Suomalaiset torjuvat ajatuksen EU-verosta
Euroopan komissio ehdotti heinäkuussa uutta suuryritysveroa Euroopan unionin toiminnan rahoittamiseksi. Käytännössä veron keräisivät jäsenvaltiot, jotka tilittäisivät veron tuoton EU:lle. [1] Jäsenvaltiot suhtautuvat ehdotukseen nihkeästi. [2]
Myös suomalaisten enemmistö suhtautuu kriittisesti ajatukseen EU-verosta. EU:n verotusoikeutta pitää toivottavana vain harva suomalainen (11 %). 61 prosenttia suomalaisista pitää epätoivottavana, että EU saa seuraavan kymmenen vuoden aikana oikeuden verottaa jäsenmaiden kansalaisia ja/tai yrityksiä (Kuvio 1).
Kuvio 1.
Kevään 2024 Arvo- ja asennetutkimuksessa tutkittiin suomalaisten näkemyksiä keinoista Euroopan unionin rahoituksen kasvattamiseksi. Tuolloin mikään vaihtoehto rahoituksen lisäämiseksi ei saanut suomalaisten enemmistön tukea. Suomalaiset suorastaan tyrmäsivät ajatuksen siitä, että EU:lle annettaisiin rajattu oikeus kantaa veroja jäsenmaiden kansalaisten ansio- ja pääomatuloista. Suhtautuminen yritysverotuottojen osittaiseen tilittämiseen Euroopan unionin kassaan oli jonkin verran ymmärtäväisempää, sillä neljäsosa suomalaisista otti myönteisen kannan ehdotukseen yritysten voitoistaan maksamien verojen tuoton jyvittämisestä EU:lle. [3]
Kevään 2025 Arvo- ja asennetutkimuksessa 44 prosenttia suomalaisista katsoi, että EU:n rahoitusta on lisättävä, jos halutaan, että Euroopalla on vahva asema maailmassa. [4] Silti ajatus EU-verosta ei miellytä suomalaisia. Vaikka EU-vero kerättäisiin kansalaisten sijaan yrityksiltä, sen maksaisivat viime kädessä yritysten asiakkaat, omistajat ja työntekijät. EU-veron hyväksyminen voisi myös kasvattaa riskiä verotuksen kiristymisestä ja EU-veron laajentumisesta jatkossa. Yleisesti ottaen suomalaiset toivovat verotukseen mieluummin kevennyksiä kuin kiristyksiä. [5]
Kyse ei kuitenkaan ole vain veronkiristysten periaatteellisesta vastustamisesta, sillä ehdotus verotusoikeuden antamisesta Euroopan unionille on suomalaisille vielä epämieluisampi kuin ehdotus hyvinvointialueille annettavasta oikeudesta kerätä maakuntaveroa. [6] Nihkeys veronmaksuun unionille heijastanee myös suomalaisten epäluuloa unionin keräämien varojen käyttöä kohtaan. Huoli on aiheellinen. Valtiontalouden tarkastusvirasto on jo kritisoinut Suomea EU:n koronaelpymisvälineestä saadun rahoituksen hajanaisesta jakamisesta. Tarkastusviraston mukaan jää epäselväksi, mitä elpymisvälineellä on Suomessa kokonaisuutena saatu aikaan. [7]
Kansalaisten kriittisyys EU:n rahoituskeinoja kohtaan asettaa rajat unionin budjetin kasvattamiselle. Kriisien ja epävarmuuden keskelläkään julkiset rahahanat eivät saa vuotaa, vaan päättäjien ja virkamiesten tulee vaalia veronmaksajien luottamusta verorahojen tehokkaaseen ja asianmukaiseen käyttöön.
Näin kysely tehtiin
Tulokset perustuvat 2 070 henkilön antamiin vastauksiin. Tulosten virhemarginaali on koko väestön tasolla 2–3 prosenttiyksikköä kumpaankin suuntaan. Tiedot kerättiin 12.3.-24.3.2025. Vastaajat edustavat koko maan 18–79-vuotiasta väestöä (pl. Ahvenanmaa). Aineisto on kerätty Taloustutkimus Oy:n internetpaneelissa, josta tutkimusotos on muodostettu ositetulla satunnaisotannalla. Aineisto on painotettu edustamaan väestöä iän, sukupuolen, asuinalueen, koulutuksen, ammatin tai aseman, toimialan ja puoluekannatuksen mukaan. Aineiston tilastollisen analyysin ja tulosgrafiikan on tehnyt Pentti Kiljunen (Yhdyskuntatutkimus Oy).
Lähteet ja viitteet
[1] Komission ehdotus COM(2025) 574 final. Kyseessä olisi vuotuinen kiinteämääräinen maksu, jonka suuruus riippuisi yrityksen tuloksen sijaan liikevaihdosta. Ehdotuksen mukaan vero koskisi yrityksiä, joiden liikevaihto on yli 100 miljoonaa euroa, ja veron määrä kasvaisi liikevaihdon myötä.
[2] Politico (2025). Von der Leyen’s plan to tax EU business looks doomed from the start, 18.7.2025, https://www.politico.eu/article/ursula-von-der-leyen-corporate-revenue-tax-eu-business/
[3] Kujanpää, E. (2024). Suomalaiset eivät lämpene Euroopan unionin rahoituksen kasvattamiselle – uusi yhteisvelka torjutaan, https://www.eva.fi/blog/2024/05/28/suomalaiset-eivat-lampene-euroopan-unionin-rahoituksen-kasvattamiselle-uusi-yhteisvelka-torjutaan/
[4] Haavisto, I. (2025). Suomalaiset haluavat EU:lle yhteisen puolustuksen ja ovat valmiita yhteisvelkaan sen rahoittamiseksi, https://www.eva.fi/blog/2025/05/09/suomalaiset-haluavat-eulle-yhteisen-puolustuksen-ja-ovat-valmiita-yhteisvelkaan-sen-rahoittamiseksi/
[5] Kujanpää, E. (2025a). Arvonlisäverotuksen kiristykset riittivät suomalaisille – perintöveroon toivotaan kevennystä, https://www.eva.fi/blog/2025/03/06/arvonlisaverotuksen-kiristykset-riittivat-suomalaisille-perintoveroon-toivotaan-kevennysta/
[6] Kujanpää, E. (2025b). Suomalaiset eivät innostu hyvinvointialueiden rahoittamisesta veronkiristyksillä, https://www.eva.fi/blog/2025/04/01/suomalaiset-eivat-innostu-hyvinvointialueiden-rahoittamisesta-veronkiristyksilla/
[7] Valtiontalouden tarkastusvirasto (2023). Elpymis- ja palautumissuunnitelman toimeenpano, Valtiontalouden tarkastusviraston tarkastuskertomukset 14/2023.