Velkaantumisen pysäyttäminen on suomalaisille entistäkin tärkeämpää

Ladattavat tiedostot

Kuvioliite

Lataa

Suomalaisten selvän enemmistön (63 %) mielestä Suomi elää nykyisin liikaa velaksi ja joutuu sen seurauksena vielä suurten ongelmien eteen (Kuvio 1). Vain 14 prosenttia ei pidä velkaantumista liiallisena.

Kuvio 1.

Vuodentakaiseen mittaukseen nähden velkaantumishuoli on kasvanut viidellä prosenttiyksiköllä ja on nyt palannut likimain samalle tasolle kuin millä se oli Sanna Marinin hallituskauden loppuvaiheessa syksyllä 2022. [1]

Velasta huolissaan olevien osuus onkin 2020-luvulla vaihdellut 60 prosentin molemmin puolin. Tätä korkeammalla velkahuoli on ollut kevättalvella 2014 Jyrki Kataisen hallituksen loppumetreillä, kun sopeutustoimet eivät olleet onnistuneet kääntämään velkaantumista. Nykytilanne muistuttaa osin silloista tilannetta. Tuolloin Kataisen hallitus pyrki hallitusohjelmansa mukaisesti tekemään sopeutusta puoliksi menoja leikkaamalla ja puoliksi veroja kiristämällä, mutta lopulta verojen kiristämisen osuus kasvoi suuremmaksi. [2]

Toisin kuin Kataisen hallitus, Petteri Orpon koalitio jätti hallitusohjelmassaan nettoveronkiristykset keinovalikoiman ulkopuolelle toteamalla, että ”tasapainotusta ei toteuteta kokonaisveroastetta kiristämällä”. Sen sijaan Orpon hallituksen tavoitteena on ollut tasapainottaa julkista taloutta talous- ja työllisyyskasvua vauhdittamalla sekä suorilla säästötoimilla. [3]

Vaikka Petteri Orpon hallituksen suosio on alhossa [4], pääasiallisena syynä siihen tuskin ovat toteutetut säästötoimet. Päinvastoin, julkisen talouden tasapainottaminen menoleikkauksin on ollut suomalaisten pitkälti oikeana pitämä toimintalinja. [5]

SDP:n äänestäjissä muutos

Syksyn 2025 Arvo- ja asennetutkimus kertoo, että kansalaisten valmius julkisen talouden tasapainottamiseen säilyy edelleen vahvana. Tasapainottamisen keinoista menojen leikkaaminen saa taakseen enemmän kannatusta kuin veronkiristykset, joiden suosio on vähentynyt vuodentakaisesta.

Selvä enemmistö suomalaisista (64 %) on sitä mieltä, että julkisen talouden tasapainotustoimia pitää jatkaa tämän eduskuntavaalikauden aikana (Kuvio 2). Vain 15 prosenttia ei pidä julkisen talouden tasapainotustoimien jatkamista välttämättömänä.

Kuvio 2.

Vaateet julkisen talouden tasapainottamisesta tai sen jatkamisesta ovat pysyneet likimain samalla tasolla keväästä 2021 lähtien, ja ne kasvavat iän ja sosioekonomisen statuksen myötä (ks. Kuvioliite). Edelliseen mittaukseen verrattuna tasapainotustarvetta koskevat mielipide-erot ovat myös jyrkentyneet.

Nyt aiempaa suurempi osa myös SDP:n äänestäjistä (50 %) kannattaa julkisen talouden tasapainotustoimien jatkamista. Eniten vyönkiristäjiä paikantuu kuitenkin edelleen kokoomuksen (94 %) ja perussuomalaisten (86 %) kannattajiin. Selvä enemmistö myös keskustan (72 %) ja vihreiden (59 %) äänestäjistä jatkaisi tasapainotustoimia. Vasemmistoliiton äänestäjät ovat ainoa selvä poikkeus pääsääntöön, sillä heistä vain neljäsosa (26 %) kannattaa tasapainotustoimien jatkamista ja puolet (49 %) vastustaa sitä.

Hallituksen säästötoimista huolimatta julkinen talous on pysynyt sitkeästi alijäämäisenä. Silti kansalaisten suhtautuminen veronkiristyksiin julkisen talouden tasapainotuskeinona ei kasvata suosiotaan. Sen sijaan on käynyt päinvastoin.

Nyt vajaa kolmasosa (31 %) kiristäisi verotusta julkisen talouden lisäsopeuttamiseksi (ks. Kuvio 2 edellä), ja veronkiristykset torjuu 43 prosenttia. Edelliseen, vuodentakaiseen mittaukseen nähden veronkiristysten kannatus on vähentynyt seitsemän prosenttiyksikköä.

Veronkiristysten kannalla julkisen talouden tasapainottamiseksi ovat etenkin vasemmistoliiton (62 %) ja vihreiden (58 %) äänestäjät. Vähäistä enemmän kannatusta veronkiristyksille on myös SDP:n äänestäjien keskuudessa (42 %), mutta selvästi vähemmän (-13 %-yks.) kuin vuosi sitten. Veronkiristykset torjutaan jyrkimmin perussuomalaisten (68 % eri mieltä) ja kokoomuksen (62 %) äänestäjien keskuudessa. Keskustan äänestäjistä useampi (42 %) torjuu veronkiristykset kuin kannattaa (34 %) niitä.

Veronkiristysten sijaan puolet (51 %) suomalaisista on sitä mieltä, että julkista taloutta tulee tasapainottaa lisää leikkaamalla menoja (ks. Kuvio 2 edellä), ja 29 prosenttia asettuu uusia menoleikkauksia vastaan.

Menoleikkausten kannatus oli suurimmillaan edellisen, Sanna Marinin hallituksen aikaan, mutta kokonaiskuva on edelleen pysynyt samana: enemmistö jatkaisi julkisen talouden tasapainottamista ja tekisi sen mieluummin uusilla menoleikkauksilla kuin veronkiristyksillä.

Kysymys menojen leikkaamisesta keinona tasapainottaa julkista taloutta jakaa suomalaisten näkemyksiä voimakkaasti sekä poliittisten näkemysten että väestöryhmien kesken. Ensinnäkin miehet (62 %) ovat naisia (41 %) huomattavasti taipuvaisempia kannattamaan menojen leikkauksia, ja tämä on osin yhteydessä puoluekannatuksen sukupuolittumiseen. Menoleikkausten kannatus kasvaa koulutustason myötä. Johtavassa asemassa olevat (77 %), ylemmät toimihenkilöt (61 %) ja yrittäjät (59 %) ovat muita sosioekonomisia ryhmiä valmiimpia kannattamaan leikkauksia.

Suurimmat erot näkemyksissä leikkausten jatkamisesta piirtyvät puolueiden kannattajaryhmien välille. Kokoomuksen (84 %) ja perussuomalaisten (82 %) äänestäjistä hyvin suuri osa kannattaa menojen leikkauksia julkisen talouden tasapainottamiseksi, mutta kokoomusäänestäjien keskuudessa leikkausinto on hieman laantunut vuodentakaisesta mittauksesta. Keskustan äänestäjistä viime vuoden tapaan hieman yli puolet (54 %) asettuu menoleikkausten kannalle.

Menojen leikkaamista vastaan asettuvat opposition vasemmistopuolueiden kannattajat, mutta vasemmistoliiton äänestäjiä lukuun ottamatta selvästi laimeammin kuin vuosi sitten. Vasemmistoliiton äänestäjistä nyt 74 prosenttia asettuu menoleikkausten jatkamista vastaan, mutta vihreiden (44 %) ja SDP:n (42 %) kannattajista leikkausten jatkamisen torjuu enää alle puolet. Vuosi sitten kummankin puolueen äänestäjien enemmistöt olivat leikkauksia vastaan. Leikkausten kannatus jää näissä äänestäjäryhmissä edelleen alle puoleen, mutta SDP:n kannattajien myötämielisyys leikkauksille on kasvanut vuodessa 12 prosenttiyksiköllä 32 prosenttiin.

Toivo alkaa hiipua

Suomalaisten kriisitietoisuus julkisen talouden tilanteesta pysyy vahvana, mutta samaan aikaan kansalaisten keskuuteen on hiipinyt jonkinasteinen apatia sen suhteen, johtavatko leikkaustoimet kuitenkaan haluttuun lopputulokseen ja aiheutuuko leikkauksista jo liikaakin haittaa joillekin väestöryhmille.

Selvä enemmistö (62 %) ei usko, että maamme päättäjillä on kykyä saada valtionvelka kuriin ennen kuin vasta ulkopuolisen pakon edessä (Kuvio 3). Päättäjien kykyyn ratkaista velkaongelma uskoo vain 15 prosenttia suomalaisista.

Kuvio 3.

Marraskuussa uutisoitiin Suomen joutumisesta Euroopan unionin alijäämämenettelyyn, mikä tarkoittaa tietyn ulkopuolisen pakon kohdistumista Suomeen velkaongelman takia. Suomi on kuitenkin vielä kaukana siitä, missä tilanteessa esimerkiksi Kreikka, Portugali ja Irlanti olivat 2010-luvun alussa, kun niiden oli hyväksyttävä käytännössä EU:n komission, EKP:n ja Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n sanelemat ehdot, jotta ne saivat tukilainaa valtion maksukyvyttömyyden välttämiseksi.

Tämä uhka siintää tulevaisuudessa kuitenkin Suomellekin, mikäli velkaongelmaa ei kyetä suitsimaan. On huolestuttavaa, että kansalaiset näyttävät jo nyt menettäneen toivonsa, että poliitikkomme yksin kykenisivät selättämään velkaongelman.

Samalla suomalaiset alkavat mielissään asettaa myös rajoja sille, minkälaiset leikkaukset ovat jatkossa hyväksyttäviä.

Enää kolmasosa (34 %) on sitä mieltä, että maamme nopeasti kasvanut valtionvelka on pakko saada pikaisesti kuriin riippumatta siitä millaisia etujen ja hyvinvoinnin leikkauksia siitä kansalaisille seuraa (Kuvio 4). Vajaa puolet (48 %) torjuu ajatuksen, että leikkauksia voisi tehdä riippumatta niiden seurauksista hyvinvoinnille ja kansalaisille.

Kuvio 4.

Vielä kolme vuotta sitten 44 prosenttia oli valmiita leikkauksiin riippumatta niiden seurauksista hyvinvointivaltiolle. Nyt, kun leikkauksia on tehty jo miljardien edestä, kansalaiset ovat niiden suhteen enemmän varuillaan.

Miehet (46 %) ovat selvästi naisia (24 %) valmiimpia kaikkiin mahdollisiin leikkauksiin riippumatta seurauksista. Ero selittynee ennen kaikkea sillä, että naisia työskentelee huomattavasti miehiä enemmän hoivasektorilla, jossa leikkausten vaikutukset heikko-osaisiin näkyvät arjessa.

Kokoomuksen (71 %) ja perussuomalaisten (71 %) äänestäjät ovat edelleen hyvin laajalti valmiita leikkauksiin riippumatta niiden seurauksista hyvinvoinnille ja kansalaisille. Keskustan äänestäjät jakaantuvat likimain kahteen yhtä suureen leiriin (39 % samaa mieltä, 44 % eri mieltä), mutta opposition vasemmistopuolueiden äänestäjät torjuvat avoimen valtakirjan leikkauksille vaikutuksista riippumatta selvästi: vasemmistoliiton äänestäjistä eri mieltä väittämän kanssa on 89 prosenttia, SDP:n äänestäjistä 77 prosenttia ja vihreiden äänestäjistä 74 prosenttia.

Leikkausvalmiudesta huolimatta isolla osalla kansalaisista näyttää olevan halua suojella hyvinvointivaltion ydintä liiallisilta leikkauksilta. Hieman alle puolet (46 %) arvioi, että valtion velkaantumiseen kiinnitetään Suomessa liikaa huomiota, mikä johtaa helposti liiallisiin ja kansalaisten elämää kurjistaviin leikkauksiin (Kuvio 5). Reilu kolmasosa (36 %) ei usko valtionvelan vahtimisen johtavan liiallisiin ja kansalaisten elämää kurjistaviin leikkauksiin.

Kuvio 5.

Viime vuoden mittaukseen verrattuna asenteissa ei ole tapahtunut mainittavaa muutosta, joten huoli liiallisista leikkauksista vaikuttaisi pysyvältä.

Poliittisesti näillä huolilla saattaa kuitenkin tulevaisuudessa olla merkitystä. Väestöryhmistä erottuvat erityisesti työttömät, joista 71 prosenttia pelkää valtion velkaantumisen ylikorostamisen johtavan kurjistaviin leikkauksiin. Huoli näkyy siis erityisesti niillä, joilta on leikattu etuuksia.

Poliittisesti tämä huoli kanavoituu erityisesti vasemmistopuolueiden äänestäjiin, sillä vasemmistoliiton äänestäjistä 88 prosenttia, SDP:n äänestäjistä 70 prosenttia ja vihreiden äänestäjistäkin enemmistö (56 %) pelkää velkahuolen korostamisen johtavan kurjistaviin leikkauksiin.

Oikeistopuolueiden äänestäjät sen sijaan torjuvat tällaisen huolen laajasti. Perussuomalaisten äänestäjistä 76 prosenttia on eri mieltä siitä, että velkahuoli johtaisi liiallisiin ja kansalaisten elämää kurjistaviin leikkauksiin ja kokoomuksen äänestäjistä 71 prosenttia torjuu tällaisen huolen. Keskustan äänestäjistä 36 prosenttia on huolissaan kansalaisten elämää kurjistavista leikkauksista, mutta vajaa puolet (48 %) ei ole.

Kevään 2025 EVAn Arvo- ja asennetutkimuksen uhkamittauksessa ensi kertaa mukana ollut taloudellisen ja sosiaalisen eriarvoisuuden kärjistyminen nousi heti suomalaisten kokemien uhkien listan kärkijoukkoon, kun kaksi kolmesta suomalaisista ilmaisi kokevansa asian uhkana. Lisäksi noin puolet arvioi, että eriarvoistumisen uhkaan on varauduttu huonosti. [6]

Kansalaiset siis ottavat velkaantumisuhan vakavasti, mutta pelkäävät sen torjumisen aiheuttavan heikommassa asemassa olevien elinolosuhteiden kurjistumista. Lisäksi heitä kalvaa pelko, ettei velkajunan pysäyttäminen ole enää päättäjien hallinnassa. Kokonaisuus kuvastaa kansalaisten suurta epävarmuutta tulevaisuudesta ja huolia, joita poliitikkojen olisi kyettävä yhteistuumin hälventämään. Laajahko yhteisymmärrys suomalaisten kesken vaikuttaisi olevan saavutettavissa siitä, että menojen sopeuttamista pitää jatkaa suunnitelmallisesti yli vaalikausien ilman suunnanmuutoksia, pitäen kuitenkin huolta siitä, etteivät leikkaukset kohdistu yksinomaan heikko-osaisiin.

Lähteet ja viitteet

[1] Metelinen, S. (2024a). Vyönkiristäjien maa – Suomalaisten halu leikata valtion menoja ei hellitä, EVA Analyysi No 142, https://www.eva.fi/blog/2024/12/05/vyonkiristajien-maa-suomalaisten-halu-leikata-valtion-menoja-ei-hellita/
[2] Puonti, P. ja Kangasharju, A. (2023).  Politiikalla on väliä, Etla Kolumni, https://www.etla.fi/ajankohtaista/kolumnit/politiikalla-on-valia/
[i3] Valtioneuvosto (2023). Vahva ja välittävä Suomi – Pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelma, Valtioneuvoston julkaisuja 2023:58, https://valtioneuvosto.fi/hallitukset/hallitusohjelma#/
[4] Yle (2025). Ylen mittaus: SDP tuhdissa johdossa, vasemmisto­liitto tekee yllätysnousua, https://yle.fi/a/74-20197583
[5] Metelinen, S. (2024b). Vajoava valtiojohto – Luottamus hallitukseen heikkenee, mutta se ei selity yksin leikkauksilla, EVA Analyysi 141, https://www.eva.fi/blog/2024/11/20/vajoava-valtiojohto-luottamus-hallitukseen-heikkenee-mutta-se-ei-selity-yksin-leikkauksilla/
[6] Metelinen, S. (2025). Sittenkin lintukoto – Suomalaisten arviot yhteiskuntaan vaikuttavista uhista lievenevät, EVA Analyysi N:o 148, https://www.eva.fi/blog/2025/05/27/sittenkin-lintukoto-suomalaisten-arviot-yhteiskuntaan-vaikuttavista-uhista-lievenevat/