Keskituloisen veroruuvi hellittää ensi vuonna vähän – kaikkien palkansaajien verotus ei kevene

Tulo- ja kulutusveroista laskettu keskituloisen palkansaajan kokonaisveroprosentti on ensi vuonna 43,2 prosenttia. EVAn Verokone laskee palkansaajan maksamat kokonaisverot ottaen huomioon tuloverojen ja pakollisten palkansaajamaksujen lisäksi myös kulutusverot.

Laskelmassa keskituloisen palkansaajan kuukausiansion oletetaan nousevan ensi vuonna 3 865 euroon. Palkansaajalla ei ole pääomatuloja ja hänen oletetaan kuluttavan kaikki tulonsa suomalaisen keskimääräisen kulutuskorin mukaisesti (Ks. Liitetaulukko 1). Kunnallisveroksi on oletettu keskimääräinen 7,57 prosentin taso (ks. Kuvio 1).

Keskituloisen palkansaajan kokonaisveroprosentti 2014–2026 (%).

Hallitus päätti kevään 2025 kehysriihessä parantaa työnteon kannustimia ja vahvistaa ostovoimaa keventämällä keskituloisten työn verotusta. Lisäksi hallitus päätti alentaa ylimmät marginaaliveroasteet 52 prosenttiin ja parantaa lapsilukuun perustuvaa työtulovähennystä. [1]

Veronkevennysten vaikutuksia pienentävät kuitenkin veropohjaa tiivistävät muutokset. Ensi vuonna työmarkkinajärjestön jäsenmaksua ei enää voi vähentää verotuksessa, mikä vaikuttaa noin kahden miljoonan palkansaajan verotukseen.

Lisäksi etätöiden tekeminen kotona ei enää oikeuta työhuonevähennykseen ansiotuloverotuksessa. Tilastokeskuksen mukaan koti oli joka kuudennen palkansaajan pääasiallinen työntekopaikka vuonna 2023. [2]

Eräät kokonaisveroprosenttiin vaikuttavat tekijät, kuten kunnallisverot ja pakolliset vakuutusmaksut, eivät ole hallituksen päätösvallassa. Palkansaajan pakolliset maksut nousevat ensi vuodelle hieman. 38 kuntaa nostaa tuloveroprosenttiaan, mikä kiristää yli puolen miljoonan suomalaisen verotusta. Kuntien veroprosentit vaihtelevat huomattavasti Kauniaisten 4,7 prosentista Pomarkun 10,9 prosenttiin, ja yleisin tuloveroprosentti on ensi vuonna 8,9 prosenttia. Pienituloisimmat, alle 19 620 euroa vuodessa tienaavat palkansaajat eivät maksa kunnallisveroa. [3]

EVAn Verokoneen laskelmista selviää, että vähennysten poistumisen ja veronkiristysten yhteisvaikutus voi alle 100 000 euroa vuodessa tienaavien kohdalla kumota veronkevennysten vaikutuksen.

Kevään 2025 kehysriihessä hallitus päätti vahvistaa pieni- ja keskituloisten ostovoimaa alentamalla muun muassa ruokaan ja lääkkeisiin sovellettavaa arvonlisäverokantaa 0,5 prosenttiyksiköllä 13,5 prosenttiin. Vaikka kaupat siirtäisivätkin veronkevennyksen suoraan hintoihin, EVAn Verokoneen laskelmien mukaan kulutusverotus ei kokonaisuutena juurikaan muutu. Kulutuskorin verotukseen vaikuttavat myös liikennepolttoaineiden veronkevennykset sekä eräiden haittaverojen kiristykset. [4]

Suomalaisten palkansaajien verotukseen jää edelleen roimasti keventämisen varaa. Jokaisella on oltava taloudelliset kannustimet lisätyön vastaanottamiseen sekä mahdollisuus tasapainottaa talouttaan ja kerryttää säästöjä työtä tekemällä. Selvä enemmistö suomalaisista suhtautuu myönteisesti ajatukseen siitä, ettei kenenkään tarvitsisi maksaa lisätuloistaan puolta enempää veroa. [5] Julkisen talouden tasapainottamisen ei pidä nojata veronkiristyksiin, vaan hallituksen on etsittävä säästöjä julkisen sektorin tehostamisesta ja rakenteellisista uudistuksista.

Liitetaulukko 1. Keskimääräinen kulutusjakauma 2026 (%)

• Elintarvikkeet 18,2
• Alkoholi 2,2
• Tupakka 1,1
• Vaatteet ja kodinhoito 7,9
• Terveydenhuolto 5,2
• Oman auton käyttö 10,5
• Vapaa-ajan matkat 5,6
• Liikuntapalvelut ja -välineet 2,6
• Kulttuuri ja vapaa-aika 7,0
• Tietoliikenne 3,1
• Vakuutukset 5,5
• Asuminen ja energia 23,7
• Ravintola- ja hotellipalvelut 7,4
  Yhteensä 100 %

Lähteet ja viitteet

[1] Valtioneuvosto (2025). Suomi kasvun tielle. Puoliväliriihen kasvutoimet. 23.4.2025. Saatavilla: https://valtioneuvosto.fi/-/orpon-hallitus-riihipaatokset-vahvistavat-suomen-kilpailukykya-ja-turvallisuutta-1
[2] Sutela, H., Viinikka, J. ja Pärnänen, A. (2024). Työolot murrosten keskellä – Työolotutkimuksen tuloksia 1977–2023. Tilastokeskus. https://otos.stat.fi/items/17975d6e-688c-4fc8-b12b-70494996c96b
[3] Kuntaliitto (2025). Kuntaveroprosentti nousee ensi vuonna 560 000 suomalaisella – korotukset keskittyvät samoihin kuntiin hyvinvointialueuudistuksen jälkeen. https://www.kuntaliitto.fi/tiedotteet/2025/kuntaveroprosentti-nousee-ensi-vuonna-560-000-suomalaisella-korotukset-keskittyvat
[4] Vuonna 2026 alkoholivero ja tupakkavero nousevat ja virvoitusjuomaveroon tulee uusia veroluokkia.
[5] Kujanpää, E. (2025). Suomalaiset ovat valmiita veronkevennyksiin talouskasvun edistämiseksi. https://www.eva.fi/blog/2025/04/19/suomalaiset-ovat-valmiita-veronkevennyksiin-talouskasvun-edistamiseksi/