Työn uudet ehdot – Lue kaikki EVAn työmarkkinasarjan julkaisut
Uutiset

Työn uudet ehdot – Lue kaikki EVAn työmarkkinasarjan julkaisut

Työ tarvitsee uudet ehdot. Nykyiset jäykät työmarkkinat heikentävät Suomen kilpailukykyä ja lisäävät työttömyyttä. Työehtosopimusten yleissitovuus on noussut työmarkkinoiden tärkeimmäksi ongelmaksi. Yleissitovuus vie joustoa esimerkiksi palkoista, työajoista ja lomista. EVAn kolme analyysia käsittelevät työmarkkinoiden suurimpia ongelmia: työehtosopimusten yleissitovuutta, tarvetta paikallisen sopimisen lisäämiselle sekä laittomia lakkoja.

Työehtosopimusten yleissitovuus on Suomessa poikkeuksellisen kattavaa – Ruotsissa ja Tanskassa ei ole lainkaan yleissitovuutta

Suomessa työehtosopimusten yleissitovuus on poikkeuksellisen kattavaa verrattuna muihin EU-maihin. Meillä yleissitovuus koskee kaikkia työehtosopimuksessa määriteltyjä työehtoja, kun muissa EU-maissa se kattaa yleensä vain palkan ja työajan minimiehdot.

Yleissitovuus on yleisesti käytössä Suomen lisäksi viidessä EU-maassa, kuten Ranskassa ja Espanjassa. Valtaosassa EU-maita yleissitovuutta käytetään vain harvoin, eikä esimerkiksi Ruotsissa, Tanskassa ja Isossa-Britanniassa ole lainkaan yleissitovuuteen johtavaa juridista menettelyä.

Yleissitovuudesta päätettiin vuonna 1970 tavallisella lailla. Säädökset saattavat olla perustuslain vastaisia, sillä yleissitovuus voi loukata oikeutta olla järjestäytymättä.

Lue toimittaja Marko Erolan kirjoittama EVA Analyysi Sidotut kädet – Näin yleissitovuudesta tuli työmarkkinoiden tärkein ongelma:

Sidotut kädet

Katso Etlan tutkimuspäällikkö Antti Kauhasen ja STTK:n pääekonomisti Ralf Sundin haastattelusta, miksi yleissitovuuden poistaminen loisi uusia työpaikkoja:

[youtube]https://www.youtube.com/watch?v=qUui1rojsEA[/youtube]

Paikallinen sopiminen sallittava kaikissa yrityksissä – Keskeisiä työlakeja on muutettava

Lakimuutokset ovat avainasemassa paikallisen sopimisen laajentamisessa. Vain keskeisiä työlakeja muuttamalla voidaan varmistaa se, että paikallinen sopiminen sallitaan kaikissa yrityksissä ja nykyistä useammasta työehdosta.

Nykyisellään paikallinen sopiminen on rajoitetuinta jopa 45 000 yrityksessä. Nämä yritykset ovat niin sanottuja järjestäytymättömiä eli työnantajaliittoon kuulumattomia yrityksiä. Kaikkiaan työnantajayrityksiä on 90 000.

Työsopimuslakiin, työaikalakiin ja vuosilomalakiin pitäisi sisällyttää säännöksiä, joiden perusteella työnantajan ja henkilöstön keskinäisellä sopimuksella voidaan poiketa työehtosopimusten määräyksistä.

Lue työmarkkinajohtaja Janne Makkulan (Suomen Yrittäjät) kirjoittama EVA Analyysi Ratkaisun avaimet – Näin työmarkkinoilla siirrytään paikalliseen sopimiseen

Ratkaisun avaimet

Keskitetty palkkamalli on lietsonut laittomia lakkoja – Mitä Suomi voi oppia Ruotsilta?

Keskitetty palkkamalli, työnantajien ja työntekijöiden vanhat vastakkainasettelut sekä heikko lainkuuliaisuus ovat lietsoneet laittomia lakkoja. Vuosina 2000-2015 Suomessa oli yli 1600 laitonta lakkoa, mutta Ruotsissa vain 31.

Ruotsissa laittomat lakot pystyttiin kitkemään miltei kokonaan 1990-luvulla, kun palkkamalli uudistettiin niin sanotuksi teollisuussopimukseksi, jossa vientiteollisuus määrittelee palkankorotusnormin.

Analyysin mukaan työriitojen sovittelussa ja työtuomioistuimessa on Ruotsissa paremmat mahdollisuudet tukea työrauhaa kuin Suomessa. Sääntö, jonka mukaan sovittelussa ei voida ylittää kansainväliselle kilpailulle avoimien alojen palkkanormia, voisi lisätä yhteistyötä työmarkkinoilla myös Suomessa.

Lue työmarkkinatutkija Henrik Malm Lindbergin (Ratio Institutet) kirjoittama EVA Analyysin Suomen tauti – Keskitetty palkkamalli, ammattiliittojen kilpailu ja heikko lainkuuliaisuus ovat lietsoneet laittomia lakkoja

Suomen tauti