Pihistellen toimeentulevat suomalaiset suhtautuvat verotuksen tasoon muita kriittisemmin

Jo aiemmin raportoitujen EVAn syksyn 2025 Arvo- ja asennetutkimuksessa tulosten mukaan enemmistö (56 %) on sitä mieltä, että verotus Suomessa on kaiken kaikkiaan liian ankaraa. Vajaa kolmannes suomalaisista (30 %) ei pidä verotusta liian ankarana (Kuvio 1). [1]

Vastaajien arviolla omasta toimeentulostaan on vaikutusta siihen, miten verotuksen taso Suomessa arvioidaan.

Kriittisin joukko verotuksen tasoa kohtaan on harkitulla rahankäytöllä pärjäävien ryhmä. Kolme viidestä (59 %) niistä, jotka ilmaisevat pärjäävänsä, jos käyttävät rahojaan harkiten, pitää verotusta Suomessa kaiken kaikkiaan liian ankarana (Kuvio 1). Tästä joukosta eri mieltä verotuksen liiallisesta ankaruudesta on vain joka neljäs (26 %).

Ryhmään kuuluu etenkin alempaan keskiluokkaan samaistuvia suomalaisia, jotka joutuvat sopeuttamaan kulutustaan nettotuloihinsa, ja joiden taloudelliseen tilanteeseen muun muassa ansioiden, kulutuksen ja kiinteistöjen verotus vaikuttaa suoraan. [2]

Kuvio 1.

Toimeentulovaikeuksia kohtaavista 57 prosenttia pitää verotuksen tasoa Suomessa liian ankarana. Heistä eri mieltä verotuksen liiallisesta ankaruudesta on 29 prosenttia. Toimeentulovaikeuksista kärsivien ryhmään kuuluu esimerkiksi tulonsiirtojen varassa eläviä työttömiä, eläkeläisiä ja opiskelijoita. Heidän ostovoimaansa on heikentänyt syksyllä 2024 voimaan tulleista arvonlisäveron kiristyksistä johtuva hintojen nousu etuuksien leikkausten ohella. [3]

Verotuksen tasoa kohtuullisena tai liian matalana pitävät painottuvat pääosin erinomaisesti toimeentuleviin suomalaisiin. Vaikka erinomaisesti tuloillaan toimeentulevien ryhmästäkin puolet (51 %) pitää verotusta Suomessa kaiken kaikkiaan liian ankarana, 40 prosenttia on asiasta eri mieltä. Kantojen jakautumista saattavat selittää erot poliittisissa näkemyksissä. [4]

Kritiikki verotuksen tasoa kohtaan on kasvanut pääministeri Petteri Orpon hallituskaudella. [5] Kotitalouksia ovat viime vuosina kurittaneet verojen ohella korkojen nousu ja energian hinta, joihin maailmanpoliittinen tilanne ei näytä tuovan helpotusta.

Verokriittisyyden tarkastelu kotitalouksien koetun toimeentulon mukaan osoittaa, että verotuksen vaikutus koetaan erityisesti ankarana niissä työssäkäyvien ryhmissä, joille viime vuosien kustannusten nousu yhdessä verotuksen ankaruuden kanssa aiheuttaa päänvaivaa rahojen riittämisestä. Päättäjien tulee julkista taloutta tasapainottaessaan pitää huolta keskituloisten palkansaajien toimeentulosta eikä kiristää veroruuvia entisestään.

Kaksi kolmesta suomalaisesta katsoo, että Suomen velkaongelma on ratkaistavissa vain vakaalla ja pitkäaikaisella talouskasvulla, jota ilman hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitäminen ei ole mahdollista. [6] Kireällä verotuksella ei kannata verottaa pois kasvun edellytyksiä.

EVAn syksyn 2025 Arvo- ja asennetutkimuksen mukaan suomalaisista 44 prosenttia luonnehtii kotitaloutensa pärjäävän tuloillaan, kun käyttää niitä harkiten (Liitekuvio 1). Erinomaisesti tai melko mukavasti toimeentulevassa kotitaloudessa elää reilu kolmannes (36 %), ja 18 prosenttia suomalaisista kokee kotitaloudessaan vaikeuksia tulla toimeen.

Liitekuvio 1.

Lähteet ja viitteet

[1] Kujanpää, E. (2026). Suomalaiset suhtautuvat vastahakoisesti ajatukseen puolustusverosta. https://www.eva.fi/blog/2026/01/28/suomalaiset-suhtautuvat-vastahakoisesti-ajatukseen-puolustusverosta/
[2] Työntekijäasemassa olevista (51 %) ja alemmista toimihenkilöistä (48 %) puolet lukee itsensä harkitulla rahankäytöllä pärjäävien ryhmään, kuten myös lapsiperheikäisistä 36–45-vuotiaista (49 %) sekä eläkeikäisistä yli 65-vuotiaista (53 %).
[3] Ks. Hallituksen esitys HE 61/2024 vp.
[4] Haavisto, I. ja Kujanpää, E. (2026). Talouskasvun jarrut. EVA Analyysi N:o 159. https://www.eva.fi/blog/2026/02/07/talouskasvun-jarrut/
[5] Kujanpää, E. (2026). Suomalaiset suhtautuvat vastahakoisesti ajatukseen puolustusverosta. https://www.eva.fi/blog/2026/01/28/suomalaiset-suhtautuvat-vastahakoisesti-ajatukseen-puolustusverosta/
[6] Haavisto, I. ja Kujanpää, E. (2026). Talouskasvun jarrut. EVA Analyysi N:o 159. https://www.eva.fi/blog/2026/02/07/talouskasvun-jarrut/