Purran budjettiesitys: Näistä suomalaiset leikkaisivat

Riikka Purran budjettiesityksen leikkauskohteista suomalaisten enemmistölle on mieleen leikkaaminen kehitysyhteistyöstä ja eduskunnan rahoista, mutta koulusta sekä sosiaali- ja terveydenhuollosta suomalaisten enemmistö pitäisi sakset loitolla.

Miten tasapainottaa raskaassa velkalastissa kulkevan Suomen taloutta?

Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps) käynnisti julkisen keskustelun esittäessään oman ehdotuksensa ensi vuoden talousarvioksi elokuussa 2025. [1]

Purran ehdotus sisälsi muun muassa seuraavia leikkauskohteita:

• kehitysyhteistyön leikkaus (105 miljoonaa euroa)
• kuntien ja hyvinvointialueiden kotoutumiskorvausten leikkaus (167 miljoonaa euroa)
• kuntien peruspalveluiden valtionosuuksien leikkaus (150 miljoonaa euroa)
• sosiaali- ja terveysministeriön myöntämien valtionavustusten leikkaus (100 miljoonaa euroa)
• Kela-korvausten leikkaus (90 miljoonaa euroa)
• yliopistoindeksin jäädytys (59 miljoonaa euroa)
• tutkimuksen, tuotekehityksen ja innovaatioiden tuen noston lykkääminen vuoteen 2035 (56 miljoonaa euroa)
• eduskunnan ”joululahjarahoista” luopuminen (40 miljoonaa euroa)
• palveluhenkilöstön rajaaminen varustamoiden miehistötuen ulkopuolelle (36 miljoonaa euroa)
• opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämien valtionavustusten leikkaus (35 miljoonaa euroa)
• vapaan sivistystyön leikkaus (20 miljoonaa euroa)
• opetushallituksen lakkauttaminen (15 miljoonaa euroa)
• pakolaiskiintiön lakkauttaminen (6 miljoonaa euroa).

Mitä suomalaiset ajattelevat Purran budjettiesityksestä ja sen sisältämistä leikkausehdotuksista?

Eva kysyi syksyllä 2024 Arvo- ja asennetutkimuksessa suomalaisten mielipidettä velkaantumisesta ja keinoista sen lopettamiseksi. [2]

Hallituksesta ja vaalikaudesta toiseen suomalaiset karsastavat velan kasvua. Halu tasapainottaa taloutta on laajaa ja pysyvää. Syksyllä 2024 enemmistö suomalaisista (58 %) oli sitä mieltä, että Suomi elää nykyisin liikaa velaksi ja joutuu sen seurauksena vielä suurten ongelmien eteen (Kuvio 1).

Kuvio 1.

Eva kysyi 34 mahdollisen leikkauskohteen kohdalla, missä määrin näistä voitaisiin leikata. Suomalaisten suosikkikohteet säästöissä ovat hallinto, poliittiset päättäjät, yritystuet ja kehitysyhteistyö (Kuvio 2).

Ministereiden ja heidän avustajiensa budjettia leikkaisi enemmistö suomalaisista (82 %). Myös puoluetuesta (81 %) ja valtion virkamiehistöstä (72 %) voisi leikata. Tasavallan presidentinkin kanslia on suosittu leikkauskohde (68 %).

Elinkeinotuet yrityksille (63 %) ja kehitysyhteistyö (61 %) ovat myös enemmistön leikkauslistan kärkipäässä. Yleisradiosta leikkaisi 51 prosenttia ja maahanmuutosta sekä kotouttamisesta 49 prosenttia.

Tuloksia tulkittaessa on syytä ottaa huomioon, että kyselyssä ei kerrottu budjettikohtien suuruusluokkia, saati tiedusteltu leikkauksilla tavoiteltujen säästöjen euromääriä. Näin ollen kysely mittasi pikemminkin kansalaisten tuntemuksia sen suhteen, mistä kohteista voisi leikata vapaalla kädellä ja mitkä kohteet pitäisi jättää rauhaan.

Poliisi ja rajavartiolaitos, peruskoulu ja varhaiskasvatus kuuluvat niihin asioihin, joista suomalaisten enemmistö ei haluaisi leikata lainkaan. Liikenneväylät, maanpuolustus, koulutus ja sosiaali- ja terveydenhuolto ovat myös suomalaisten enemmistön mielestä kohteita, joista ei ole syytä leikata.

Kuvio 2.

Juustohöylälle käyttöä

Kuvio 2 kertoo, että lisäleikkausten kohdentaminen ei ole suomalaisille helppoa. Vain yhdeksän kohteen kohdalla suomalaiset näkevät vähäistä enemmän varaa leikkauksiin.

Silti tulosten perusteella voi tulkita, että valtiovarainministeri Purran budjettiehdotus sisältää useita kohtia, joista suomalaisten enemmistökin leikkaisi.

Tällaisia ovat esimerkiksi kehitysyhteistyö ja eduskunnan niin sanotut joululahjarahat. Nämä menot eivät ole varsinaisesti budjettierä, vaan ”joululahjarahoilla” viitataan eduskunnalle sallittuun valtuuteen kohdentaa menoja tärkeiksi katsomiinsa pieniin kohteisiin. Usein nämä ovat kansanedustajille tärkeitä paikallisia liikennehankkeita tai heidän äänestäjilleen tärkeitä järjestöjä.

Kehitystyöstä on huomattava, että Evan kysely toteutettiin sen jälkeen, kun Orpon hallitus oli jo päättänyt leikata kehitysyhteistyöstä. Halu leikata kehitysyhteistyöstä on pysynyt ennallaan tästä huolimatta.

Purran leikkauskohteiden joukossa oli varustamoiden miehistötuen leikkaus palveluhenkilökunnan osalta. Periaatteessa enemmistö suomalaisista kannattaa yritystukien karsimista. Kyselyn tulosten valossa noin puolelta suomalaisista löytyisi tukea myös maahanmuutosta ja kotouttamisesta karsimiselle, jotka olivat valtiovarainministerin Purran leikkauskohteiden joukossa.

Yritystuista tutkimus- ja tuotekehitystoimintaan leikkaaminen ei saa kansalaisilta kannatusta. Purran ehdotuksessa tutkimus- ja tuotekehitystoiminnasta ei kuitenkaan varsinaisesti leikata, vaan uuden tukimuodon käyttöönottoa lykätään. Tämä voi olla sikäli perusteltua, että suomalaisilla yrityksillä ei välttämättä ole nopeasti tuen täyden laajuuden verran tutkimus- ja kehityshankkeita käynnistettävänään. Leikkauskohteiden kohdalla olisikin syytä pohtia joko-tai-ratkaisujen sijaan budjettimuutoksia, joista kertyy säästöjä, mutta ei kohtuutonta haittaa. Korkeakouluopetuksesta, tieteestä ja tutkimuksesta leikkaaminen ei kuulosta suomalaisten korviin hyvältä. Sairausvakuutuksesta eli Kela-korvauksista suostuisi leikkaamaan vain 16 prosenttia, samoin sosiaali- ja terveydenhuollosta.

Kuitenkin vain kuuden kohteen kohdalla suomalaisten enemmistö sanoo, että niistä ei saisi leikata lainkaan. Näitä ovat poliisi, rajavartiolaitos, peruskoulu ja toisen asteen opetus, varhaiskasvatus, puolustusvoimat, opintotuki ja sosiaali- ja terveydenhuolto.

Useimpien kohteiden kohdalla suomalaiset leikkaisivat ”vain vähän”. Kipeiden leikkausten tekeminen on helpompi hyväksyä, jos leikataan lähes kaikilta, mutta vähän. Siksi juustohöylä voi olla saksia käyttökelpoisempi väline Orpo-Purrankin hallitukselle.

Pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallitus on tehnyt jo sopeutustoimia kuuden miljardin edestä. Uusia säästöjä tarvitaan tai julkisen talouden velka suhteessa bruttokansantuotteeseen nousee yli 90 prosenttiin vuonna 2029.

Uusista 900 miljoonan euron säästöistä huolimatta Purran elokuussa tekemä esitys on 9,9 miljardia euroa alijäämäinen. On selvää, että näillä leikkauksilla ei Suomen julkista taloutta tasapainoteta. Velkaantuminen jatkuu, koska talouskasvu ei tahdo ottaa käynnistyäkseen, korkomenot painavat ja puolustus- sekä sotemenojen kasvuun pitää varautua.

Tulevaisuudessa tarvitaan kipeästi kasvua. Kehysriihessä päätettyä marginaaliveron ja yhteisöveron alentamisen linjaa pitää jatkaa tulevaisuudessakin kasvuun kannustamiseksi. Lisäksi Suomi tarvitsee kipeästi työperäistä maahanmuuttoa. Siinä eivät leikkaukset kotouttamiseen auta. Päinvastoin Suomen pitäisi tehdä kaikkensa, jotta maa olisi houkutteleva tänne tuleville työntekijöille ja perheenjäsenille ja maassa jo olevat maahanmuuttajat saadaan töihin.

Lähteet ja viitteet

[1] Valtiovarainministeriö (2025). Valtiovarainministeri Riikka Purran budjettiehdotus vakauttaa velkasuhteen, budjetin alijäämä pienenee alle 10 miljardiin euroon, Tiedote, https://vm.fi/-/valtiovarainministeri-riikka-purran-budjettiehdotus-vakauttaa-velkasuhteen-budjetin-alijaama-pienenee-alle-10-miljardiin-euroon
[2] Metelinen, S. (2024). Vyönkiristäjien maa – Suomalaisten halu leikata valtion menoja ei hellitä, EVA Analyysi N:o 142, https://www.eva.fi/blog/2024/12/05/vyonkiristajien-maa-suomalaisten-halu-leikata-valtion-menoja-ei-hellita/