Aatteiden syvä kuilu

Suositeltu lähdeviittaus

Metelinen, S. (2025). Aatteiden syvä kuilu – Liberalismi ja konservatismi merkitsevät suomalaisille päinvastaisia asioita, EVA Analyysi No 154.

Liberalismi ja konservatismi merkitsevät suomalaisille päinvastaisia asioita

Ladattavat tiedostot

Download: Aatteiden syvä kuilu
Aatteiden syvä kuilu

Liberalismi ja konservatismi merkitsevät suomalaisille päinvastaisia asioita

Lataa

Download: Kuvioliite
Kuvioliite

Lataa

Lue analyysi kokonaisuudessaan linkin takaa.

Tiivistelmä

  • Suomalaisten enemmistön mielestä liberalismille tunnusomaisimmat arvot ovat suvaitsevaisuus (63 %), moniarvoisuus (62 %) ja uudistusmielisyys (61 %).
  • Myös joustava suhtautuminen muutoksiin (55 %) edustaa suomalaisten enemmistön mielestä ensisijaisesti liberalismia. Vastaavasti varauksellisuus uutta kohtaan liitetään selvästi konservatismiin (63 %).
  • Ensisijaisesti konservatismia edustaa myös perinteiden kunnioittaminen (71 %) ja auktoriteettien kunnioittaminen (65 %). Lähes puolet (48 %) on sitä mieltä, että autoritaarisuus edustaa ensisijaisesti konservatismia.
  • Usko vapaaseen markkinatalouteen edustaa viidesosalle (21 %) ensisijaisesti liberalismia ja yhtä monelle (21 %) ensisijaisesti konservatismia. Konservatismi liitetään liberalismia vahvemmin kapitalismiin ja liberalismi vuorostaan taloudelliseen tasa-arvoon.
  • Suomeen saattaa olla rantautumassa aiempaa voimakkaammin anglosaksinen käsitys liberalismista ja konservatismista, jossa talouden vapaus kytkeytyy konservatismiin ja liberalismi tarkoittaa ennen kaikkea arvoliberalismia.

Näin kysely tehtiin

Tulokset perustuvat 2 070 henkilön antamiin vastauksiin. Tulosten virhemarginaali on koko väestön tasolla 2–3 prosenttiyksikköä kumpaankin suuntaan. Tiedot kerättiin 12.3.-24.3.2025. Vastaajat edustavat koko maan 18–79-vuotiasta väestöä (pl. Ahvenanmaa). Aineisto on kerätty Taloustutkimus Oy:n internetpaneelissa, josta tutkimusotos on muodostettu ositetulla satunnaisotannalla. Aineisto on painotettu edustamaan väestöä iän, sukupuolen, asuinalueen, koulutuksen, ammatin tai aseman, toimialan ja puoluekannatuksen mukaan. Aineiston tilastollisen analyysin ja tulosgrafiikan on tehnyt Pentti Kiljunen (Yhdyskuntatutkimus Oy).