen johtaisi keski-iän dramaattiseen nousuun ja pitkäaikaiseen, kenties lopulliseen, taloudelliseen hiipumiseen.

Vaikka Suomella ei näiltä osin olekaan edessä niin dramaattista muutosta kuin joissakin Etelä- ja Itä-Euroopan maissa, joudutaan meilläkin yhteiskuntasopimus lähivuosikymmeninä miettimään uusiksi. Hyvä uutinen Bobbittin teesin näkökulmasta on se, että kun siirtyminen markkinavaltioon on kerran tehty, yhteiskunnallinen muutos rauhoittuu taas pitkäksi aikaa. Ne valtiot, jotka tekevät hyppäyksen ensin, ovat myös niitä, jotka ensimmäisinä pääsevät hyötymään uudesta järjestyksestä ja saavuttavat sisäisen vakauden tilan. Yhdysvaltain ponnistuksen ja hypyn seuraaminen lähivuosien aikana on ensiarvoisen tärkeää. Seuraavana tulevat hyppyvuoroon kaikki ne kansat, jotka haluavat poistua kansallisvaltiolaivasta ennen kuin se uppoaa sinne, missä kuningaskunnat, suurruhtinaskunnat ja muut muinaiset kokeilut sitä jo odottavat.