Suomalaiset suhtautuvat vastahakoisesti ajatukseen puolustusverosta

Ladattavat tiedostot

Kuvioliite.

Lataa

Suomi on päättänyt nostaa puolustusmäärärahojen tason vähintään kolmeen prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2029 mennessä. [1] EVAn syksyn 2025 Arvo- ja asennetutkimuksessa kysyttiin suomalaisten näkemyksiä puolustusmenojen rahoittamisesta.

Neljäsosa (23 %) suomalaisista katsoo, että Suomessa tulisi ottaa käyttöön uusi ja erillinen puolustusvero, jonka tuottoa voi käyttää ainoastaan maanpuolustukseen liittyviin menoihin (Kuvio 1). Veron käyttöönoton torjuu  lähes puolet (46 %) suomalaisista. Kysymys on monelle hankala, sillä kolmannes (31 %) jättää ottamatta kantaa puolustusveron käyttöönottoon.

Kuvio 1.

Puolustusveron käyttöönottoa ovat ehdottaneet muun muassa taloustieteilijä Vesa Vihriälä [2] ja SAK:n Jarkko Eloranta [3]. Puolueet ovat suhtautuneet veron säätämiseen kuitenkin varauksellisesti. [4]

Puolustusvero kerää kannatusta ja vastustusta tasaisesti eri puolueiden äänestäjiltä (ks. Kuvioliite). Puolustusasiat ovat ylipäänsä osoittautuneet viimeaikaisissa Arvo- ja asennetutkimuksessa kysymyksiksi, jotka eivät aiheuta poliittisia jakolinjoja kansalaisten välille. [5]

Vain vasemmistoliiton äänestäjien keskuudessa suhtautuminen maanpuolustusta rahoittavaan veroon on selvästi muita äänestäjäryhmiä kriittisempää, mikä saattaa heijastaa vasemmiston perinteistä yhteyttä rauhanliikkeeseen.

Tiettyyn tarkoitukseen korvamerkitty puolustusvero olisi melko poikkeuksellinen Suomen verojärjestelmässä. Toinen vaihtoehto puolustusmenojen kasvun rahoittamiseen veronkiristyksillä on nykyisten verojen korottaminen.

Suomalaisista 31 prosenttia on henkilökohtaisesti valmiita maksamaan valtiolle nykyistä enemmän veroja Suomen kasvavien puolustusmenojen kattamiseksi (Kuvio 2). Lähes puolet (47 %) ei ole valmiita nykyistä suurempaan veronmaksuun.

Kuvio 2.

Vaikka miehet ovat yleisesti ottaen kriittisempiä verotuksen tasoa kohtaan kuin naiset, valmius nykyistä korkeampaan veronmaksuun puolustusmenojen kasvun vuoksi on suurempaa miesten (37 %) kuin naisten (26 %) keskuudessa (ks. Kuvioliite). Naisten enemmistö (52 %) torjuu ajatuksen verotuksen kiristämisestä puolustusmenojen kattamiseksi. Valmius veronkiristyksiin puolustusmenojen kattamiseksi on ikääntyneempien ikäluokkien keskuudessa nuorempia ikäluokkia korkeampaa.

Ottaen huomioon suomalaisten laajan tuen puolustusmäärärahojen korottamiselle [6] haluttomuus kustantaa puolustuspanostuksia veronkiristyksillä kertoo enemmän suhtautumisesta verotukseen kuin suhtautumisesta niiden käyttökohteeseen. Vertailun vuoksi vain hieman useampi oli kevään 2025 Arvo- ja asennetutkimuksessa valmis verotuksen kiristämiseen hyvinvointialueiden rahoituksen turvaamiseksi kuin on nyt veronkiristyksiin puolustustarkoituksiin. [7]

Suomalaiset hoitaisivat sekä julkisen terveydenhuollon kustannuspaineen että puolustusmenojen kasvun veronkiristysten sijaan muilla keinoilla.

Mieluummin menoleikkauksia

Kaksi viidestä suomalaisesta (40 %) on sitä mieltä, että Suomen puolustusmenojen kasvu pitää rahoittaa ensisijaisesti leikkaamalla valtion muita menoja. 30 prosenttia suomalaisista ei rahoittaisi puolustusmenojen kasvua ainakaan ensisijaisesti menoleikkauksilla. Yhtä moni jättää ottamatta kantaa kysymykseen (Kuvio 3).

Kuvio 3.

Kun suomalaisille annetaan tehtäväksi valita eri vaihtoehdoista yksi paras tapa rahoittaa kasvussa olevia puolustusmenoja, epävarmojen osuus vähenee ja menonleikkaukset saavat selvästi veronkiristyksiä enemmän kannatusta.

Lähes puolet (48 %) suomalaisista pitää parhaana tapana puolustusmenojen rahoittamiseksi valtion muiden menojen karsimista (Kuvio 4). Uutta, erillistä puolustusveroa parhaana keinona puolustusmenojen rahoittamiseen kannattaa 15 prosenttia ja nykyisten verojen korottamista 14 prosenttia suomalaisista. Puolustusmenojen kattamista ensisijaisesti velkarahalla kannattaa vain harva (5 %).

Kuvio 4.

Tulos vastaa suomalaisten näkemyksiä julkisen talouden tasapainottamisen keinoista, joissa menojen leikkaaminen saa taakseen enemmän kannatusta kuin veronkiristykset. [8] Mahdollisia säästökohteita ovat hallinto, poliittiset päättäjät, yritystuet ja kehitysyhteistyö. [9]

Erityisesti työssäkäyvät ikäluokat karsisivat ensisijaisesti valtion muita menoja puolustusmenojen rahoittamiseksi (ks. Kuvioliite). Muiden menojen karsiminen parhaana rahoituskeinona saa taakseen selvän enemmistön kokoomuksen (80 %), perussuomalaisten (75 %) ja kristillisdemokraattien (58 %) [SM3] äänestäjistä. Keskustan (44 %) ja RKP:n (40 %) äänestäjien keskuudessa menojen karsiminen saa ensisijaisena keinona suunnilleen yhtä paljon kannatusta kuin verotuksen kiristäminen, kun puolustusveroa ja muita veronkiristyksiä tarkastellaan kokonaisuutena.

Myös SDP:n (31 %) ja vihreiden (27 %) äänestäjien keskuudessa menojen karsiminen on suosituin yksittäinen rahoituskeino, mutta kokonaisuutena veronkiristykset olisivat näissä äänestäjäryhmissä menonleikkauksia toivotumpi keino puolustusmenojen kasvun rahoittamiseen. Sen sijaan vasemmistoliiton äänestäjien (11 %) keskuudessa muista menoista karsiminen on viimeinen vaihtoehto, ja lisävelanottokin olisi menonleikkauksia toivottavampaa.

Enemmistö pitää verotusta liian ankarana

Suomalaisten torjuvaa suhtautumista veronkiristyksiin selittää se, että enemmistön (56 %) mielestä verotus Suomessa on kaiken kaikkiaan liian ankaraa. Vain vajaa kolmannes (30 %) suomalaisista ei pidä verotusta liian ankarana (Kuvio 5). [10]

Kuvio 5. [11]

Näkemykset verotuksen ankaruudesta eroavat eri puolueiden äänestäjäryhmien välillä. Selvä enemmistö perussuomalaisten (88 %) ja kokoomuksen äänestäjistä (82 %) pitää verotusta Suomessa liian ankarana. Samoin ajattelevat enemmistöt RKP:n (62 %), keskustan (57 %) ja kristillisdemokraattien (55 %) äänestäjistä. Sen sijaan vihreiden (24 %) ja vasemmistoliiton (21 %) äänestäjistä vain reilu viidesosa pitää verotusta liian ankarana, ja enemmistöt näiden puolueiden äänestäjistä ovat verotuksen liiallisesta ankaruudesta eri mieltä.

SDP:n kannattajien suhtautuminen verotuksen tasoon on muuttunut huomattavasti kriittisemmäksi puolueen ollessa oppositiossa. Nyt kaksi viidestä (40 %) pitää verotusta liian ankarana. Verotusta turhan kireänä pitävien demariäänestäjien osuus on kasvanut peräti 15 prosenttiyksikköä. Näkemykset jakautuvat puolueen äänestäjäkunnan sisällä kahteen leiriin, sillä 47 prosenttia on verotuksen ankaruudesta toista mieltä.

Puolet (50 %) naisista pitää Suomen verotusta liian ankarana, kun taas miehistä tätä mieltä on lähes kaksi kolmesta (63 %, ks. Kuvioliite). Sukupuolten välistä näkemyseroa selittävät erot poliittisissa mielipiteissä, eli miesten kallistuminen oikealle ja naisten vihervasemmistoon. [12] Miehet myös tienaavat ansio- ja pääomatuloja enemmän kuin naiset ja maksavat tuloistaan naisia enemmän veroa. [13]

Lähteet ja viitteet

[1] Puolustusministeriö (2025). Suomi nostaa puolustusmäärärahojen tason vähintään kolmeen prosenttiin bruttokansantuotteesta. https://defmin.fi/-/suomi-nostaa-puolustusmaararahojen-tason-vahintaan-kolmeen-prosenttiin-bruttokansantuotteesta-1
[2] Ilta-Sanomat (2025). Taloustieteilijä ehdottaa uutta veroa – ”Olisi vastuullista aloittaa tällä hallituskaudella” https://www.is.fi/politiikka/art-2000011086518.html
[3]SAK (2025). SAK:n Jarkko Eloranta: Suomeen puolustusvero., https://www.sak.fi/ajankohtaista/uutiset/sakn-jarkko-eloranta-suomeen-puolustusvero/
[4] Demokraatti (2025). Joko Suomi olisi valmis puolustusveroon? Näin puolueet vastaavat, https://demokraatti.fi/joko-suomi-olisi-valmis-puolustusveroon-nain-puolueet-vastaavat
[5] Metelinen, S. (2025a). Suursota pelottaa lähes puolta suomalaisista, mutta useimmat luottavat Natoon, https://www.eva.fi/blog/2025/11/04/suursota-pelottaa-lahes-puolta-suomalaisista-mutta-useimmat-luottavat-natoon/
[6] Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta MTS (2025). Suomalaisten mielipiteitä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta, maanpuolustuksesta ja turvallisuudesta, Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta, tiedotteita ja katsauksia 2025:1, Puolustusministeriö Helsinki 2025, https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/items/064de2d3-9224-4e3d-8acc-7e18d35d33a9
[7] Kujanpää, E. (2025). Suomalaiset eivät innostu hyvinvointialueiden rahoittamisesta veronkiristyksillä, https://www.eva.fi/blog/2025/04/01/suomalaiset-eivat-innostu-hyvinvointialueiden-rahoittamisesta-veronkiristyksilla/
[8] Metelinen, S. (2025b). Velkaantumisen pysäyttäminen on suomalaisille entistäkin tärkeämpää, https://www.eva.fi/blog/2025/12/30/velkaantumisen-pysayttaminen-on-suomalaisille-entistakin-tarkeampaa-keinoksi-valitaan-ennemmin-leikkaukset-kuin-veronkiristykset/
[9] Kullas, E. (2025). Purran budjettiesitys: Näistä suomalaiset leikkaisivat, https://www.eva.fi/blog/2025/08/27/purran-budjettiesitys-naista-suomalaiset-leikkaisivat/
[10] Mittaus tehtiin lokakuussa 2025, jolloin vuoden 2026 alussa voimaan tulleet työn ja kulutuksen verotuksen muutokset sekä perintö- ja lahjaveron kevennykset olivat vasta eduskunnan käsiteltävinä.
[11] Muutosvertailu esitetään kolmeportaisena, koska ennen vuotta 2025 väittämään suhtautumista tiedusteltiin kolmiportaisella asteikolla osana veropoliittisia uudistusehdotuksia kohdennetusti koskevaa kysymyssarjaa.
[12] Kestilä-Kekkonen, E., Rapeli, L. ja Söderlund, P. (toim.) (2024). Pääministerivaalit polarisaation aikakaudella, Eduskuntavaalitutkimus 2023, Oikeusministeriön julkaisuja, selvityksiä ja ohjeita 2024:10.
[13] Verohallinto (2025). Verohallinnon tilastoja: Henkilöasiakkaiden tulot, vähennykset ja verot verovuonna 2024, https://www.vero.fi/tietoa-verohallinnosta/tilastot/henkiloasiakkaiden_tuloverotilastoj/verovuosi-2024/henkiloasiakkaiden-tulot-vahennykset-ja-verot-verovuonna-2024/#Tarkasteluja-sukupuolen-mukaan