Eurooppa tarvitsee presidentin
Blogi

Eurooppa tarvitsee presidentin

Yli kahdeksankymmentä prosenttia suomalaisista vastustaa EU-konventin esitystä pysyvästä Eurooppa-neuvoston presidentistä. Tässä asiassa enemmistö on väärässä. Pysyvä presidentti on hyvä asia ja suomalaisten jos keiden pitäisi tämä ymmärtää.

Silvio Berlusconin kausi EU:n puheenjohtajana on alkanut myrskyisästi. Italian pääministeri käytti saksalaisesta europarlamentaarikosta halventavia nimityksiä. Sekä Euroopan parlamentti että Saksan hallitus vaativat anteeksipyyntöä, jota ei ainakaan vielä ole tullut. Tällaista on elämä Euroopan unionissa, jossa puheenjohtajuus vaihtuu kuuden kuukauden välein. Koskaan ei voi tietää millaiset tavat ja tavoitteet uudella puheenjohtajamaalla on.
Pysyvä EU-presidentti on hyvä ratkaisu siksi, että presidentti tuo pitkäjänteisyyttä ja uskottavuutta EU:n päätöksentekoon. Se on hyvä myös siksi, että Euroopan unioni tarvitsee näkyvän ulkoisen edustajan, jonka sekä Venäjä että USA ottavat tosissaan. Komission puheenjohtaja ei tällainen henkilö ole.
Suomella on kokemusta kahden johtajan mallista. Itsenäisyytemme alussa osa suomalaisista kannatti monarkiaa, osa tasavaltaa. Syntyi kompromissi, jossa tasavallan presidentti antoi pitkäjänteisyyttä, samalla kun pääministeri huolehti hallituksen toiminnan tehokkuudesta. Kun parlamentarismi vahvistui, voitiin lopulta siirtyä nykyiseen järjestelyyn, jossa tasavallan presidentti on symbolinen johtaja ja pääministeri todellinen johtaja.
EU on nyt samassa tilanteessa kuin Suomi itsenäisyyden alussa. Osa jäsenvaltioista kannattaa presidenttiä, osa vastustaa sitä. Parlamentarismi EU:ssa on kehittymätöntä ja ulkoinen edustus lapsenkengissä. Tässä tilanteessa korkean profiilin presidentti on parempi ratkaisu kuin pelkkä EU:n ulkoministeri.
Presidenttiä vastustetaan Suomessa siksi, että uskotaan siihen valittavan entisen valtiomiehen. Argumentin mukaan eläkeläinen ei voi uskottavasti antaa ohjeita yhä virassa oleville valtion päämiehille. Väite on kummallinen. Jos virasta tulee merkittävä, niin eurooppalaiset valtiomiehet kilpailevat nimityksestä ja siten nostavat sen arvovaltaa.
Toinen syy, jolla presidentin virkaa on Suomessa vastustettu, on pelko siitä, että pysyvä presidentti heikentäisi komission puheenjohtajan asemaa. Pelko on aiheeton. Presidentti edustaa EU:ta ulospäin, komission puheenjohtaja pitää huolta siitä, että sisämarkkinat toimivat, lainsäädännön valmistelu- ja toimeenpano etenee, eikä byrokratia yski. Vahva komissio tarvitaan riippumatta siitä, onko EU:lla pysyvä presidentti vai ei.
Mitä pysyvä presidentti sitten tekisi. Hän johtaisi puhetta EU:n huippukokouksessa, edustaisi EU:ta G8-maiden kokouksissa, paimentaisi jäsenmaita pysymään yhteisten kantojen takana ja tarjoaisi eurooppalaisille johtajan, johon voi samaistua.
Eurooppalaisessa huhumyllyssä veikataan, että komission puheenjohtaja tulee suuresta jäsenmaasta. Näin siksi, että muutoin suuret jäsenmaat eivät ota komissiota tosissaan. Pysyvän presidentin uskotaan tulevan pienestä jäsenmaasta. Toisin sanoen Suomella on hyvä mahdollisuus saada virka meille. Riippumatta siitä, onko ensimmäinen presidentti suomalainen, on viran perustaminen hyvä asia. Se antaa EU:lle uskottavuutta ja tavoitteellisuutta. Ilman presidenttiä Berlusconin tapaiset temppuilut jatkuvat EU:ssa ikuisesti.

JULKAISTU TURUN SANOMISSA 11.7.2003