Kuka pelkää Viroa?
Blogi

Kuka pelkää Viroa?

Rikollisuutta, prostituutiota, halpaa työvoimaa, epäilyttävää viinaa ja suomalaisten yritysten siirtymisiä. Kun seuraa suomalaista keskustelua Viron EU-jäsenyydestä tulee väistämättä siihen tulokseen, että Viron pelko on sivuuttanut ryssän vihan kansallisten ennakkoluulojen ykkösenä. Erityisen suurta pelko tuntuu olevan työmarkkinajärjestöjen piirissä.

Viron pelolle on monta syytä. Viron kulttuuri on läheinen, mutta silti tuntematon ja outo. Kielten läheisyys helpottaa kaikkea kanssakäymistä, myös rikollista toimintaa. Taustalla ovat myös Neuvostoliiton hajoamiseen liittyvät huhut venäläisestä mafiasta, joka Viron kautta valtaisi Suomen.

Tärkein syy Viron pelkoon on kuitenkin se, että Viro haastaa suomalaisen yhteiskuntajärjestyksen. Tarkemmin ilmaistuna: Baltian maat haastavat pohjoismaisen hyvinvointivaltion kilpailuun siitä, kumpi yhteiskuntamalli menestyy tulevina vuosikymmeninä paremmin. Haaste hermostuttaa ja siksi haastajasta yritetään löytää mahdollisimman paljon vikoja.

Baltian mailla menee taloudellisesti lujaa. Liettua oli viime vuonna Euroopan nopeimmin kasvava maa 6,7 prosentin talouskasvulla. Valtion budjetti oli ylijäämäinen, inflaatio nollassa ja työttömyys laskussa. Sama kehitys näyttää jatkuvan. Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n arvion mukaan sekä tämän että ensi vuoden kasvu tulee olemaan kuusi prosenttia.

Viro ja Latvia ovat yhtä kovassa vedossa. Latvian talous kasvoi 6,1 prosenttia ja Viron 5,8 prosenttia viime vuonna. Kummaltakin odotetaan yli viiden prosentin kasvua tänä vuonna. Kaikkein vahvimmassa asemassa on Viro, joka on kasvanut tasaisesti ilman pankkikriisejä tai valuuttamyrskyjä jo kymmenen vuoden ajan.
Baltian maiden dynaamisuus perustuu kolmeen seikkaan: alhaisiin veroihin, joustaviin työmarkkinoihin sekä koulutettuun ja ahkeraan väestöön. Kaikissa kolmessa maassa on voimassa tasaveromalli. Sekä yritys- että yhtiöverotus ovat erittäin alhaisella tasolla.

Suomalaiset poliitikot ovat julistaneet, että Baltian maiden kilpailuetu on katoavaa sorttia. Kun niistä tulee EU:n jäseniä, niin ne nopeasti ymmärtävät pohjoismaisen hyvinvointivaltion ihanuuden, korottavat verot pilviin ja siirtyvät yleissitoviin kolmikanta-sopimuksiin. Näin ei tule käymään.

Poliittinen konsensus yrittäjäyhteiskunnan säilyttämisestä on Baltian maissa yhtä vahva kuin pohjoismaisen mallin puolustus on Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa. Järjestelmä ei vaihdu, vaikka poliittinen valta vaaleissa vaihtuu. Euroopan unionin jäsenyys ei tätä asiantilaa muuta. EU:n jäseninä Baltian maat tulevat olemaan henkisesti lähempänä Irlannin ja Britannian avoimen talouden ja alhaisen verotuksen mallia kuin Pohjoismaiden tai Saksan talousmallia.

Suomella on kaksi vaihtoehtoa Viron suhteen. Eteläinen naapuri voidaan kokea uhkana tai kumppanina. Tällä hetkellä uhka-ajattelu on niskan päällä. Suomalaiset kokevat Viron uhkana työllisyydelle, turvallisuudelle ja omalle elämäntavalle. Siksi Viro halutaan suomettaa: viedä sinne suomalainen verotus, tulopolitiikka ja sosiaaliturva. Ajatus on, että kun eroja Suomen ja Viron välillä ei enää ole, ei enää ole uhkaakaan.

Kumppaniajattelu vaati toisenlaista lähestymistapaa. Se lähtee Viron yhteiskuntamallin hyväksymisestä ja arvostamisesta. Malli on erilainen, mutta ei välttämättä huonompi. Ainakin tällä hetkellä kehitys on myönteistä. Kumppanuuteen kuuluu myös yhteistoiminta, joka pyrkii erilaisuuden hyödyntämiseen – ei erilaisuuden poistamiseen.

Käytännössä tämä tarkoittaa sen hyväksymistä, että joukko suomalaisia pienyrityksiä muuttaa Viroon samaan aikaan kun suuremmat yritykset saattavat tehdä alihankintatöitä siellä. Virolaisia tulee Suomeen töihin ja opiskelemaan enenevässä määrin. Suomalaisia taas muuttaa Viroon alhaisen verotuksen perässä. Tämä kaikki lisää dynamiikkaa sekä Suomessa että Virossa ja on myönteistä molempien yhteiskuntien kehitykselle.

Baltian maiden yhteenlaskettu väkimäärä on sama kuin Ruotsin. Niiden yhteenlaskettu bkt on vain puolet Suomen bruttokansantuotteesta. Varaa kasvulle on paljon. Baltiassa on paljon mahdollisuuksia, jotka hyödyttävät Suomea ja suomalaisia.

JULKAISTU TURUN SANOMISSA 1.8.2003