Liberaaleimmat löytyvät puoluekentän oikealta ja vasemmalta laidalta

Jos eri puolueiden kannattajaryhmät laitettaisiin pituushyppykisaan ja hypyn pituus mitattaisiin siinä, kuinka paljon lisää vapautta toivoo suomalaiseen yhteiskuntaan, kokoomuksen äänestäjät hyppäisivät pisimmälle. Kuvion 1 vapausmittari on muodostettu laskemalla, kuinka monen elämänalueen kohdalla kunkin puoluee kannattajat toivovat lisää vapautta. Maksimipituus hyppykisassa olisi 21 metriä, mutta pisimmillään eri puolueiden äänestäjät hyppäävät vain noin viisi metriä. Se ei ole yhdenkään äänestäjäryhmän kohdalla kovin pitkä hyppy.

Hyppyjen lyhyys kertoo siitä, että suomalaiset ovat kokonaisuudessaan varsin tyytyväisiä vapauksiensa määrään eri elämänalueilla. Toisaalta hyppyjen lyhyys kielii siitä, että eri puolueiden äänestäjät toivovat vapautta, valikoiden tiettyjen kysymysten kohdalla.

Kun EVAn Arvo- ja asennetutkimuksen vapauskyselyn tuloksia tarkastelee niin sanotun faktorianalyysin perusteella, elämänalueiden joukot tiivistyvät neljäksi asiakokonaisuudeksi, joihin suhtautuminen erottaa etenkin puolueiden äänestäjäryhmiä toisistaan. Nämä vapauden ulottuvuudet ovat elintapojen vapaus, talouden vapaus, identiteetin vapaus ja sananvapaus (ks. Vapauden ulottuvuudet).

Puolueryhmien kantojen tarkempi tarkastelu paljastaa, miksi kahden oikeistopuolueen äänestäjät hyppäävät vapausmittarilla pisimmälle. (Kuvio 2)

Kuvio 2. Vapauden ulottuvuudet ja puolueet.

Kokoomuksen äänestäjien keskimääräiset asenteet kallistuvat vapauksien lisäämisen puolelle voimakkaasti talouden vapaudessa, mutta myös elintapojen vapaudessa. Identiteetin ja sananvapauden kohdalla kokoomusäänestäjien asenteet kallistuvat vapauksien vähentämisen kannalle.

Perussuomalaisten äänestäjät haluaisivat lisätä talouden vapauksia lähes yhtä paljon kuin kokoomuksen äänestäjät ja toivoisivat lisää myös sananvapautta ja elintapojen vapautta, mutta vähentäisivät identiteetin vapautta selvästi.

Vasemmistoliiton äänestäjät vuorostaan haluaisivat voimakkaasti lisätä identiteetin vapautta ja pitäisivät talouden vapauden jokseenkin ennallaan. Sananvapautta ja elintapojen vapautta toivottaisiin hieman nykyistä vähemmän.

Vihreiden äänestäjät toivoisivat vasemmistoliiton äänestäjien tavoin selvästi enemmän identiteetin vapautta ja pitäisivät talouden vapauden ennallaan. Asenteet kallistuvat kuitenkin vasemmistoliiton äänestäjiä enemmän sananvapauden ja elintapojen rajoittamisen kannalle.

Keskustan äänestäjät toivoisivat talouteen lisää vapautta, mutta kolmen muun vapauden ulottuvuuden kohdalla toiveet kääntyvät vapauksien vähentämisen puolelle, sananvapauden kohdalla melko selvästi.

Kuudesta suurimmasta puolueesta SDP:n äänestäjät näkevät vähiten vapauksien lisäämisen tarvetta yhteiskunnassa. Näkemykset kallistuvat hienoisesti vapauksien lisäämisen kannalle talouden ja identiteetin kohdalla, mutta melko selvästi vapauksien vähentämisen kannalle elintapojen ja sananvapauden kohdalla. SDP:n äänestäjien laimeat vapauksien lisäämistoiveet selittävät sitä, miksi heidän hyppynsä jää kuudesta kilpailijasta lyhyimmäksi.

Vapauksien mallimaako?

EVAn kevään 2025 Arvo- ja asennetutkimuksessa selvitettiin suomalaisten vapausasenteita [1] osana laajempaa kokonaisuutta, jossa selvitettiin suomalaisten ideologista asenneilmapiiriä. [2] Suomalaiset määrittävät itsensä aiempaa liberaalimmiksi, mutta näkyykö se toiveena vapauksien lisäämisestä yhteiskunnassa vai onko kyse pelkästä itsemäärittelystä?

EVAn Arvo- ja asennetutkimuksen laaja vapauskysely toteutettiin viimeksi vuonna 2018. Suhteessa seitsemän vuoden takaiseen mittaukseen kansalaisten toiveet yhteiskunnallisten vapauksien lisäämiseksi ovat vaimentuneet. Enimmäkseen vapauksien tasoon ollaan tyytyväisiä. Vapauksien lisäämistä koskevissa näkemyksissä on kuitenkin huomiota herättäviä eroja erityisesti puolueiden kannattajaryhmien välillä.

Suomalaisten vapaustoiveista kysyttiin tällä kertaa 23 eri elämänalueen kohdalla (Kuvio 3). Vuonna 2018 valittavia elämänalueita oli 21. Nämä elämänalueet on valittu vapausmittariin vertailtavuuden vuoksi.

Kuvio 3. Onko seuraavilla elämänalueilla suomalaisessa yhteiskunnassa liian vähän, sopivasti vai liikaa vapautta (%)

Kokonaisuudessaan näyttää siltä, että suomalaisten liberalismi on laimenemaan päin. Ideologioita koskeva kokonaisuus kertoo erityisesti liberalismin identiteetin vapauteen liittyvän ylottyvuuden vahvistumisesta. Samalla vasemmistolaisiksi itsensä luokittelevat mieltävät itsensä aiempaa useammin liberaaleiksi. Sitä vastoin talouden vapaus korreloi nykyään selvästi oikeistolaisuuden ja konservatismin kanssa. [3]

Liberalismi käsitteenä on Suomessakin määrittymässä uudelleen tarkoittamaan ennen kaikkea arvoliberalismia. Toisaalta turvallisuusuhkien noustua ihmisten mielissä keskeisimmiksi kysymyksiksi [4], vapausteemat ovat saattaneet vaimentua ihmisten mielissä. Tämä todennäköisesti selittää sitä, miksi suomalaisista ei edelleenkään ole kuoriutumassa missään äänestäjäryhmässä varsinaisia libertaareja, jotka haluaisivat Suomen olevan nykyistä vapaampi kaikilla ulottuvuuksilla.

Lähteet ja viitteet

[1] Haavisto, I. (2025). Haavisto, I. (2025). Kiistelty vapaus – Suomalaisten käsitys liberalismista on kaventumassa, EVA Analyysi No 153, https://www.eva.fi/blog/2025/09/16/kiistelty-vapaus/
[2] Laakso, M. (2025). Toinen askel oikealle – Yhä useampi suomalainen määrittelee itsensä oikeistolaiseksi ja liberaaliksi, EVA Analyysi No 151, https://www.eva.fi/blog/2025/07/15/toinen-askel-oikealle/ ja Kullas, E. ja Metelinen, S. (2025). Markkinatalouden paalupaikka – Suomalaiset luottavat yhä enemmän talouden vapauteen ja torjuvat sosialismin, EVA Analyysi No 152, https://www.eva.fi/blog/2025/07/29/markkinatalouden-paalupaikka/
[3] Ks. Haavisto (2025) ja Laakso (2025).
[4] Metelinen, S. (2025). Sittenkin lintukoto – Suomalaisten arviot yhteiskuntaan vaikuttavista uhista lievenevät, EVA Analyysi N:o 148, https://www.eva.fi/blog/2025/05/27/sittenkin-lintukoto-suomalaisten-arviot-yhteiskuntaan-vaikuttavista-uhista-lievenevat/